Kiertoilmatakan tehonsäätö

[arto_m]

Kysytäänpä täältä, onko porukalla kokemusta kiertoilmatakkojen tehonsäädöstä. Meille on näillä näkymin tulossa uuteen passiivitaloon Spartherm Varia Bh 3S. Takan malli on määräytynyt sisustukseen sopivasti. Maksimiteho sillä on 11 kW, joka on reippaasti enemmän kuin talo laskujen mukaan tarvitsee. Energialaskelmien mukaan -32 asteen pakkasella lämmitystehon tarve on n. 6 kW. Myyjän ja esitteiden mukaan kiertoilmatakan tehoa voi säätää isolla skaalalla niin, että palaminen kuitenkin pysyy puhtaana. Onko kellään lukijalla käytössä tämän tyylistä kiertoilmatakkaa? Toimiiko tehonsäätö niin kuin esitteissä luvataan? Haluamme käyttää takkaa muulloinkin kuin huippupakkasten aikaan, joten olisi kiva, jos tehon saisi tiputettua pariin kilowattiin.

Linkki sivulle, jossa takkasydän esitellään:
http://www.spartherm.com/brennzellen/gerade/prestige_serie/varia_bh.html?L=1#c1121

[Pähkäilijä]

Onkos tuossa muuta massaa ympärillä kun 350 kg? Jos ei niin lämmitystehon säätö menee puumäärällä eli jos 1 kg puuta palaa tunnin niin se on 4 kW lämmitin (tai kolmen jos hyötysuhde ois 75%). Mutta toinen asia on miten saat takan lämmön leviämään tasaiseti ympäri taloa ja onnistuuko kiloa puuta polttamaan hyvällä liekillä tuntia...

Siis 1 kg puuta on 4kWh. Kotikäytössä pitäs olla varaavaa massaa ympärillä joka luovuttaa lämmön hitaasti huoneilmaan.

[arto_m]

Varaavaa massaa ei ole. Varaava tulisija tipahti pois suunnitelmista siksi, että se vaatii säännöllistä lämmittämistä. Kokemuksesta tiedämme, että me lämmitämme joskus ahkerasti mutta useammin kuitenkin epäsäännöllisesti. Silloin-tällöin-polttaminen on kokemukseni mukaan varaavan takan kanssa yhtä tyhjän kanssa. Takka tulee ylempään kerrokseen, joka on suhteellisen avoin. Samaan tilaan tulee ILP, joka levittää lämpöä. Alakertaan lämpö menee IV-koneen LTO:n kautta sen, mitä menee. Yläkerta on kuitenkin pääasiallinen oleskelutila, joten siellä lämmölle on enemmän tarvetta. Alakerrasta osa voi olla hieman alemmassa lämpötilassa suuren osan ajasta (= n. 18 astetta).

Tehon säätö näissä menee ilmamäärää säätämällä. En ole koskaan nähnyt näitä käytössä, mutta olen kokemuksista lukenut, että tehonsäätö toimii ainakin jotenkin. Ymmärtääkseni ensiöilmaa säädetään ja toisioilmaa annetaan sitten riittävästi. Mistään en ole kuitenkaan lukenut tarkkoja käyttökokemuksia eli sitä, miten hyvin tehonsäätö toimii. Kovia pakkasia ajatellen takassa saa olla tehoa, mutta lämpimilläkin ilmoilla olisi kiva pitää tulta ilman, että olohuoneesta tulee liian kuuma. Takkaa ei ole vielä asennettu, joten vielä ehtisi sen vaihtamaan, jos joku kertoisi ettei tehonsäätö ole käytännössä riittävä.

[lämmittäjä]

Onko tehon säätö järkevä säätämällä ilmamäärää? Jotta puu palaisi hyvällä hyötysuhteella ja puhtaasti niin se pitäisi polttaa oikealla teholla ja ilmamäärällä. Eikös tehoa ole järkevämpi säätää pienentämällä poltettavan puun määrää?

Miten varaava takka on yhtä tyhjän kanssa? Kaikki energia mitä siihen varaa tulee hyödyksi. Ei se energia häviä mihinkään, vaikka se ei tunnu kuumalle ja harvoin lämmittää. Sehän juuri varaavassa massassa on idea että se luovuttaa tasaisesti ja hitaasti lämpöä, näin estetään tilan ylikuumeneminen.

Mä luulisin että passiivitaloon sopisi paremmin varaava kuin kiertoilmatakat. Oletko miettinyt vesikiertoista takkaa/sydäntä? Jos teillä ei ole vesikiertoista lämmitystä sillä voisi lämmittää käyttövettä?

[arto_m]

Tehon säätö nimenomaan ensiöilmaa säätämällä on minusta hyvinkin järkevää. Mitä enemmän syötetään ensiöilmaa, sitä enemmän puuta kaasuuntuu ja teho sitä kautta kasvaa. Tehon säätö puumäärän avulla vaatisi sitä, että pesään syötettäisiin puuta koko ajan 1-2 klapia kerrallaan. Kuvausten perusteella kiertoilmatakoissa puuta voi ladata paljon, mutta ensiöilman syötöllä kontrolloidaan kaasuuntuvan puun määrää ja sitä kautta palotapahtumaan osallistuvan puun määrää. Kaksi asiaa pitää toki olla kunnossa. Ensinnäkin toisioilmaa pitää olla riittävästi. Toisekseen lämpötilan pitää olla riittävän suuri toisiopalossa, jotta palaminen on puhdasta. Kun nuo kaksi asiaa toteutuu, niin en näe mitään haittaa siinä, että ensiöilmaa kuristetaan. Liikaa sitä ei saa kuristaa, ja sen vuoksi olisikin kiva kuulla käytännön kokemuksia, että kuinka pienelle kiertoilmatakan voi säätää.

Kuten kirjoitin, kokemukseni mukaan varaavan takan satunnainen lämmittäminen ei tunnu missään. Lämpö jää massaan, josta se osittain tulee kyllä huoneeseen. Osa lämmöstä häviää kuitenkin hormin kautta pihalle. Meillä oli vanhassa talossa varaava leivinuuni, eikä se toiminut kunnolla ellei sitä pitänyt peruslämmössä. Kiertoilmatakassa on sekin hyvä puoli, että se lähtee tuottamaan lämpöä heti, kun pistää tulet takkaan. Silloin, kun poltan puuta takassa, haluan tuntea myös sen lämmön.

Vesitakka hylättiin sen vuoksi, että se olisi vaatinut ylimääräistä putkitusta ja kiertopumpun. Uskon puun kulutuksemme takassa olevan muutaman kuution vuodessa, eikä niin pienelle määrälle kannata tehdä kovin monimutkaisia systeemejä. Puuta palaa myös puuhellassa ja saunan kiukaassa.

[Pähkäilijä]

Kiukaan kanssa (takka vailla varaavaaa massaa) lienee hankalaa pitää sitten peruslämpöä päällä. Jos asunnossa on valmiiksi parikymmentä astetta lämmintä ja siihen sitten tulet vaikka 6kw teholla ei muu lämmitys ehdi reagoida nopeasti vaan asunnosta tulee sauna. Toisaalta jos tehoa tarvitaan 6kw pakkasilla pitäs sitten pitää tulta kokoajan tuon energiamäärän saavuttamiseksi ja samalla myös jaettua lämpö ympäri asuntoa yhdestä pisteestä. Meillä on tuvassa vastaavasti hella jossa on vain ensiöpoulen säätö arinan alle ja vaikka muistaa kiertää patteritermareita pienelle karkaa silti huonelämpö jonnekin 25-26c kokkailun aikana, ehkä kerralla poltettava puumäärä on kilon paikkeilla (pientä kalikkaa jos palas vaikka 20 min niin 3kg tunti x4 kwh = 12 kwh - hyötysuhde huono 50%? eli 6 kw lämmitin).

Yläkerrasta löytyy myös kamina mutta kuutioita on niin vähän että siinä 3-4 pienen puun kanssa lämmöt nousee myös ehkä 30c vaikka patterit ois kiinni. Se on enemmän muinaismuisto eikä tulia ole pidetty aikoihin. Hätävara pitemmälle sähkökatkolle.

[arto_m]

Kiukaan kanssa (takka vailla varaavaaa massaa) lienee hankalaa pitää sitten peruslämpöä päällä. Jos asunnossa on valmiiksi parikymmentä astetta lämmintä ja siihen sitten tulet vaikka 6kw teholla ei muu lämmitys ehdi reagoida nopeasti vaan asunnosta tulee sauna.

Valmistajan mukaan kyseisen takan tehoalue olisi 3,2-11,7 kW. Jos se oikeasti on tuo, niin eiköhän sen kanssa pärjää. On ruvennut kuitenkin mietityttämään, että toimiiko tuo kiertoilmatakka tehoalueen alapäässä kunnolla. Huoneissa on huonetermostaatit, joten takan tuottaessa lämpöä muu lämmitys on pois päältä. Lisäksi ILP on samassa tilassa, ja se sekoittaa ilman niin, että lämmin ilma ei jää seisomaan yhteen kohtaan. Uskoisin termostaattien reagoivan riittävän nopeasti ja katkaisevan muun lämmityksen. Tilakin on suhteellisen iso, n. 70 m2 kokonaisuudessaan, joten se ei hetkessä pääse lämpiämään.

Toisaalta jos tehoa tarvitaan 6kw pakkasilla pitäs sitten pitää tulta kokoajan tuon energiamäärän saavuttamiseksi ja samalla myös jaettua lämpö ympäri asuntoa yhdestä pisteestä.

Meillä tuo ei ole ongelma, koska takan ei ole tarkoitus olla päälämmönlähde. Pääasia on, että siinä voi pitää jonkinlaista tulta ilman, että tila kuumenee liikaa. Jos tehonsäätö toimii, niin pakkasilla voi antaa isompaa tehoa ja lauhemmilla keleillä polttaa pienempää tulta tunnelman luomiseksi.

[lämmittäjä]

Näyttää siltä että kiertoilmatakkojen tehoa on tosiaan mahdollista säätää järkevästi. Tässä Lämpömaan sivulla asiaa selvitetään. Idea on siinä että kun syötettävä toisioilma kuumennetaan ennen palotapahtumaan syöttöä. Silloin voidaan tehoa säätää ensipalotapahtuman pysyessä puhtaana ja tehokkaana. Toisioilma tulee kuumentaa, jotta se ei jäähdytä palotapahtumaa. Se jää kuitenkin arvailujen varaan miten pieneksi palotapahtuman voi säätää että hommma pelaa vielä oikein. Itselle tämä oli aika uutta asiaa. Perinteisissä muuratuissa uuneissa homma ei voi toimia noin, koska siinä toisioilmaa ei voida esilämmittää samalla tavalla, esilämmitys vaatii metallisen takan tai sydämen.

Tämä onkin melko ajankohtainen aihe. Eilisessä Hesarissa oli juttu, jossa Heikki Hyytiäinen esitteli kehittämäänsä takkasydäntä, jossa on hyödynnetty juuri tuota kiertoilmatakkojen ilmansyötön esilämmityksen ideaa. HS 27.2.2011: Onko tässä maailman puhtaimmin palava takka? Harmi että tuo digitaalinen juttu on vain maksullinen.
Onko tässä maailman puhtaimmin palava takka?