Kirjoittaja Aihe: Imuilman esilämmityskokeiluja (was: Vs: Atmos DC75 otettu käyttöön)  (Luettu 11228 kertaa)

Juhani

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 700
  • Puuhulluutta jo toisessakin polvessa...
Täällä tuloilma lämpiää seinän läpi menevän hormin ulkopinnalta.
Liitteen mukaisesta taulukosta näkyy että n.28c ulkoilman lämpenee kunnes se tulee putkesta lähelle pannarin kattoa. Ei vaikuta savukaasun lämpöihin ennen anturia ja ei varasta kattilan vesiosuudeltakaan mitään.
Mielestäni tämä ratkaisu on toiminut hyvin, estää myös vedon tunteen kun viileä ilma ei pääse kiipimään kattoon ylös nostettua putkea pitkin.
Kastelli 1,5 krs 177m2 540m3, at puolilämmin heikoilla eristeillä 40m2/95m3, vesikiertoinen wirsbo lattialämmitys.
Nunnauuni Ulla 2 duo takkaleivinuuni 2200kg (72kw)
Iki orginal 200kg puukiuas.
Attack 35kw DPXL Lambda, Oventrop latausyksikkö, 2000L akvaterm varaaja.
Mitsu Fh35(jäähdytykseen)

seppol

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 822
Kun hyötysuhdetta arvioidaan, otetaan huomioon kaikki energia mitä polttoon laitetaan. Niinpä on sovittu yhteiset normit jotta eri uuneja voidaan vertailla. On sovittu että puut ja paloilma ovat +20 astetta. Vähän tapauksesta riippuen veden alkulämpötila voi olla joku muukin. Jos on kyseessä täyden tehon 2 tunnin poltto, voidaan vesi ensin lämmittää sähköllä + 80.
Jos järjestetään koepolttokilpailu ja paloilman lämpötilan saisi valita vapaasti, valitsisin sen500 astetta. Kun tähän lisätään polton energia, palolämpötilat heiluis 1500 - 2000 asteessa. Kun kaasut sitten jäähdytetään 150 asteeseen tulos on varmasti hyvä. Hyötysuhdekin nousee ellei paloilman energiaa osata laske mukaan.

Liekin puhtaus on  helpompi pitää hyvänä mitä kuumempana liekki palaa. Sitten vaan savukaasut jäähdytetään samaan lämpötilaan kuin ennenkin.

Vähän vaikeaa uuneja on vertailla kun täydellisiä testituloksia ei ole julkaistu.

ev3449

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 830
Saisitko seppol laitettua tuon aikaisemmin liittämäsi aukeaman materiaalin hiukan suurempana? en ainakaan itse näe tuota lukea.

Juurikin vertailukelpoisuuden tähden noita normeja on luotu. Nykynormien mukaisessa hyötysuhdetestauksessa on kyse kaiketi nimenomaan jatkuvuustilan testistä.

Linkissä mielestäni hyvinkin selkeästi selitetty asiaa hyötysuhteesta ja siihen liittyvistä seikoista.
http://www.knowenergy.net/suomi/monipoltt_kattilat/8_haviot/fr_text.htm#alku

Eikös kaikilla paitsi ehkä ulkokattilan käyttäjillä kattilaan kulkeutuva ilma ole luonnollisestikin esilämmitettyä. Kattilan säteilyhäviöt lämmittävät pannuhuoneen ilmaa, jota käytetään poltossa?!
40kW "viritelty" alapalo Högfors vm. 1981, 3000 l varaaja, patterilämmitys. ~10t/vuosi.

markkulievonen

  • Vieras
Entäs palamisen puhtaus esilämmitetyllä ilmalla?

Tässä kattilassa (ja monessa muussa Atmoksessa) toisioilma menee samasta reiästä sisään kuin ensiöilma. Sen jälkeen toisioilma lämmitetään kuljettamalla se poistoputken ympäri ennen ohjausta arinalle.

Niimpä. Erityisesti toisioilman lämpötilalla on erittäin suuri merkitys kaasujen palamisessa. Taas ensiöilman lämpötilaksi riittää  puun kaasuunnuttaminen, joka käänteispalo kattilassa on lähellä kytöpaloa ja siksi lämpötila alhainen.

 Atmos kattiloiden rakennetta en tunne kuin GS version ja siinä toisioilma lämpenee todella korkealle tasolle. Esim. konvektio osassa lämmitettyä toisio  ilmaa  johtava ilmaputki  kulkee arinalle kohdassa , jossa palotunnelista tulee  palaneet kaasut konvektio osioon eli putken lämpötila lie yli +300C. Samoin itse arinakivi lämmittää toisioilman vielä korkeammalle tasolle.

Niin, tuohon rakenteeseen liittyen onko suurtakaan  vaikutusta ilman lähtö lämpötilalla toisioilman lämpötilaan kun ilma kohtaa palavat kaasut arinakivessä? Punainen lanka on missä lämpötilassa ilma on kun ilma  tulee ulos arinakiven sivureistä.

markkulievonen

  • Vieras
>Eikös kaikilla paitsi ehkä ulkokattilan käyttäjillä kattilaan kulkeutuva ilma ole luonnollisestikin esilämmitettyä. Kattilan säteilyhäviöt lämmittävät pannuhuoneen ilmaa, jota käytetään poltossa?!<

Niimpä. Ajatusta voi laajentaa laajemmaksikin  kattilan hyötysuhdetta määriteltäessä. Tietysti  jokainen laskenta on tapauskohtainen.
Ei liene itsepetosta, jos hyötysuhteeseen liitää myös kattilahuoneen ylilämmön ja samoin hormiin sitoutuneen lämpöenergian. Jos kattilahuone on talon eristeseinien sisäpuolella, niin kaikki kattilasta tuleva lämpöenergia tulee hyöhynnettäväksi. Tämän voi havainnoida ihan kotikonstein.

Niin,jos hormi on eristetty tai koko kattila / varaaja on  lämmitettävän talon ulkopuolella, niin  pitkässä juoksussa menetetään yllättävän paljon kattilasta tulevaa lämpöenergiaa. Hyötykäyttöön tulee vain  veteen siirretty lämpöenergia.

seppol

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 822
Joo, yritän muuttaa kuvakokoa suuremmaksi.

Ollaan

seppol

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 822
Niin. Ollaan tuon  cdn nimimerkin kanssa juteltu privaatissa kun meillä on vähän erilaiset ja yhtenevät käsitykset puun polttamisesta. Samalla olen tutustunut Häggmannin ajatuksiin.
Niissä ei käytetä varaajien kerrostumista vaan niitä sekoitetaan koko ajan. Ei myöskään käytetä lataustermostaattia. Kattila pitää saada palamaan kunnolla veden lämpötilasta riippumatta. Maksimina voi pitää 60 astetta. Käyttövettä ei tarvitse lämmittää yli 45.
Sitten on tämä paloilman esilämmitys. Häggmannin mukaan kattilaa ei tarvitse eristää kovin hyvin vaan eristetään kattilahuone.  Jos kattilahuoneessa on 50 lämmintä, energia tulee parempana palamisena hyödyksi veden lämmittämiseen. Kun vesi on viileämpää, savukaasut on helpompi jäähdyttää alemmas.

Rampe

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 381
Pitäisi kanssa ilmeisesti kokeilla tuota polttoilman esilämmitystä. Kattilahuone on noin 4 m korkea ja lämpötilaero lattiasta kattoon on selkeä, vaikka korvausilma tulee noin 2 metristä sisään ja ohjattu käyrällä kohti kattoa.

Kattilan polttoilma jaetaan yhdestä ja samasta putkesta, johon puhallin tuuppaa painetta. Ensioilma vastavirtaan kohti polttoainetta ja toisioilma "liekkiin"
Putki on toki liekkimeren seassa ja vois arvioida sen menevän punahehkuun, vaikka ilman jäähdyttäväkin vaikutus on.
 ::)

ev3449

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 830
Niin. Ollaan tuon  cdn nimimerkin kanssa juteltu privaatissa kun meillä on vähän erilaiset ja yhtenevät käsitykset puun polttamisesta. Samalla olen tutustunut Häggmannin ajatuksiin.
Niissä ei käytetä varaajien kerrostumista vaan niitä sekoitetaan koko ajan. Ei myöskään käytetä lataustermostaattia. Kattila pitää saada palamaan kunnolla veden lämpötilasta riippumatta. Maksimina voi pitää 60 astetta. Käyttövettä ei tarvitse lämmittää yli 45.
Sitten on tämä paloilman esilämmitys. Häggmannin mukaan kattilaa ei tarvitse eristää kovin hyvin vaan eristetään kattilahuone.  Jos kattilahuoneessa on 50 lämmintä, energia tulee parempana palamisena hyödyksi veden lämmittämiseen. Kun vesi on viileämpää, savukaasut on helpompi jäähdyttää alemmas.

Jos lämmityslaitteita suunnitelevia ei kiinnosta käyttäjien tarpeet, tai edes energiatehokkuus/järkevyys jne., kysyntä ei tuotteilla voi suurta olla. Lämmitykseen liittyy myös itse kattilan lisäksi mm. kustannukset, itse käyttäjän näkökulma, työllistävyys jne. jne. jne. Häggmania ei taida kiinnostaa muu kuin toteutuksen helppous?

Kuinka moni on halukas ostamaan lämmitysjärjestelmän, joka vaatii saunan ympärilleen sekä ympärivuorokautista työtä toimiakseen? Kuinka moneen kohteeseen tällainen edes sopisi vaikka sellaisen jostain syystä haluaisikin?

Lämpötilavälillä 45-60C, vesimiilun energia riittää meillä alle tunnin energiantarpeeseen. Hägmannin kattilan 2500 litraa hieman päälle 4 tunniksi. Puidenlisäysväli on kuitenkin vielä pienempi?!
Veden sunttaus kattilakierossa on todettu parhaaksi ratkaisuksi jolla saavutetaan monta etua. Suurimmassa osassa nykykattiloita sillä ei ole palamisen hyvyyden kanssa käytännön merkitystä...

Moderneissa kattiloissa palamisilma lämmitetään 50 astetta monin verroin lämpimämmäksi. Tämän tekeminen kattilan sisällä on kaikin tavoin järkevämpää kuin ulkopuolisen tilan lämmittäminen. Polttolaitoksissa joissa ilman lämmittämistä ei ole suunnitelussa/toteutuksessa huomioitu (ilma kulkee esim. luukun läpi suoraan polttoon) on ilman esilämmittämisellä suurempi merkitys palamisen hyvyyden kannaltakin.

Liitteessä Guntamatic:n palotilan rakenne. Tässäkin palaminen on täysin veden lämpötilasta riippumatonta...
40kW "viritelty" alapalo Högfors vm. 1981, 3000 l varaaja, patterilämmitys. ~10t/vuosi.

seppol

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 822
Niinhän se pitää ollakin. Sitä olen tolkuttanut koko ajan mitä olen näillä sivuilla ollut. Se oli myös esillä kun hain hyödyllisyyssuojan.  Hyvä kun se menee hiljalleen läpi. Ihmettelen vaan kun halutaan lähelle 90 asteinen lataustermostaatti ja sitten todetaan että tästä kattila pitää. Tietenkin pitää.
Pieni hyvä puukattila on vaikea tehdä. Jos kuitenkin tehontarve on jotain 8 KW, voi sen jo tehdä jatkuvapaloisena ilman varaajaa.
Arvasin että löytyy joku joka ei  ymmärrä tuota kattilahuoneen korkeaa lämpötilaa. Laitoin sen ihan syötiksi. Ajatus on täysin hypoteettinen ja ajaa sen asian että palamiskaasut esilämmitetään. Eikä sitä mitenkään vaadittu. Se on kuitenkin yksi keino.  Sitä ei varmaankaan ehdoteta saksalaisten kattiloiden ohjeissa.

Eipä kattiloissa ei vanhoissa eikä nykyaikaisissa muuta tehdäkään kuin lämmitetään palamisilma. Sitten se jäähdytetään veteen.

ev3449

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 830
Niinhän se pitää ollakin. Sitä olen tolkuttanut koko ajan mitä olen näillä sivuilla ollut. Se oli myös esillä kun hain hyödyllisyyssuojan.  Hyvä kun se menee hiljalleen läpi. Ihmettelen vaan kun halutaan lähelle 90 asteinen lataustermostaatti ja sitten todetaan että tästä kattila pitää. Tietenkin pitää.
Pieni hyvä puukattila on vaikea tehdä. Jos kuitenkin tehontarve on jotain 8 KW, voi sen jo tehdä jatkuvapaloisena ilman varaajaa.
Arvasin että löytyy joku joka ei  ymmärrä tuota kattilahuoneen korkeaa lämpötilaa. Laitoin sen ihan syötiksi. Ajatus on täysin hypoteettinen ja ajaa sen asian että palamiskaasut esilämmitetään. Eikä sitä mitenkään vaadittu. Se on kuitenkin yksi keino.  Sitä ei varmaankaan ehdoteta saksalaisten kattiloiden ohjeissa.

Eipä kattiloissa ei vanhoissa eikä nykyaikaisissa muuta tehdäkään kuin lämmitetään palamisilma. Sitten se jäähdytetään veteen.

En näe jatkuvapaloisessa mitään etua...
On se hyvä, että edes yksi löytyi :) Mitään järkeähän tuossa ei ole.
Yksi keino on jättää talo eristämättä ja vuorata tontti eristetyllä kuvulla... Ei tarvitse lämmiittä taloa tai ulkoa tulevaa ilmaa, yksi keino muitten ohella.

Ilma: http://fi.wikipedia.org/wiki/Ilma

Mitä vähemmän tätä kulkee konvektion läpi häkäpitoisuuden nousematta, sitä paremmin toteutettu polttolaitos ja korkeampi hyötysuhde.
40kW "viritelty" alapalo Högfors vm. 1981, 3000 l varaaja, patterilämmitys. ~10t/vuosi.

sakarif

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 368
Sen verran kommenttia, että aion jatkaa tuota kokeilua vielä. Otan käyttöön kaiken mahdollisen lämmön hormiyhteestä kattilan takaa tulevan säteilylämmön lisäksi. Laittelen tuloksia sitten kun on pari polttoa takana.

Pitäisi kait hommata 1-wire lokitus, jotta voisi kokeilla erilaisilla variaatioilla kun ei 4 tuntia jaksa istua pannarissa ja kirjata arvoja ylös. Linkkejä mistä ja mitä kannattaisi ostaa (savukaasulämpötila mukaanlukien)?
Atmos DC75 SE, 8000 litraa varaajia, 1000 litraa paisuntaa.

Marko

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 140
Sama homma, ei ole ajatuksissa purkaa viritystä pois. Lämpö otetaan kuitenkin hormiputkesta, josta se menisi joka tapauksessa hukille. Ja minun nähdäkseni siitä ei nyt ainakaan haittaa pitäisi olla... Savukaasujen lämpötilan nousu 5e maksavan putken lisäyksen jälkeen on kuitenkin kiistaton.

Sitä en mene sanomaan, että tuo esilämmitys on autuaaksi tekevä homma. Kenties omassa tapauksessa ilmojen säädöt oli persillään viime talvena ja sen takia kattila ei pelannut kunnolla. Sitten kun esilämmitys virityksen lisäsi, niin huonoillakin säädöillä päästiin alueelle ja kattilan toiminta parani. Pääsia lienee se, että tätä kautta on löytynyt innostusta hakea uusia säätöjä ja lisää ymmärrystä miten saa pannusta parhaan hyödyn.
Atmos DC50GSX, Akvaterm 4000, Laddomat 21-60

markkulievonen

  • Vieras
Niin, tuon ilman esilämmittämisessä voi olla ideaa, jos ilma ei ennätä lämmetä samaan lämpötilaan kuin on rakenteiden kuumat pinnat. Siis riippuu myös ilman virtauksesta ja lämmittävien pintojen pinta-alasta.

Mutta, joka tapauksessa esilämmittämisestä on hyötyä kattilan lämmityksen alkuvaiheessa. Jo muutaman kymmenen asteen kohotettu lämpötila arinan / suutin reissä vaikuttaa kaasun kammiossa palamiseen. Taas tuntikausien palamisen jälkeen havainnoiminen lie vaikeaa.
Paras tapa oli havainnoida palokammion lämpötilaa ja ilman esilämmityksen vaikutusta siihen. Siis lämpömittari, jonka  mittauslämpötila on reilusti yli +1000C.

Mutta, pitkässä juoksussa kattilan puhtaudesta voi päätellä miten nopeasti kattila alkaa toimia hyvällä palamishyötysuhteella.Niin, vaikka kattila toimisi hyvin täydellä teholla lämmitettäessä, mutta silti voi noeta pintoja pitkään  lämmityksen alussa.
Tai päin vastoin tulisijan sytyttämistä ajatellen. Monasti ohjeistetaan, miten tulisijan ( takka, leivinuuni) puut tulisi sytyttää päältä, mutta sen hyöty menetetään, jos tulisija ei toimi hyvin.
« Viimeksi muokattu: 03.04.2015-09:29 kirjoittanut markkulievonen »

Pähkäilijä

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 2 524
Pitäisi kait hommata 1-wire lokitus, jotta voisi kokeilla erilaisilla variaatioilla kun ei 4 tuntia jaksa istua pannarissa ja kirjata arvoja ylös. Linkkejä mistä ja mitä kannattaisi ostaa (savukaasulämpötila mukaanlukien)?

tuossa on aika hyvä "opaskirjanen" 1-wire verkkoihin ja muutama linkkikin. Tänään ehtiikin sitä lukemaan paljon kun on niin piiiiiiiiiiitkä perjantai  ;D

http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=11329.msg135512#msg135512

edit

jos paloilmaa ei lämmitetä ennen palotapahtumaa se lämmitetään sitten palotapahtuman energialla.
« Viimeksi muokattu: 03.04.2015-10:04 kirjoittanut Pähkäilijä »
http://www.puulammitys.info/index.php?topic=72.msg200;topicseen#msg200
seuranta

Akvaterm 3000 rintsikka - 140 m2 - 2003 Arimax 240 - Automix 10 - 25.4.2017  Stropuva S40 - 13.6 jälkeen sarjassa Rapla metallin 1100 litrainen varaaja.  Paisarit 200 + 300 litraa ja 6.8 m2 aurinkoseinää.