Atmos DC40GS kattilan rakenne

[Averell]

Kaikilla kattiloilla jotka ovat vastaan tulleet.
Edellisessä kirjoituksessani annoin pelkästään esimerkin siitä millä toimenpiteillä on merkitystä, saavuttaakseen hyvän polton.
Jos ymmärtää kirjoitukseni, niin kattilan kaasunvirtauksilla on niin tärkeä merkitys, että sitä pääsääntöisesti häiritään lambda-tyyppisillä automaatioilla. Ei hyvä, ei. Polttotekniikasta täytyy olla vähän perillä, jos ylipäätään ymmärtää mistä on kysymys.

No mitkä kattilat ovat vastaasi tulleet ja miten niitä on tutkittu. Ja joku esimerkki siitä miten lamda häiritsee kaasunvirtausta, meitä on täällä kuitenkin useampi, jotka ymmärtää jotain polttotekniikasta.

[markkulievonen]

No mitkä kattilat ovat vastaasi tulleet ja miten niitä on tutkittu. Ja joku esimerkki siitä miten lamda häiritsee kaasunvirtausta, meitä on täällä kuitenkin useampi, jotka ymmärtää jotain polttotekniikasta.

Jokainen käänteispalokattilan valmistaja suosittelee vedon säädintä. Miksiköhän?  Savukaasujen virtauksella on myös suuri merkitys palamisessa ja tämän ymmärtänee myös maallikkkokin ilman kirjallisuutta.

[Averell]

Jokainen käänteispalokattilan valmistaja suosittelee vedon säädintä. Miksiköhän?  Savukaasujen virtauksella on myös suuri merkitys palamisessa ja tämän ymmärtänee myös maallikkkokin ilman kirjallisuutta.

Vedonsäädin vähentää eri olosuhteiden (esim. sää) aiheuttamaa vedon vaihtelua hormissa eli vaikioi alipaneen kattilassa. Siis edesauttaa palamisen "hyvyyttä", mutta miten tämä liittyy lamdan häiritsemään palotapatumaan?

[geswas]

Pahoittelen keskeytystä aiheeseen liittyvään keskusteluunne, mutta voisko vaikka "markkulievonen" mitata omasta atmoksestaan millä korkeudella suutinkivestä ensiöilmareijät on ja minkä kokosia ne on. Oon tekemässä omaan halpis pannuuni ensiöilmaputkistoa, kiitos.

[Markku]

Vedonsäädin vähentää eri olosuhteiden (esim. sää) aiheuttamaa vedon vaihtelua hormissa eli vaikioi alipaneen kattilassa. Siis edesauttaa palamisen "hyvyyttä", mutta miten tämä liittyy lamdan häiritsemään palotapatumaan?

Kuules nyt Averell ennekuin kertoilet niitä " viisauksiasi " ymmärtämällä polttotekniikasta jotakin. Vedonsäätimellä ei säädetä mitään hormin/savupiipun olosuhdevaihtelua. Jos terminologia on hakusessa, ei minulla ole keskustelukumppania polttotekniikan saloista.
Vedontasain sensijaan asennetaan hormistoon tasaamaan olosuhdekuormaa. Happitunnistimesta myös käytetään termiä lambda.

[sakarif]

Ehkä tuo vedonrajoitin olisi paras termi, koska sitä valmistajat käyttävät.

regulator = säädin (Honeywell FR-124)
begrenzer = rajoitin (Tigex, Kutzner + Weber)

[Averell]

Kuules nyt Averell ennekuin kertoilet niitä " viisauksiasi " ymmärtämällä polttotekniikasta jotakin. Vedonsäätimellä ei säädetä mitään hormin/savupiipun olosuhdevaihtelua. Jos terminologia on hakusessa, ei minulla ole keskustelukumppania polttotekniikan saloista.
Vedontasain sensijaan asennetaan hormistoon tasaamaan olosuhdekuormaa. Happitunnistimesta myös käytetään termiä lambda.

Anteeksipyyntö tästä termivirheestä, mutta vastasin lievosmarkun kysymykseen, jossa ilmeisesti kuitenkin tarkoitettiin tätä vedonrajoitinta minkä mahdollisesti muutkin ymmärsivät. Mutta arvon Markku, sinulta ei ole tullut vielä vastauksia kysymyksiini vai aletaanko viilaamaan pilkkua. 

[markkulievonen]

Vedonsäädin vähentää eri olosuhteiden (esim. sää) aiheuttamaa vedon vaihtelua hormissa eli vaikioi alipaneen kattilassa. Siis edesauttaa palamisen "hyvyyttä", mutta miten tämä liittyy lamdan häiritsemään palotapatumaan?

Todella se tasauttaa vetoa. Kaikki vedon vaihtelut vaikuttavat suoraan savukaasujen virtausnopeuteen ja sen muuttumiseen. Hyvän palamisen edellytys on juuri tasainen savukaasujen virtausnopeus. Niin, virtausnopeutta voidaan säädellä molemmista päistä. Antamalla enemmän ilmaa ilmanotto aukkojen kautta tai imurin /  hormin vetoa säätämällä.

[markkulievonen]

Pahoittelen keskeytystä aiheeseen liittyvään keskusteluunne, mutta voisko vaikka "markkulievonen" mitata omasta atmoksestaan millä korkeudella suutinkivestä ensiöilmareijät on ja minkä kokosia ne on. Oon tekemässä omaan halpis pannuuni ensiöilmaputkistoa, kiitos.

Ensiöilmareiät ovat 150...145mm korkeudella arinakiven pinasta. Reikiä on 8kpl ja 16mm halkaisijaltaan.

[Markku]

Mutta arvon Markku, sinulta ei ole tullut vielä vastauksia kysymyksiini vai aletaanko viilaamaan pilkkua. 

Jos kirjoituksistani ei ole saanut vastausta ongelmaasi, niin tarkenna mihin minun täytyy erityisesti vastata.

[vesimies]

Ehkä tuo vedonrajoitin olisi paras termi, koska sitä valmistajat käyttävät.

regulator = säädin (Honeywell FR-124)
begrenzer = rajoitin (Tigex, Kutzner + Weber)

Aivan oikein. vedonsäädin on kattilassa ja vedonrajoitin on hormissa. Vedonrajoittimen avulla saadaan maksimi veto hormissa rajoitetuksi haluttuun. Saksassa ja Itävallassa vedonrajoitin (Zugbegrenzer) hormissa on nykyään vakiovaruste, Suomessa tuo tuntuu olevan melkein täysin tuntematon vielä. 
Kovasti valitettavaa tässäkin keskustelussa on kun tuntuu että suomalaiset kattilanvalmistajat edustajineen  puolustavat lambdattomuutta väittämällä lambdaa huonoksi ratkaisuksi. Kuten tuossa pjokisen viestissä mainitussa ruotsalaisessa effecta kattilassa http://www.upnorthenergy.com/downloadables/Effecta-boiler-system-details-with-customer.pdf näkee toiminnan graafina lambdalla ja ilman tuolla viimeisellä sivulla, lisäksi sellainen maininta sieltä löytyy että lambda vähentää haitallisia päästöjä 400% !!!! Eli ei taida paljoa olla kitupolttoa jos päästötkin vähenee 

Suomalaisten kattilanvalmistajien kannattaisi siirtyä eurooppalaiseen käytäntöön ja ottaa lambdat mukaan kattiloihin, ei markkinoita voida saavuttaa vanhalla tekniikalla ja vielä vähemmän yrittämällä jarruttaa tekniikan kehitystä.

[markkulievonen]

Näköjään samasta tekeleestä myyjät käyttävät kahta termiä. Vedon säädin ja vedon tasaaja. Siis itse tarkoitin juuri hormiin asennettavaa vedon tasaajaa, jolla tasataan savukaasujen virtausnopeus.

[ev3449]

Todella se tasauttaa vetoa. Kaikki vedon vaihtelut vaikuttavat suoraan savukaasujen virtausnopeuteen ja sen muuttumiseen. Hyvän palamisen edellytys on juuri tasainen savukaasujen virtausnopeus. Niin, virtausnopeutta voidaan säädellä molemmista päistä. Antamalla enemmän ilmaa ilmanotto aukkojen kautta tai imurin /  hormin vetoa säätämällä.

Jotta tällä kertaa tärkeänä mainitsemasi ominaisuus, ”tasainen (muuttumaton) savukaasujen virtausnopeus” toteutuisi, eikö polttoon menevän kaasu- ja ilmamäärän pidä pysyä tasaisina?

Veto on ”voima” joka vetää ilmaa kattilaan?
Koska kattilan rakenteet aiheuttavat ja sen lisäksi esim. ilmaläpillä asetetaan voimalle vastavoima, virtausvastus, asettuu kattilaan virtaavan ilman määrä johonkin vakio määrään? (Manuaalisäätöisen kattilan ilmamäärien säätö)

Nyt, kun puut liikkuvat varastopesässä palon edetessä aiheuttaa tämä fyysisesti muutoksia virtausvastukseen, jolloin vakiovoimalla ei voida enää samaa ilmamäärää ensiöpuolelle vetää. Esim. suuremmalta osin suuttimen tukkiva kappale estää kaasuja eri tavoin virtaamasta, kuin pienemmältä osin tukkiva. Tällöin puun kaasutustapahtumaan virtaavan ilman määrä vähenee.
Koska veto (voima) on vakio, pyrkii se yhä samalla voimalla vetämään kaasuja perässään, joten nyt samalla voimalla vedetään enemmän ilmaa toisioilmakanavan kautta polttoon.

Kaasumäärä pieneni, mutta toisioilmamäärä lisääntyi. Automatiikalla varustettu kattila avaa tällaisessa tilanteessa enemmän ensiöilmaläppää/puhaltaa tehokkaammin, jolloin kaasuntuotto pysyy vakiona muuttuneesta virtausvastuksesta huolimatta. Samalla lambda antaa jatkuvasti tietoa, jonka perusteella toisioilmaläppää säädetään, jotta ilmaa polttoon päätyy oikea määrä. Mainitsemasi virtausnopeus pysyy muuttumattomana ja seossuhde optimaalisena.

Toisessa tilanteessa varastopesässä paloalueelle päätyy pienempiä, kuivempia, erilaatuisia tai muuten helpommin kaasuuntuvia puita. Tässä tilanteessa saman kaasumäärän tuottamiseksi vaaditaan vähemmän lämpöä, eli myös vähemmän ensiöilmaa. Taas automatiikka reagoi tilanteeseen pitäen huolen vakiovirtauksesta, kun taas manuaalisäätöisessä kattilassa kaasumäärä kasvaa, eikä seossuhdekaan pysy muuttumattomana. Virtausnopeuskaan ei ole tällöin vakio.

[vesimies]

Jotta tällä kertaa tärkeänä mainitsemasi ominaisuus, ”tasainen (muuttumaton) savukaasujen virtausnopeus” toteutuisi, eikö polttoon menevän kaasu- ja ilmamäärän pidä pysyä tasaisina?

Veto on ”voima” joka vetää ilmaa kattilaan?
Koska kattilan rakenteet aiheuttavat ja sen lisäksi esim. ilmaläpillä asetetaan voimalle vastavoima, virtausvastus, asettuu kattilaan virtaavan ilman määrä johonkin vakio määrään? (Manuaalisäätöisen kattilan ilmamäärien säätö)

Nyt, kun puut liikkuvat varastopesässä palon edetessä aiheuttaa tämä fyysisesti muutoksia virtausvastukseen, jolloin vakiovoimalla ei voida enää samaa ilmamäärää ensiöpuolelle vetää. Esim. suuremmalta osin suuttimen tukkiva kappale estää kaasuja eri tavoin virtaamasta, kuin pienemmältä osin tukkiva. Tällöin puun kaasutustapahtumaan virtaavan ilman määrä vähenee.
Koska veto (voima) on vakio, pyrkii se yhä samalla voimalla vetämään kaasuja perässään, joten nyt samalla voimalla vedetään enemmän ilmaa toisioilmakanavan kautta polttoon.

Kaasumäärä pieneni, mutta toisioilmamäärä lisääntyi. Automatiikalla varustettu kattila avaa tällaisessa tilanteessa enemmän ensiöilmaläppää/puhaltaa tehokkaammin, jolloin kaasuntuotto pysyy vakiona muuttuneesta virtausvastuksesta huolimatta. Samalla lambda antaa jatkuvasti tietoa, jonka perusteella toisioilmaläppää säädetään, jotta ilmaa polttoon päätyy oikea määrä. Mainitsemasi virtausnopeus pysyy muuttumattomana ja seossuhde optimaalisena.

Toisessa tilanteessa varastopesässä paloalueelle päätyy pienempiä, kuivempia, erilaatuisia tai muuten helpommin kaasuuntuvia puita. Tässä tilanteessa saman kaasumäärän tuottamiseksi vaaditaan vähemmän lämpöä, eli myös vähemmän ensiöilmaa. Taas automatiikka reagoi tilanteeseen pitäen huolen vakiovirtauksesta, kun taas manuaalisäätöisessä kattilassa kaasumäärä kasvaa, eikä seossuhdekaan pysy muuttumattomana. Virtausnopeuskaan ei ole tällöin vakio.

Täyttä asiaa. Juuri noin.
Manuaalisesti ei voi mitenkään pärjätä automatiikalle, koskaan. Palotapahtumassa on niin paljon muuttujia että käyttäjä ei voi niitä mitenkään saada säädetyiksi joksikin vakioiksi manuaalisesti. Ja viimeistään manuaalisäädöllä mennään metsään palotapahtuman alkuvaiheessa ja loppuvaiheessa.

[Pehu]

Täyttä asiaa. Juuri noin.
Manuaalisesti ei voi mitenkään pärjätä automatiikalle, koskaan. Palotapahtumassa on niin paljon muuttujia että käyttäjä ei voi niitä mitenkään saada säädetyiksi joksikin vakioiksi manuaalisesti. Ja viimeistään manuaalisäädöllä mennään metsään palotapahtuman alkuvaiheessa ja loppuvaiheessa.

Ihailen tyyppien hermoja vääntää rautalangasta, valitettavasti nää vänkäykset ei oo ohi ,eikä tule olemaan, vaikka joillekkin kädestä pitäen näyttäis