Atmos DC40GS kattilan rakenne

[markkulievonen]

Täyttä asiaa. Juuri noin.
Manuaalisesti ei voi mitenkään pärjätä automatiikalle, koskaan. Palotapahtumassa on niin paljon muuttujia että käyttäjä ei voi niitä mitenkään saada säädetyiksi joksikin vakioiksi manuaalisesti. Ja viimeistään manuaalisäädöllä mennään metsään palotapahtuman alkuvaiheessa ja loppuvaiheessa.

Jos ymmärrät mitkä tekijät vaikuttavat puun tasaiseen kaasuuntumiseen ja palamiseen,- niin samalla voit hahmottaa kattiloiden rakenteista miten toinen on onnistunut toistaan paremmin.

Sivun aloitus kohdentuu Atmoskattilaan ja tämän kattilan suunnittelijat ovat pyrkineet toteuttamaan tekijöitä, joilla saavutetaan tasainen puun kaasuuntuminen ja palaminen. Siis kattilan rakenteella ovat kompesnoineet lambdan  toiminnan vähäiseksi.Koko projekti palamisessa tapahtuu keramiikka seinämien sisällä ja erikoisesti korkeatasoiseen lämpötilaan esilämmittäen toisio ilma.

Esim. Attack kattilaa voi verrata Veda /vastaavin kattilan rakenteisiin eli molemmissa palaminen tapahtuu kylmissä olosuhteissa ilman toisioilman lämmittämistä. No, jokainen ymmärtänee, miten palaminen on epätasaista ja siksi lambda tuo tämän tasoisiin kattilohin suuren muutoksen. Koko epätasainen palaminen on yhtä muuttumista  tämän tasoisissa kattiloissa.

[markkulievonen]

>>>>Voisivatko Markut selittää minulle varastopesän olennaiset palo-ominaisuudet ?

Tarkoitus ei ole v...lla vaan haluaisin oikeasti tietää, mitkä ovat ne perusteesit, jotka tähän mielestänne pätevät.

Tässä on useaan otteeseen korostettu, että varastopesän ei tulisi olla ympäröity vesivaipalla.

Minä olen jotenkin ajatellut silleen, että oleellisinta varastopesässä olisi se, että se tuottaisi suhteellisen tasaisena virtana poltettavaa kaasua. Minusta on melkein sama jos kaasuuntuminen saataisiin aikaan vaikka kompostoimalla polttopuut, jos niikseen tulee. Silleen ajatellen voisi luulla, että olisi melkein parempi jos mahdollisimman suuri osa lopullisesta palamisesta tapahtuisi kaasun muodossa, sen sijaan että poltellaan puut varastopesässä. Tämä varsinkin silloin jos varastopesän ympärillä ei ole vesivaippaa ottamassa lämpöä talteen. Tietty karstaa kertyy varastopesän seiniin helpommin, jos varastopesä käy kylmänä. Toisaalta se karsta ennen pitkää muodostaa jonkin sortin eristeen vesivaippaa vasten.

Onko sillä suurtakaan merkitystä missä lämpötilassa kaasut tulevat suutinkivelle ennen polttoa. Ei asetyleenipullojakaan esilämmitetä muutamaan sataan asteeseen ennen hitsaamista.

Rakentavassa hengessä. Kertokaa näkemyksenne miten homma toimii ja mikä on oleellista.<<<<




Niin, käytännön tasolta katsottuna olen huomannut, miten erittäin tärkeää on olla keramiikka  pesä / vuoraus siltä osalta, missä puut hiillostuvat ja kaasuuntuvat.  Näin toteuttaen hiilloksen lämpötila saadaan korkealle tasolle ja siten tasainen kaasuuntuminen. Tuohon liittyy,  tässä GS mallissa puut valuvat palamattomina hiilloksen päälle ja  palaminen hiillostuminen alkaa vasta tässä vaiheessa. Ymmärrän, miten palamisen tasaisuus liittyy kattilassani juuri tuohon eli on korkeassa lämpötilassa oleva  keramiikan ympäröimä  hiillostumisen pesä ja tähän joutuessaan puu kaasuuntuu helposti, koska ensiöilma puhalletaan kohti hiillosta.Aivan sama tilanne kun leivinuunissa poltetaan hiillosta ilmareikien kautta. Kattilassa on koko ajan on samanpaksuinen hiillos ja siten sama  vastus ensiöilmalla.
Niin, itse varastopesässä ei tule olla  palamista ollenkaan,-  vaan ainoastaan hiilloksen kohdalla,- jossa liekin suunta on palokammiota kohti / alas.
Huomion arvoista on havainnoida, ettei puu holvaannu palamattomana ja  tuohon liittyen kattilani ei ole holvannut puita kertaakaan.
Ymmärrän, miten paksu palava hiillos juuri holvaannuttaa pesän.

Taas tämän yläpuolella,- jossa puut ovat palamattomia, niin tietenkin voi olla teräspintainen. Tällä ei ole mitään merkitystä.Ainoastaan  teräksen syöpymisen kannalta lämpötila tulisi olla kondessiota / vettä höyrystävä. No, onneksi tämä malli pitää varastopesän pinnat korkeassa lämpötilassa heikohkon veden kierron takia.

Taas kun laskeudutaan suutinkiven alapuolelle, niin tällä on erittäin tärkeää olla KAIKKI pinnat keramiikalla vuorattuja ja siten saavuttaen mahdollisimman korkea lämpötila. Tähän palopesään olen viitannut ettei tässä tulisi olla veteen yhtyviä pintoja.

[repa]

Tuossa Markulla ne perusasiat, joilla palaminen saadaan "kuntoon" ja kun ne on kunnossa ei lambdakaan ole pakollinen. Teho pysyy vakiona ihan sen takia että kaasujen virtausvastus kattilan läpi asettuu sellaiseen tilaan, joka on kattilalle ja hormistolle ominainen. Kattilan vieresä ei tarvitse  istua ja tehdä jatkuvia säätöjä kun ne on kerran pantu kohilleen, toki jotkut uteliaat harrastelijat mielenkiinnosta seuraavat prosessia ja hakemalla hakevat heikkoja kohtia.

En tuota lambdaa pidä mitenkään huonona, on nimittäin täysin mahdotonta liekkiä kurkkimalla saada selvää onko palaminen paras mahdollinen. Syntyvällä kaasulla on erittäin suuri palamisalue ilman suhteen, muistaakseni jotain 40 - 70 %. Liekki voi näyttää hyvältä vaikka toisioilma ei olekkaan optimissa.
Oma lukunsa miten lambdan antamaa tietoa osataan käyttää hyväksi, jos mottivan sivuilta kopioidaan tieto että ilmakerroin pitää puunpoltossa olla 1,5  tai jäännöshapen pitää olla jotain ja pakotetaan kattila tuolla toimimaan niin ehkei olla ihan oikeilla jäljillä. Lambdan ehkä huonoin puoli on siinä että ainakaan yksistään se ei tunnista huonoa palamista; edelleenkin tärkein pointti on "palaminen kuntoon"

[ev3449]

Tuossa Markulla ne perusasiat, joilla palaminen saadaan "kuntoon" ja kun ne on kunnossa ei lambdakaan ole pakollinen. Teho pysyy vakiona ihan sen takia että kaasujen virtausvastus kattilan läpi asettuu sellaiseen tilaan, joka on kattilalle ja hormistolle ominainen. Kattilan vieresä ei tarvitse  istua ja tehdä jatkuvia säätöjä kun ne on kerran pantu kohilleen, toki jotkut uteliaat harrastelijat mielenkiinnosta seuraavat prosessia ja hakemalla hakevat heikkoja kohtia.

En tuota lambdaa pidä mitenkään huonona, on nimittäin täysin mahdotonta liekkiä kurkkimalla saada selvää onko palaminen paras mahdollinen. Syntyvällä kaasulla on erittäin suuri palamisalue ilman suhteen, muistaakseni jotain 40 - 70 %. Liekki voi näyttää hyvältä vaikka toisioilma ei olekkaan optimissa.
Oma lukunsa miten lambdan antamaa tietoa osataan käyttää hyväksi, jos mottivan sivuilta kopioidaan tieto että ilmakerroin pitää puunpoltossa olla 1,5  tai jäännöshapen pitää olla jotain ja pakotetaan kattila tuolla toimimaan niin ehkei olla ihan oikeilla jäljillä. Lambdan ehkä huonoin puoli on siinä että ainakaan yksistään se ei tunnista huonoa palamista; edelleenkin tärkein pointti on "palaminen kuntoon"

Ei kukaan väitäkään, että lambda tai mikään kattila-automaatio välttämätöntä olisi. Taloudellisestikin automatiikan perustelu voi olla mahdotonta, riippuen esim. polttopuiden ilmaisuus asteesta.

Käytännössä voin kuitenkin sanoa jopa kokemuksesta omalta kohdaltani, että tuo tehon/kattilan säätöjen asettuminen vakioituvan virtausvastuksen myötä ei pidä laisinkaan paikkaansa. Tämän voi ajatella johtuvan puutteista kattilani rakenteessa (kaukana täydellisestä), mutta esim. tilanteessa jossa paloalueelle päätyy huomattavasti erikokoista puuta pesällisen aikana eri tilanteissa, puun tasainen kaasuuntumistahti vaatii selkeitä muutoksia ensiöilmamäärään.

Sytyttäessä käytetään pieniä, helposti "syttyviä" puita. Helppo syttyvyys tarkoittaa nimen omaan kaasuuntumista pienellä energiamäärällä.

Itselläni eivät puut ole mitallistettuja, enkä karsi pois puita koon perusteella, saati valikoi/asettele puita varastpesään periaatteella, että paloalueelle päätyy tietyn kaasumäärän tuottava "palokuorma". Mielummin annan automatiikan pitää kaasunmuodostuksen tasaisena.

Ei täällä jokusta "vanhanliiton" poikkeusta lukuun ottamatta kuuluteta minkään tiettyjen lambda/lämpötila- arvojen perään puhuttaessa kattila-automaation eduista. Eikä noita esimerkkiarvoja, olivatpa ne sitten motivan tai jonkun muun sivuilta poimittuja, ole myöskään sellaisinaan tarkoitettu suoraan kenenkään kohdalla käytettäviksi. Mielestäni minkä tahansa luetun/kuullun perusteella oppiminen/ymmärtäminen vaatii aina ihmisen omaa ajattelua.

[pjokinen]

...Liekki voi näyttää hyvältä vaikka toisioilma ei olekkaan optimissa...Lambdan ehkä huonoin puoli on siinä että ainakaan yksistään se ei tunnista huonoa palamista...edelleenkin tärkein pointti on "palaminen kuntoon"

Mikä sitten on optimi palaminen kattiloissa, millä suureilla se on todennettavissa? Kyllä se lamra tunnistaa se palamisen kuitenkin paremmin kuin ihminen joka on muualla kuin kattilahuoneessa tuijottelemassa mittareita. Palaminenhan on muuttuvaa koko palamisen ajan, joten ei kai ole mitenkään ihmetystä herättävää se että siihen on automaatikka suunniteltu avuksi. Myöskään tuolle teesille että "palaminen kuntoon" ei päästä sen kummemmin optimiin, koska vakioimalla jokin tekijä prosessi, ei saada kuitenkaan vakioitua koko prosessia, tässä tapauksessa sitä palamista.

Tärkeä tekijä toki kattilan rakennekin on, mutta ei se nyt niin järkyttävän huono enää missään noissa paremman luokan padoissa ole että siitä nyt kovin kummoisia saadaan enää paranneltua, kai? Toisaalta jokin näppärä oivallus jossain ongelmatilanteessa voi tuoda uusia tuulia kyllä tähänkin. Vähän samaan tapaan kuin aikoinaan naureskeltiin kun palotapahtumaa alettiin siirtää yläpaloisista altapolttaviin. Voi sitä riemun määrää mitä vanhan polven kattilaukot saivatkaan itselleen kun parjasivat niitä uusia vouhotuksia  Sama on nähtävissä nytkin, uuden tekniikan lisääminen tuottaa selvästikin ongelmia rationaaliseen ajatteluun osalle vanhanpolven jääristä. Enkä nyt puhu pelkästään kattilatekniikasta.

Effectan lapuissa oli aikoinaan semmoinen verrokkikippura jossa oli verrattu samaa kattilaa siten että Lambda oli käytössä ja siten että kattila koitettiin käsipelillä saada optimiin. Kummassakin muistaakseni se palo pysyi testin ajan siellä 1000 asteen nurkilla, mutta savukaasut olivat toisessa tapauksessa suuremmat... taidanpa surffata jos tuon löytäisin jostain... löytyi yllättävänkin nopeasti:
http://www.upnorthenergy.com/downloadables/Effecta-boiler-system-details-with-customer.pdf
Tuolla viimeisellä sivulla on noita kippuroita.

[vilhos]

Hei

Eikö se ole aika loogista että Ensiöilma säätää polton tehon ja Lambda säätää kyseiselle teholle oikean happimäärän.
Aika harvassa kattilassa taitaa olla toisioilma puhallinta joka tottelee lambdan pyyntöjä.
Tuolla systeemillä toimii mielestäni myös isommat pannut.

Terv. Oulujärven rannalta

[markkulievonen]

Niin, yleinen käsitys on miten palotapahtuma seilaa kattilan palessa. Kertokaapa te viisaammat miten laajasti palotapahtuma mahdollistuu seilaamaan,- vaikka liekin koko palokammiossa on,

-saman suuruinen.
-väriltään saman värinen
-savukaasujen lämpötila  muuttumaton

Siis silmin nähden palaminen on tasaista tunnista tuntiin, niin miten paljon palamien voi silti seilata,- jonka lambda korjaisi tasaiseksi palamiseksi.

Tai mitä eroa on silminnähden lambdan tuottamassa palamisessa  veraten sitä edellä mainittuun palamiseen. Onko palamisen ero uskon asia (mutta usko on luja luottamus siihen, mitä toivotaan, ojentautuminen sen mukaan, mikä ei näy). ,- vaiko fyysisesti näkyvä ero.

[ev3449]

Niimpä.Kun on käsisäätöisestä kattilasta kysymys, niin puun laadulla / koolla on vaikutuksensa säätöihin. Itse polttelin alussa muutaman kuukauden kuusi / mänty puuta. Tämän jälkeen trukkilavoja. Nyt poltan  ohutta leppää ja joukossa muutama koivukin. Kaikille  omat säädöt,- jos haluaa puhtaan palamisen.
.
.
.
Muuten, se takana olevan säätöakselin  pienikin muutos vaikuttaa palamiseen. Parin millin muutos näkyvästi toisiopaloon ja mitä pienemmällä akseli on, niin sitä merkittävimmin.

Niin, aikoinaan tein polttopuun 65cm pituisiksi ja nyt puut pitää lyhentää 50cm pituuteen. Lopussa polttelen lisäyspuina nuo pienet kalikat,- jolloin säätöakseli on kokonaan työnnettynä sisään. Lähes kaikki ilma ohjaantuu toisioilmaan.
Harmi kun ylipitkiä puita  vielä on yli 50m3.

Kirjoitat yllä, että puun koolla, laadulla jne. on suuri vaikutus. Koivu, leppä, pienemmät puut jne. kaikille omat säädöt. Mikä muuttaa tilanteen nyt kun käytännössä noita "eri säädön vaativia" puita päätyy sinne paloalueelle?

[markkulievonen]

Trukkilavojen murikoita poltettaessa on eri säädöt kuin ohutta leppä / haapa puuta poltettaessa. Tasaisen palamisen edellytys on pesän täyttö samanlaisella puulla ja siihen käyvät säädöt. Itse poltin kolmisen kuukautta kuusi klapia omilla säädöillä ja trukkilavoja useamman kuukauden muutetuilla säädöillä ja nyt on menossa leppä / haapa klapi omilla säädöillä. Nyt ensiö ilmaa vaatii tosi vähän.
Tosin alkupään lämmitykset meni toisiopaloon tutustumisen merkeissä. Kattila on ollut käytössä pian vuoden.

Puun kaasuuntumisnopeuteen / suuruuteen vaikuttaa puun koko. Jos puu on ohutta höttöä, niinn palaminen / kaasuuntuminen on nopeaa ja siksi erittäin vähän ensiöilmaa,- ettei kaasuuntuminen ryöstäydy käsistä ja tule palokammioon liikaa poltettavaa kaasua. (toisio ilma ei riita hapettamiseen)

Taas, jos hiilokerrokseen laskeutuu suuri kokoista puuta, niinn luonnollisesti kaasuuntuminen on hitaampaa ja siksi ensiöilmaa tulee saada / antaa enemmän.

Niin, tulevaisuudessa tulen tekemään tasalaatuista klapia.

[Juhanisto]

Itse en saanut Atmosta toiminaan männyllä ollenkaan siedettävästi. Holvasi ja poltti reikää varastopesään. Hylkäsin männyn kokonaan. Nyt 95% koivua polttoaineena, vähän kuusta seassa. Palaa hienosti ilman pienintäkään ongelmaa. Toki säädettykin huolella nyt koivulle. Ja polttoaine on niin samanlaatuista kun olla voi. Itse tehtyä reilunkokoista puuta ei mitään pientä silppua. Kyllä kiinteäsäätöisellä pitää panostaa siihen polttoaineen samanlaatuisuuteen, silloin hyötysuhde pysyy hyvänä ja kattila toimii niin kun se on suunniteltu toimivan. Näin lämmitys on helppoa sytytä ja unohda touhua. Itsellä ei into riitä istua kattilan vieressä koko iltaa 

[ev3449]

Trukkilavojen murikoita poltettaessa on eri säädöt kuin ohutta leppä / haapa puuta poltettaessa. Tasaisen palamisen edellytys on pesän täyttö samanlaisella puulla ja siihen käyvät säädöt. Itse poltin kolmisen kuukautta kuusi klapia omilla säädöillä ja trukkilavoja useamman kuukauden muutetuilla säädöillä ja nyt on menossa leppä / haapa klapi omilla säädöillä. Nyt ensiö ilmaa vaatii tosi vähän.
Tosin alkupään lämmitykset meni toisiopaloon tutustumisen merkeissä. Kattila on ollut käytössä pian vuoden.

Kiitos. Olisi pitänyt aiemmin kysyä/ymmärtää yksityiskohtaisemmin kuinka valikoit puut tasalaatuisesti pesään ja haet tälle omat säädöt. Toki tämä vaikuttaa osaltaan myös palamisen tasaisuuteen.

Moni polttaa, itseni mukaan lukien ns. epäkuranttia ja vaihtelevalaatuista/kokoista puuta ja automatiikka hoitaa tarvittavan säädön, niin yhden pesällisen, kuin puuerien vaihtelunkin aikana.

[markkulievonen]

Jos haluaa tasaisen palamisen, niin välttämätön edellytys on kuiva  suht koht tasapaksuinen klapi. Jos pesään laittaa 150....200mm  halkaisijltaan puoliksi halottua klapin murikoita ja taas 40....70mm halkaistuja klapia, niin palaminen on epätasaista ja tämä sekasotku vaatii jo lambdan, joka hoitaa minkä kokoista puuta on laskeutunut kulloinkin kaasuuntuvaksi.

Niin, toki kaikki puut palavat sekasotuksesti myös  manuaalisäätöisesti,- mutta silloin ei tule ajatella hyvästä palamisesta. Toisaalta en ole kokeilemalla kokeillut mitenb paljon koko saa vaihdella,- ettei se häiritse / muuta palamista.

Mutta,- edelleen ihmettelen miten kosteudella voikaan olla niin suuri vaikutus käänteispalokattilan toimintaan.

[vesimies]

TM kiuas testeissä on käytetty höylättyä kakkosnelosta polttopuuna, ei siitäkään välttämättä saa ihan oikeaa kuvaa eikä vertailutietoa laitteen toiminnasta, koska aika harva taitaa höylätyllä tavaralla lämmittää.
Puulaaduissa on myös tosi paljon eroja, kerran kaadettiin tontin reunoilta pois kaikki tuomet, siinä vasta ikävä puu poltettavaksi, järjettömästi oksia ja todella sitkeä jolloin halkaiseminen hankalaa.
Yllätys oli kuitenkin kun ne oli oikein hyvin kuivumassa (useampi motti) niin seuraavana vuonna kun laitoin niitä kiukaaseen niitä palaessa kuului vielä kova sihinä ja klapien päistä valui vettä. Jälkeenpäin olen polttanut kaikki kaatamani tuomet nuotiolla koska polttopuuksi niistä ei tunnu olevan.

[vilhos]

Hei
En ole huomannut merkittäväksi ongelmaksi puun koon vaikutusta poltto tapahtumaan. Itse poltan isoa ja pientä klapia. suurimmat on 20 cm kahtia ja pienimmät 6-7 cm kahtia. Enemmän vaikuttaa mielestäni se jos puut ovat märkiä.

Terv. Oulujärven rannalta

[markkulievonen]

Vilhos.
Jos kattilassasi palotapahtuma on hyvä puun koosta riippumatta, niin miksi lisätä lambda tunnistimia? Eihän sinun tapauksessa siitä ole mitään hyötyä.