Laajakaista lambda DIY

[jolla]

laitan kuvan selvennyksekseksi, aloitus ja säätö onnistuu muutoin täysin koskematta, mutta kuvassa ympyröin kohdan, missä luukun pitäisikin mennä kiinni, toisin kuin nyt se aukeaa
tuo ongelma ei nyt kokonaisuutena ole suuri, josko voisi edes ongelmaksi sanoa. siintymisvaihe on aika lyhyt muutoin paitsi jos sattuu olemaan joku suuri puu, mikä jää sinne pitkään yksikseen palamaan, silloin voi olla puolen tuntia, näinhän se on ollut ilman säätimiäkin

[AnssiKo]

laitan kuvan selvennyksekseksi, aloitus ja säätö onnistuu muutoin täysin koskematta, mutta kuvassa ympyröin kohdan, missä luukun pitäisikin mennä kiinni, toisin kuin nyt se aukeaa
tuo ongelma ei nyt kokonaisuutena ole suuri, josko voisi edes ongelmaksi sanoa. siintymisvaihe on aika lyhyt muutoin paitsi jos sattuu olemaan joku suuri puu, mikä jää sinne pitkään yksikseen palamaan, silloin voi olla puolen tuntia, näinhän se on ollut ilman säätimiäkin

Onko sulla nyt pelkkä toisio lambadan takana? Eiku hetkinen, sulla on yläpalon alaluukku eli ensiö nyt lambdan takana? Eikös tossa Högforssissa ole toisioilma yläluukussa perhosventtiilillä? Sehän lambdan taakse pitäisi laittaa, ja ensiön säätö savujen lämmön taakse.

Mut anyway, jos jäännöshappi nousee niin luukun pitäisi mennä kiinnipäi. Jos lopussa jäännöshappi lisääntyy eli lambadakerroin kasvaa, ja luukku aukeaa, ni toi ei pelitä loogisesti oikein päin. Muuten näyttää kyl pelaavan oikeeseen suuntaan. Hmmm....
Mikäs purkki sulla ohjasikaan tota toimilaitetta?

Savujen puhaltimen sammutus tosiaan rajalämmöllä, ni vetää siintymiset seis ja jättää hiukka hiiliä seuraavalle startille. Ja käynnistyksessä savukaasupuhaltimen nopeusasetus startti-vakioarvolla, kunnes em. savujen raja on ylitetty, tai tulee aikavakio vastaan, ja starttiyritys vihelletään poikki.

[jolla]

ei ole mitään savukaasupuhaltimia, 6m hepokas imee ku pillilupin holkki
olen yrittänyt metsästää kuvaa högfors heureka 60/80 -66 kattilan etuosasta, ei vaan löydy, näkisi mitä siinä on originaalina.
yläluukussa on kierrettävä hyvin pieni ilma-aukko millä tällä rekenteella, kun alkuperäisiä alaluukkuja  (2 kappaletta) ei ole, ei ole juurikaan merkitystä mihinkään olipa se auki tai kiinni
minulla tämä kattila on ollut vasta 37 vuotta kun sen romukuormasta pelastin ja siinä oli silloin levy pultattu alaluukkujen paikalle missä oli polttimen reikä
leikkasin rälläkällä alaosan levystä ja pistin siihen saranat
nyt viime viikolla sitten hifistelin siihen oikean säädettävän luukun

toiminta periaate on aiemmin ollut, etulevyn ja arinan välissä on ~3 - 5 sentin rako mistä samasta alaluukun aukosta on mennyt toisio ilma puitten päälle. yleensä en koskaan säätänyt muuta kuin lämpimillä ei ollut luukkua lainkaan ja pakkasilla se oli siinä vähän hillitsemässä että savukaasut pysyttelivät alle 400°C

kun saisi kuvan alkuperäisestä, mutta ei näitä kait muilla ole kuin minulla, kaikki haluavat vain puhkipalavia uusia kattiloita, mitä tuolla kylillä pitkin pientareita näkyy lojuvan

[jolla]

Mut anyway, jos jäännöshappi nousee niin luukun pitäisi mennä kiinnipäi. .......................................

tämähän toimii näin, mutta käänteisesti, kun on yläpaloinen. ilmaa annetaan x määrä ja lambda säätää siihen ilmamäärään sopivan määrän kaasua, kun taasen juppikattiloissa kaasutetaan mitä kaasutetaan savukaasujen lämpötilan ehdoilla ja lambdalla säädetään siihen sopiva toisioilma
jos oikein ymmärrän, ja autoissa
määritellään polkimella sopiva teho ja lamda säätää sopivan polttoainemäärän kuoliseenkin ilmamäärään

joten samoilla linjoilla ollaan, jos erittelen kaasuttamisen ja toisioilman, mitkä ovat nyt kiinteässä suhteessa tai ainakin melkein, pääsee vielä parempaan lopputulemaan yläpalokattilallakin

onkohan jo riittävän sekava soppa

[jolla]

minulle sattuikin varsinainen aivopieru kun tuon säätöluukun laitoin, ihmettelin mikä mättää kun ei toimi niinkuin ennen.....toisioilma tuli aiemmin sieltä ensiöilmaluukusta arinan ja etulevyn välistä olevasta aukosta. kun uusin luukun ja mallasin kuinka ne alkuperäiset ovat olleet, tukin latakalla sen aukon, seurauksena oli säästöliekillä ajo selvästi havaittavaa savutusta jne.
nyt puhkaisin siihen oletettuun toisioilmaluukun kohtaan aukon ja yläluukuussahan onkin se pieni luukku mistä ei aiemmin ollut mitään merkitystä
ei savuttele nyt, toimii kuten aiemmin, tehot ei karkaa liian ylös, näyttää lambda säätelevän odotetusti

nyt vaan hifistelen vielä noiden toisioilmaluukkujen kanssa ja lambda säätää niinkuin autoissa siihen sopivasti kaasua

[AnssiKo]

nyt vaan hifistelen vielä noiden toisioilmaluukkujen kanssa ja lambda säätää niinkuin autoissa siihen sopivasti kaasua

Hemskatti, unohdin eile ottaa kuvan yhen Heurekan luukuista. Öljypoltin nyt kii, mut ehjä yläluukku pitäis olla tallessa. Eiks se ollu alareunasta saranoitu? Vuosimallista ei oo hajua, voi olla hiukan vanhempiki.

Mut sulla säätää lambada edelleen ensiötä ja toisio käsin? Voi vetää tehot hiukka ylös polton loppuvaiheessa, mut miksei toimis noinkin. Ehkä kannattais silti kokeilla kahella säätimellä, ensiö savujen lämmön ja toisio lambadan taa. Oot jo hyvässä vauhdissa siihen suuntaan. 

[Tinde]

Bosch LSU 4.9 ja http://www.ecotrons.com/products/accurate_lambda_meter/
49 vuotta vanha kattila

Ostitko suoraan valmistajalta vai jobbaako joku tällä mantereella?

[jolla]

Ostitko suoraan valmistajalta vai jobbaako joku tällä mantereella?

suoraan valmistajalta, tilaukseen kannattaa laittaa millä ulostulolla, jännitteellä, yms. haluaa

[halko]

ei ole mitään savukaasupuhaltimia, 6m hepokas imee ku pillilupin holkki
olen yrittänyt metsästää kuvaa högfors heureka 60/80 -66 kattilan etuosasta, ei vaan löydy, näkisi mitä siinä on originaalina.
yläluukussa on kierrettävä hyvin pieni ilma-aukko millä tällä rekenteella, kun alkuperäisiä alaluukkuja  (2 kappaletta) ei ole, ei ole juurikaan merkitystä mihinkään olipa se auki tai kiinni
minulla tämä kattila on ollut vasta 37 vuotta kun sen romukuormasta pelastin ja siinä oli silloin levy pultattu alaluukkujen paikalle missä oli polttimen reikä
leikkasin rälläkällä alaosan levystä ja pistin siihen saranat
nyt viime viikolla sitten hifistelin siihen oikean säädettävän luukun

toiminta periaate on aiemmin ollut, etulevyn ja arinan välissä on ~3 - 5 sentin rako mistä samasta alaluukun aukosta on mennyt toisio ilma puitten päälle. yleensä en koskaan säätänyt muuta kuin lämpimillä ei ollut luukkua lainkaan ja pakkasilla se oli siinä vähän hillitsemässä että savukaasut pysyttelivät alle 400°C

kun saisi kuvan alkuperäisestä, mutta ei näitä kait muilla ole kuin minulla, kaikki haluavat vain puhkipalavia uusia kattiloita, mitä tuolla kylillä pitkin pientareita näkyy lojuvan

  Olisiko ollut tämmönen? Kuvat heureka 10 vm.1960

[jolla]

tuo yläluukku on samanlainen mutta heureka 80/60 kattilassa on 2 luukkua tuon alapuolella, ei kylläkään varmaa tietoa minkä näköiset

[jolla]

mikähän se suositus lambda pyyntiarvo on noissa ihan oikeissa lambdakattiloissa?
olen 1,2  λ  ajanut, savukaasut ei karkaa, tehokin valmistajan lukemissa
kuulin tuolta että olisi sama kuin autoissa 1  λ  elikkä AFR 14,7

[kahe]

Attackissa pyörii 1,4-1,5 ja jäännöshappi asetetaan, default 6,0 ja omassa 6,5 käytössä nyt.

[VPJ]

kuulin tuolta että olisi sama kuin autoissa 1  λ  elikkä AFR 14,7

Puun poltossa annetaan ylimääräistä happea että palaa puhtaammin, mutta ei tietenkään turhan paljon.
Jäännöshappi 6.0 % tehdasasetuksilla noin 15% kosteus, kuivalla puulla alle ja kostealla yli.

[jolla]

Puun poltossa annetaan ylimääräistä happea että palaa puhtaammin, mutta ei tietenkään turhan paljon.
Jäännöshappi 6.0 % tehdasasetuksilla noin 15% kosteus, kuivalla puulla alle ja kostealla yli.

nyt tuli taas uusi määre, millä mittaan sen jäännöshapen, en oikein kuukkelillakaan löydä kaaviota

vai tarkoittaako se prosenteissa suurempaa λ arvoa?...esim 1 λ ja jäännöshappi 5% niin 1,05 λ

[jolla]

kokeilineka uunillisen 1,4 λ ja loppuaika ~1,1 λ pyynti, tehoa näyttäisi olevan ensimmäisellä uunillisella enempi, muista arvoista ei juurikaan muutosta huomaa
muuttujia on kylläkin kapulalämmityksessä joten vaatii useita uunillisia jotta saa erot esiin

kattilan teho on viiveellä johtuen varaajan antureiden/pinnan metallin lämpenemisen ym massojen viiveestä