Kirjoittaja Aihe: Pelti/teräsrunkoinen puuhella - kokemuksia vinkkejä jne  (Luettu 12584 kertaa)

adamant

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 4
Haluaisin kokemuksia peltirunkoisista puuhelloista, lähinnä niiden kestämisestä ja käyttöiästä jos jollain on ollut jo kauemmin.

Minulta purettiin hiljattain isohko muurattu puuhella, koska se oli liian hallitsevan iso paikkaansa, lämmittäminen oli 'raskasta', eli lämpesi hitaasti, mutta vastaavasti jäähtyi nopeasti. Eli hyötysuhde oli varmasti samaa luokkaa kuin näillä teräsrunkoisilla. Liekö väärin tehty tms, mutta melko hyödytön kapistus.

Olen miettinyt esim. tätä. Tuossa ehkä mietityttää vielä lisäksi teräksinen taso

http://www.netrauta.fi/tuotemerkki/alfaplam/puuliedet/puuliesi-donna-70-lasiovella-musta-tai-valkoinen-8kw

Toinen huomattavasti kalliimpi vaihtoehto olisi tämä, jossa valurautainen taso. Onko noilla kaakeleilla oikeasti lämpöarvoa nostavaa vaikutusta vai onko ihan vaan koristeena?

http://www.lanordica-extraflame.com/en/woodburning-cookers/rosetta_p9001
« Viimeksi muokattu: 23.10.2015-13:08 kirjoittanut adamant »

rapid 3

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 168
Puuhellat kestävät isältä pojalle ja kauemminkin. Itse ostin reilu vuosi takaperin Högforsin valmistaman Siro 40 lieden. Ilmeisesti on valmistettu 1930-luvulla. Nuohosin sen perusteellisesti ja vaihdoin samalla runkona toimineet teräsjalat alumiinisiin. Samalla nostin hellan korkeutta kymmenkunnalla sentillä vastaamaan nykyisiä standardeja. Sitten vain hormiin asennus ja tulille. Hella toimii kuin parhaina päivinään, eikä parasta ennen päivämäärää ole näköpiirissä. Hella saavuttanee 100:n vuoden iän, eikä silloinkaan juuri uusille häviä. Hellassa leveyttä 50 cm ja syvyyttä 58 cm, on ihan passeli pieneen keittiöömme. Siinä on lämminvesisäiliö ja uuni, jonka paisto-ominaisuuksia ja lämpiämisnopeutta vaimo kehuu.

Suosittelen harkitsemaan jotain 60 - 70 -luvulla valmistettua emalipintaista liettä. Ainoa ero nykyhelloihin on se, ettei ole lasiluukkua. Torista + muista markkinapaikoista löytyy helloja todella edullisesti, hintahaitari 50 - 300 euroa. Kalliimpiakin löytyy, mutta ne ei yleensä ole sen parempia kuin halvemmatkaan. Omastani maksoin viisikymppiä ja tinkaamalla olisin kai saanut sen ilmaiseksi. Meikäläisen hellahan on jo lähes antiikkia, joten oletettavasti sen hinta alkaa vain nousemaan.

Niillä kaakeleilla ei ole mitään tekemistä lämmön säilymisen kannalta. Painavat muutaman kilon, joten niiden lämmönvarauskyky on ihan olematon. Koristuksena ovat siinä hintaa nostamassa. Kaiken lisäksi ovat arkoja iskuille. Jos kaakeli hajoaa, ehjän vastaavan löytäminen on hankala homma, sanoo nimimerkki kokemusta on. Takkakamiinassani oli kaakeleita koristeena. Teräksen ja kaakelin lämpölaajenemiskertoimet poikkeavat jonkin verran toisistaan, koska lämitettäessä kaakeli pamahti halki. Monta kuukautta metsästin kaakelia tilalle. En löytänyt, tosin silloin ei vielä ollut nettiä käytössä. Lopulta poistin kamiinasta loputkin kaakelit.

adamant

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 4
Kiitos vastauksesta.

Koska hella tulee pikalämmitys- ja keittovälinetarkoituksen lisäksi vähän niinkuin sisustuselementiksi niin haluan tuollaisen uudemman mallisen.

Oliskos mielipidettä tuosta, onko sillä väliä jos on teräs- tai valurautainen liesitaso? Netraudan myyjä sanoi, että teräslevy on 4cm paksu ja uritettu, joten vääntyilyn vaaraa ei ole enempää kuin valurautaisellakaan.

markkulievonen

  • Vieras
>Minulta purettiin hiljattain isohko muurattu puuhella, koska se oli liian hallitsevan iso paikkaansa, lämmittäminen oli 'raskasta', eli lämpesi hitaasti, mutta vastaavasti jäähtyi nopeasti. <

Niin, erikisesti hellan lämpenemiseen vaikuttaa ratkaisevasti puun koko,- ei niinkään rungon massa. Hella lämpenee ensimmäiseksi juuri tasosta ja tämän jälkeen lämpö alkaa hitaasti edestä rungon massaan.

Meillä on käytössä Nunnanuunin vuolukivinen Eeva versio ( uuni + hella),- joka sitoo lämpöä, jos hellaa käytetään pidempään.

Niin, vaikka kyseessä on puulla lämmittäinen lämmitysmuoto ruuan valmistukseen, niin käytännössä tämä on yhtä nopea kuin sähköliedet. Jos/kun puu on sopivaa, niin vesi kiehuu todella nopeasti hellalla.  Poltettavan puun tulee olla sopivaa eli syttyä nopeasti / helposti ja erittäin kuivaa. Helposti  kaasuntuen. Jos hellassa polttaa vääränlaista puuta  koltaan, niin  käyttö on tuskien taivalta ja hermoja raastavaa. Tulipesä on todella pieni.

Tietysti  tason lämpenemiseen vaikuttaa myös rakenne ja erikoisesti rako ja sen muoto tason alapuolella, jossa palavat kaasut kulkevat kohti hormia. Palava liekki tulee nuolla tason alaosaa ja liekkimeri tulee olla laajuudeltaan tason pituinen ja hyvin hapetettu. (korkea lämpötilaltaan).

Niin, meillä hellasta tuleva lämpö on huomattava eli esim. näillä lämpötiloilla +5......10C varaajasta ei oteta lämmitykseen juuri lainkaan.
« Viimeksi muokattu: 27.10.2015-10:40 kirjoittanut markkulievonen »

adamant

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 4
Käytin kyllä pienehköä kuivaa puuta, mutta meistä ei tullut kavereita ;).

Noh, palaan vielä tähän Rosettaan. Onkohan tässä siis oikeasti vuolukiveä nuo reunat? Ja eikös se ole kestävää verrattuna noihin kaakeleihin?

http://www.netrauta.fi/tuotemerkki/lanordica-extraflame/puuliedet/puuliesi-rosetta-pt-6kw-harmaa-172m

markkulievonen

  • Vieras
Nunnauunilla on ainakin vuolukivellisiä helloja.Oma sattui olemaan kestävää laatua. Hellassamme poltetaan 8....10 m3 laudanpätkää vuodessa ja  tämä polttaminen aloitettiin 1992.

Paras poltettava puu on kooltaan. 100mm laudan halkaisee 4 osaan normaali käytössä. Taas marjojen mehustaessa  tai pitkäkestoisesti lämmittäen järeämpää.

Mutta, ehdottoman kuivaa.

adamant

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 4
Juu en halua kokonaan vuolukivistä hellaa vaan tuollaisen kevyemmän mallin. Tarkistin ja kyllä kuulemma on vuolukiveä nuo koristeosat. Taso ja luukut valurautaa.

rapid 3

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 168
Kokemukseni mukaan parasta hellapuuta on rutikuiva leppä, tietenkin oikean kokoisena. Kun oppii sytyttämään oikein, niin tulitikun raapaisusta 15 minuutin kuluttua on jo ensimmäiset kahvikupilliset nautittu. Kahviveden valuminen suodattimen läpi tuntuu vievän kohtuuttomasti aikaa, mutta sitä ei voi nopeuttaakaan. Pannukahvia en keittele, vaikka sen valmistuminen hieman nopeampaa olisikin. Koivupuilla kahviveden kiehautus vie parisen minuuttia pidemmän ajan.