Laajakaista lambda DIY

[AnssiKo]

  Olisiko ollut tämmönen? Kuvat heureka 10 vm.1960

Saman näköseltä näyttää, ku muistelen tossa toisessaki paikassa olevan. Abt. 60-luvun alkupään pannuja sekin. No, pitää taas yrittää muistaa napata kuva ku sinnepäi sattuu.

Hiukan pidempi Heureka muuten oli joskus nassikkana alakoulun kellarissakin. Pienempi öljypannu kyl kohisi vieressä, ku öljyki oli vielä kohtuuttoman halpaa. Tie sit onko pannu tuol vieläki, rakennus kyl on edelleen pystyssä ja kait viel koulukäytössäki. Kumma kyllä. Ehkä sit on 'homeeton' laajennuksista ja rempoista huolimatta.

[AnssiKo]

kokeilineka uunillisen 1,4 λ ja loppuaika ~1,1 λ pyynti, tehoa näyttäisi olevan ensimmäisellä uunillisella enempi, muista arvoista ei juurikaan muutosta huomaa
muuttujia on kylläkin kapulalämmityksessä joten vaatii useita uunillisia jotta saa erot esiin

kattilan teho on viiveellä johtuen varaajan antureiden/pinnan metallin lämpenemisen ym massojen viiveestä

Pieni tarkentava kysymys: Laskitko tehon savukaasujen lämmön pohjalta vai varaajaveden lämmönnousun kautta?
Tossa lambadan ja savukaasujen lämmön välilä on tietty riippuvuus. Tossa omassa systeemissä ku pienentää toisioilmaa ni myös savukaasujen lämmöt laskee. Palamislämpö tuskin laskee vastaavasti, mutta kun yli-ilma vähenee ni savukaasujen tilavuusvirta pienenee, ja konvektio ehtii paremmin jäähdyttää kaasut. Puhutaan siis alle 10^o lämmönpudotuksista ja alle prossan muutoksista yli-hapessa. Mut siis hyötysuhteen muutoshan tossa tapahtuu, vaikka savukaasujen mukainen teho nousee lämmön mukana, veteen ei välttämättä ehdi kertyä samassa suhteessa lisää -> hyötysuhde laskee.

Sulla ei ehkä kannata laittaa koko tehonmuutosta λ-arvon muutoksen piikkiin, ku samalla moottorilla säädetään ensiö- ja toisioilmaa. Vai oliko tossa jo eri säädöt käytössä?

Ylijäämähappiprossa-asian suhteen muistelen, et ainakin jossain se ilmoitettiin välillä 0% - 21%, eli jos on savukaasut pelkkää yli-ilmaa, ni ylijäämähappi olis ton 21%. Tää on taas muistikuva, enkä edes enää muista minkä kamppeen yhteydessä toi oli. Mut kun esim. Attack puhuu ylijäämähapesta, olis kiva tietää onko se tolla asteikolla, vai 0% - 100% -asteikolla.

[sakarif]

mikähän se suositus lambda pyyntiarvo on noissa ihan oikeissa lambdakattiloissa?
olen 1,2  λ  ajanut, savukaasut ei karkaa, tehokin valmistajan lukemissa
kuulin tuolta että olisi sama kuin autoissa 1  λ  elikkä AFR 14,7

Tuo 14,7 AFR = 1 λ koskee vain bensan targettitaulukkoa. AFR arvo lambdalla 1 on riippuvainen käytetystä polttoaineesta.

Katsastusasemilta jää joskus ylimääräiseksi vanhoja päästömittauslaitteita. Oisko tällainen hyvä pannun perään?

[jolla]

Attackissa pyörii 1,4-1,5 ja jäännöshappi asetetaan, default 6,0 ja omassa 6,5 käytössä nyt.

selventäisitkö hieman
- Attackissa pyörii 1,4-1,5    onko tuo  λ arvo, siis lambda arvo? mikä on max ja min, minkä voi asettaa?
- onko tuo jokin muu anturi, millä "default 6,0" jäännöshappi asetetaan, jos, niin mikä?

[kahe]

selventäisitkö hieman
- Attackissa pyörii 1,4-1,5    onko tuo  λ arvo, siis lambda arvo? mikä on max ja min, minkä voi asettaa?
- onko tuo jokin muu anturi, millä "default 6,0" jäännöshappi asetetaan, jos, niin mikä?

Kännyllä ei saanut erikoismerkkejä joten tarkennan minkä pystyn:
1,4-1,5 on λ arvo, sitä ei pysty säätämään mitenkään, vaan lambda-anturihan mittaa jäännöshappea ja sen asetus on mahdollista. Default 6,0% muistini mukaan. Sama mitä VPJ kommentoi. Käsillä ei nyt dokumenttia, missä tuo kerrotaan tarkemmin. Joku voi linkata manuaalin.

[VPJ]

selventäisitkö hieman
- Attackissa pyörii 1,4-1,5    onko tuo  λ arvo, siis lambda arvo? mikä on max ja min, minkä voi asettaa?
- onko tuo jokin muu anturi, millä "default 6,0" jäännöshappi asetetaan, jos, niin mikä?

Oletko lukenut tämän jo?

http://www.puulammitys.info/index.php?topic=659.msg12555#msg12555

[jolla]

Kännyllä ei saanut erikoismerkkejä joten tarkennan minkä pystyn:
1,4-1,5 on λ arvo, sitä ei pysty säätämään mitenkään, vaan lambda-anturihan mittaa jäännöshappea ja sen asetus on mahdollista. Default 6,0% muistini mukaan. Sama mitä VPJ kommentoi. Käsillä ei nyt dokumenttia, missä tuo kerrotaan tarkemmin. Joku voi linkata manuaalin.

kiitän, minä kokeilen seuraavaksi tuolla 1,4-1,5 λ pyynnillä, kontrollerissa on 'default' alue 2,0 λ saakka jota voi säädettäessä hyödyntää
oletan tuon 'jäännöshappi' olevan sama kuin λ arvo.....lähinnä peräsin ettei nuo ole valmistajan jotain omia arvoja

1,2 λ aloitin testit kun toisessa ketjussa oli sillä menestyksekkäästi lämmitetty

@VPJ
enpä huomannut, oli senverran ikääntynyt ketju, nyt luen
http://www.puulammitys.info/index.php?topic=659.msg12555#msg12555

edit....siellähän on kuumentuneet muutkin kuin kattilat

tuo lambda arvo tuntuu olevan hakusessa aiemminkin

@veda35
 SE TOIMII!
Alkuperäinen lambda-korttimme oli viallinen/keskentekoinen, toimii kyllä autossa muttei puukattilassa!
Saimme nyt toisen kortin, joka perustuu Boschin CJ125-piiriin ja tämä toimii;
manuaalisesti luukkuja säätämällä lambdan saa vaihtelemaan 1,0...2,5.
Eli puhtaassa ilmassa lambda- arvo on maksimissaan, meillä 2,5, toisissa ohjaimissa 1,3 riippuen tekijästä.

en vaan ymmärrä sen λ  moninaisuutta kun olen niin yksinkertainen että oletan sen olevan kuin V eli voltti...se on aina sama tulipa se sitten vaikka hankaussähköstä

[AnssiKo]

kiitän, minä kokeilen seuraavaksi tuolla 1,4-1,5 λ pyynnillä, kontrollerissa on 'default' alue 2,0 λ saakka jota voi säädettäessä hyödyntää
oletan tuon 'jäännöshappi' olevan sama kuin λ arvo.....lähinnä peräsin ettei nuo ole valmistajan jotain omia arvoja

Vähemmällä iteraatiolla pääsis, ku olis häkämittari sauhuille, löytyis oikea raja-arvo paljo helpommi. Mutta kun sellasta ei just nyt ole käsillä, ja senkin virittely olis sitten taas oma hommansa.

Mutta jos häkäarvon käyrällä pääsis hakemaan sen raja häkäarvon, ja sitten hiukan lambdaa till, se olis siinä. Ei tarvis välittää asteikoista, kalibroinneista eikä yksikkösysteemeistä.

[seppol]

Lambda 1 tarkoittaa, että ilmaa käytetään juuri täydelliseen palamiseen tarvittava ilmamäärä. Numeroarvo on vain sovittu ykköseksi. Se lieneekin loogisin.

AFR arvo  tarkoittaa käytetyn ilman massan suhdetta poltettava aineen massaan ja pensalla se on tuo 14,7. 1 kg pensaa tarvitsee 14,7 kg ilmaa. Muilla polttoaineilla vedyn ja hiilen suhteet vaihtelee ja ilman teoreettinen tarve samalla jotta pysyttäisiin lambdassa 1. Puulla mukaan tulee myöskin kosteus joka on yleensä mukana sen massassa. 

Olen kyllä ehdotellut, että teorioissa poltettaisiin vain 1 kg kuivaa puuta ja keitetään vesi siinä sivussa.

[jolla]

laitoin lisäksi myös kapeakaista lambdan rinnalle, minusta kun silläkin voisi ohjata ihan samoin. ihan selkeät ohjausjännitteet lähtee
tai en kylläkään tarkkaan tiedä mikä se on, peugeotin 306 ruiskun anturi boxeineen

[AnssiKo]

laitoin lisäksi myös kapeakaista lambdan rinnalle, minusta kun silläkin voisi ohjata ihan samoin. ihan selkeät ohjausjännitteet lähtee
tai en kylläkään tarkkaan tiedä mikä se on, peugeotin 306 ruiskun anturi boxeineen

Omien kokeilujen pohjalta kapeakaistaisen toimintakäyrä ei oikein istu puun polttoon. Kait sitä vois käyttää toispuoleisesti, 'rajakytkimenä', kun käyrä alkaa kääntyä otetaan säätöä hiukka takas. Tai sit seuraa, et laajakaistainen on edelleen tolkuissaan.

Noi kapeakaistaiset ei kyl tarvi mitään ohjausboksia. Karvojen määrä vaihtelee 1-4, riippuen siitä onko lämmitys vai ei, ja onko sinkulalle ja/tai lämmitykselle omat maadoitukset. Johtoina musta, harmaat ja valkoiset, muistaakseni musta oli aina sinkula ja loput mahdolliset lämmitystä ja maat. Lambada-käyrässä ei muistaakseni ollu eroja.

[seppol]

Autoihin tarkoitettu kapeakaista-anturi on parhaimmillaan lambda-arvon 1 paikkeilla. Sen ulkopuolella se piirtää lähinnä suoraa viivaa happiarvosta riippumatta. Tietenkin sillä voi uunia polttaa, kuten ilman  anturiakin. Miten on suoritettu mittareiden kalibrointi, joita käytetään.
Uusissa autoissa anturin liittimessä on siru, joka on koodattava erikseen kyseiseen autoon. Liitintä ei siis saa vaihtaa, eikä tarvikeanturia käyttää.

Tuossa on kirjoitettu, että loppupoltossa lambda suurenee. Se vain pitäisi pysyttää samana polttoaineesta riippumatta. 1 kg hiiltä tarvitsee palaakseen 12,7 kg ilmaa.
J'äännöshappi ei kerro mitään palamisen laadusta.

[jolla]

Autoihin tarkoitettu kapeakaista-anturi on parhaimmillaan lambda-arvon 1 paikkeilla. Sen ulkopuolella se piirtää lähinnä suoraa viivaa happiarvosta riippumatta. Tietenkin sillä voi uunia polttaa, kuten ilman  anturiakin. Miten on suoritettu mittareiden kalibrointi, joita käytetään.
Uusissa autoissa anturin liittimessä on siru, joka on koodattava erikseen kyseiseen autoon. Liitintä ei siis saa vaihtaa, eikä tarvikeanturia käyttää.

Tuossa on kirjoitettu, että loppupoltossa lambda suurenee. Se vain pitäisi pysyttää samana polttoaineesta riippumatta. 1 kg hiiltä tarvitsee palaakseen 12,7 kg ilmaa.
J'äännöshappi ei kerro mitään palamisen laadusta.

nämä menee kyllä jo ohi koko puulämmityspalstan asiallisuuden, mutta kirjoitan kuitenkin kun on nyt nuo suotimetkin olemassa

se menee noin teoriassa, mutta käytännössä kapeakaista-anturi antaa ohjaukseen tarvittavan eron
nythän jos annetaan joku range, minkä sisällä pysytellään, niin ei sillä ole käytännössä enää mitään väliä kuinka se viivaa piirtää raja-arvon ylittyessä
esimerkkinä jos asetan säädön +200mw/-200mw jollekin, vaikka 3v, mikä on ~1.4 λ tasolle, ei sillä ole väliä minkä muotoinen ja kuinka logaritminen käyrä on tuon alueen ulkopuolella
näitä on ihan mielenkiintoista seurata kun on pannussa molemmat yhtaikaa kiinni

[seppol]

Mistä tiedät, minkä jännitteen kapeakaista-anturi antaa ilmakertoimella 1,4 ja mihin suuntaan se muuttuu ja kuinka paljon. Nämä tiedot tarvitaan, jos aiotaan tehdä ohjelma, joka laskee todellisen lambdan.  Tätä tarkoitan kalibroinnilla. Oletko Jolla sitä mieltä, että antojännite muuttaa jossain vaiheessa napaisuuttaankin. - 220 mv ;sta + 200 mv: iin.
En pelottele sinua estolistalla, toisin kuin sinä. Ennen tätä en ole kirjoittanut sinusta mitään henkilökohtaista.

[AnssiKo]

Autoihin tarkoitettu kapeakaista-anturi on parhaimmillaan lambda-arvon 1 paikkeilla. Sen ulkopuolella se piirtää lähinnä suoraa viivaa happiarvosta riippumatta. Tietenkin sillä voi uunia polttaa, kuten ilman  anturiakin. Miten on suoritettu mittareiden kalibrointi, joita käytetään.
Uusissa autoissa anturin liittimessä on siru, joka on koodattava erikseen kyseiseen autoon. Liitintä ei siis saa vaihtaa, eikä tarvikeanturia käyttää.

Ei noi kapeakaistat paljoa kalibrointia tarvitse, aikansa ne toimivat kuten tarkoitettu. Ja toi protektivisitinen väylä ja siru-suojaus liittyy enempi varaosien jälkimarkkinointiin ja tiukkeneviin tieliikenteen päästörajoihin & vastuuseen (á la VW etc). Näissä puunpolttosysteemeissä ollaan sikäli vielä aika kivikaudella. Hiukan vähemmälläkin tarkkuudella päästään jo etiäppäin.

Tuossa on kirjoitettu, että loppupoltossa lambda suurenee. Se vain pitäisi pysyttää samana polttoaineesta riippumatta. 1 kg hiiltä tarvitsee palaakseen 12,7 kg ilmaa.
J'äännöshappi ei kerro mitään palamisen laadusta.

Osa on kiinni myös siitä, että vaikka toisioilma olisi kokonaan kiinni, kaasutus menee sen verran pieneksi, että raakaa ensiöilmaa pääsee lopussa livahtamaan läpi hiilikerroksen. Tähän auttaa enemmän luopuminen loppupolton tehovaatimuksesta ja savujen lämmöstä kuin anturoinnin tarkkuus.

Ja palamisen laatu ei synny mittaamalla eikä säätämällä, vaan hyvän palon lähtökohtana on pyrolyysin ja toisiopolton hyvyys. Ja säätämällä ylläpidetään mahdollisimman hyviä olosuhteita. Oli se sit satunnaista manuaalista tai jatkuvaa automatiikkaa.