Atmos DC40GS kattilan rakenne

[Juhanisto]

Toisaalta voisi kysyä, että minne tuo mainittu 18% energiamäärä päätyy aikoina kun lämmitystarve tiloissa on nolla, eikä huonelämpötila nouse 22C asteesta?

Jep.. Kyllähän minä sen ymmärrän että tuleva lämpöenergia on paremmassa tallessa varaajassa ja sen saa sieltä paremmin ja hallitusti tarvittavaan kohteeseen. Minulla nuo lämmitettävät tilat ei ole asuinkäytössä paitsi pesuhuone. Siellä on sitten termostaatti joka säätää pääasiallista lämmönlähdettä pois päästä tarpeen mukaan. Muutenkin itse pidän pesuhuonetta pari astetta lämpöisempänä kun muuta taloa. Eli harvemmin pesuhuoneessa on niin paljon hukkalämpöä että se aiheuttaisi ongelmia. Käytännössä minulla tuo hormin aiheuttama hukkalämpö kyllä haihtuu 12h sisällä pois. Eli ehkä hiukan väärin selitin asiaa. Muissa tiloissa ei ole edes minkäänlaista lämmönlähdettä, ei siis pattereita eikä muutakaan. Ne pysyvät "jossain" lämpötilassa hukkalämmöllä.

[Markku]

Mitä tällaisen kattilan ostaja menettää kun savukaasut jäähdytetään tehokkaammin 160C astaaseen ja ilmoitettu hyötysuhde nousee n. 5% verrattuna ...

Jos savukaasuja saa jäähdytettyä ottamalla savukaasun lämpö talteen vaikka palamisilman kohottamiseksi, seuraa siitä merkittävä hyötysuhteen parannus energiataloudellisesti.

[Pehu]

Tässä kun nyt yhden kauden Atmoksella lämmittänyt, niin en varmaan enään ostaisi.

Kattilassahan ei sinänsä mitään vikaa ,ihan hyvä "peruspannu" nykypäivänä. Paljon edistystä vrt vanhaan Ypv40 yläpaloon. Mutta nälkä kasvaa syödessä. Nyt jos ostaisin pannua, ostaisin sellaisen jossa fiksummin putsattava konvektori, ja se olis paremmin veden ympäröimä. (Olis ne savukaasutki varmaan alemmat)
Sekä se paljon puhuttu varastopesä ois jos mahdollista,tuplat. Ja tietty lambda ohjattu.
No toki hintakin olis eri, mutta kumminkin.
No omalla kohdalla mennään tällä, ja harrasteen vuoksi täytyy tuota parannella

[Heater]

Muutaman prosentin luokkaa. Tarkemmin saisi analysaattorilla selville, koska olosuhteet ja kattilan rakenteet vaikuttaa merkittävästi asiaan.
Linkin sivulla 5 on taulukko savukaasuhäviöistä ja hyötysuhteen muutoksista lämpötilan funktiona.
http://www.motiva.fi/files/9250/Kiintean_polttoaineiden_kattiloiden_paastomittauksia_Mittausraportti_30.4.2014.pdf

Kuulostaa aika vähältä jos tuota taulukkoa katsoo. Ite veikkaan että vähintään 10%.
Ja jos hapet perseellään niin vielä enemmän

[markkulievonen]

 >>Nyt jos ostaisin pannua, ostaisin sellaisen jossa fiksummin putsattava konvektori, ja se olis paremmin veden ympäröimä.<<

Totta. Jos tuo konvektio todella likaantuisi, niin olisipa työläs kattila käytössä. Niin, miksi kansikin / luukku on tehty liian pieneksi ja siten reunimmaisten kolojen puhdistaminen on vaikeampaa. Huvittavinta on tuo vakiovarusteinen  taipusia harjan varsi. Ei mitään otetta puhdistamisessa.

Niin, pyöreä tuubiputki on vertaistaan vailla puhdistusta ajatellen.

[vilhos]

Hei

Samaa mieltä pyöreä putki 48.3*2,9 on sopiva jopa 60,3*2,9 putki. Pyöreä putki on mahdollista puhdistaa konevoimalla.
Se on myös kestävä paljon parempi kuin nämä nelikulmaiset.

Terv Oulujärven rannalta
 

[markkulievonen]

Toisaalta olisi mielenkiintoista kokeilla  ja jäljitellä  miten paljon   kilovatteja vaatii kun sähkövastuksin lämmitetään ilmaa ja puhalletaan   sama ilmamäärä kuin kattilasta virtaa  hormiin.  Hormin päästä koeteltuna virtaus ei ole kovin suuri, koska ilmanotto räppänä kattilassa on 17mm auki.

Ihmimisen mieli vaan sattuu olemaan monasti ihmeellinen arvioinnissaan. Monasti on ollut keskusteluja miten kompostorista saisi ilmaista lämpöenergiaa hyödynnettäväksi. Nytkin kompostorin lämpömittari nöyttää +52C ja läpi vuoden. Mutta,- todellisuudessa kilovatteja hyödynnettäväksi  ei riitä juuri lainkaan.


Tai miten aikoinaan testasin aurinkoenergiaa aitan lämmityksessä. Maaliskuulla jo mittari kipusi yli +35C ja moni kuvittelisi miten hyvin aitta lämpenee tällä lämpötilalla. Mutta,- todellisuudessa  hyödennettyjä kilovatteja oli vain muutama,- koska veden virtaus oli olematonta eli ei juurikaan hyötyä. Ainoastaan kesällä tehoa löytyi.

[vilhos]

Hei
Kysymys lienee viime kädessä siitä että miten hyvin palotapahtuma on hallinnassa. Olen todennut että omassa Ariterm 35+ savukaasut n. 200 astetta on hyvin hallinnassa.Tehoa löytyy laskelmieni mukaan n. 40 Kw.
Kyllä 250-300 astetta tuntuu korkealta. Todennäköisesti ei synny paljoa nokeentumista kattilaan. Ne konvektio-osan ripa putket ovat tiukoilla.

Terv. Oulujärven rannalta

[repa]

Hei
Kysymys lienee viime kädessä siitä että miten hyvin palotapahtuma on hallinnassa. Olen todennut että omassa Ariterm 35+ savukaasut n. 200 astetta on hyvin hallinnassa.Tehoa löytyy laskelmieni mukaan n. 40 Kw.
Kyllä 250-300 astetta tuntuu korkealta. Todennäköisesti ei synny paljoa nokeentumista kattilaan. Ne konvektio-osan ripa putket ovat tiukoilla.

Terv. Oulujärven rannalta

Mitä tarkoitat tuolla: "

Ne konvektio-osan ripa putket ovat tiukoilla.

" ?
Pitäsköhän ne re.. rivat olla vesitilan puolella?


Tuota palotapahtuman hallintaa minäkin peräänkuulutan   .

Eräässä ev3449:n linkissä oli noiden kattiloiden hyötysuhteita listattuna taulukossa, hiukan huvitti kun monet lambdattomat kattilat olivat parempia kuin lambdalla ja hienolla automatiikalla varustetut kattilat    .

Ostetaanko tuossa "lambdapaketissa" puhdas palaminen vai puhdas omatunto, ehkä vain pröystäilyn aihe? mutta maksaa pitää kaikista    .

Monesti olen sanonut "palaminen ensin kuntoon, sitten vasta...", koskee myös kattilan valmistajia lambdoinensa.

Palamisenkin suhteen voidaan kehitellä hienoja johtopäätöksiä, niiden tueksi kaavoja ja teorioita sekä niiden perusteella ns. faktoja. Metsään mennään pahasti kun alkuoletukset on pielessä.
Yksi kummajainen on mm. tuo palamislämpötila? Täälläkin on tarjottu 900 - 1200 C lukemia.
Hiilimonoksidin ( CO eli häkä ) palamislämpötila on 1900 - 2000 C vapaassa ilmassa ja vedyn vastavasti ( H2 ) n. 2500 C. Jonkinlainen ero täytyy olla huötysyhteessa josko konvektoriin menee 1000 C asteinen tai 2000C asteinnen kaasu.

[ev3449]

Eräässä ev3449:n linkissä oli noiden kattiloiden hyötysuhteita listattuna taulukossa, hiukan huvitti kun monet lambdattomat kattilat olivat parempia kuin lambdalla ja hienolla automatiikalla varustetut kattilat    .

Ostetaanko tuossa "lambdapaketissa" puhdas palaminen vai puhdas omatunto, ehkä vain pröystäilyn aihe? mutta maksaa pitää kaikista   

Jonkun pitäisi ostaa tuo standardi, niin voitaisiin paremmin spekuloida testaustulosten perusteita.
Olennaista mielestäni on, etteivät nuo lambdallinen/lambdaton kattila eroa toisistaan fyysisesti. Toinen olennainen asia on juurikin ero tekijöiden tasaisuudessa laboratoriotestin ja kotona vaikkapa vuoden aikana tapahtuvan lämmityksen välillä...

Monesti olen sanonut "palaminen ensin kuntoon, sitten vasta...", koskee myös kattilan valmistajia lambdoinensa.

Niin olet. Ehkäpä voisit tarkemmin kertoa mitä nuo toimet palamisen suhteen ovat, joita vaikkapa "modernin" kaasutuskattilan kohdalla palamisen osalta kuntoon pitäisi laittaa?

Palamisenkin suhteen voidaan kehitellä hienoja johtopäätöksiä, niiden tueksi kaavoja ja teorioita sekä niiden perusteella ns. faktoja. Metsään mennään pahasti kun alkuoletukset on pielessä.
Yksi kummajainen on mm. tuo palamislämpötila? Täälläkin on tarjottu 900 - 1200 C lukemia.
Hiilimonoksidin ( CO eli häkä ) palamislämpötila on 1900 - 2000 C vapaassa ilmassa ja vedyn vastavasti ( H2 ) n. 2500 C. Jonkinlainen ero täytyy olla huötysyhteessa josko konvektoriin menee 1000 C asteinen tai 2000C asteinnen kaasu.

Liitteessä hiilimonoksidin palamisesta suhteessa lämpötilaan.

Onko sinulla jotain näyttöä kattiloista, joissa käytännössä konvektoriin päätyisi reilusti yli 1000C lämpötilassa olevaa kaasua?
Teoreettisesti ajateltuna, miten lämpötila vaikuttaa hyötysuhteeseen, kun kyse on energian talteenotosta? Eikö fluidien kohdalla energiamäärään vaikuta aste-ero tietyssä massassa?

[markkulievonen]

>>Monesti olen sanonut "palaminen ensin kuntoon, sitten vasta...", koskee myös kattilan valmistajia lambdoinensa.<<

Niimpä. Vaikea kuvitella lambdan tuovan autuutta / ratkaisun palamiseen, jos kattilan rakenne ei tue tätä. Ei yläpalokattilakaan muutu   hyvälle tasolle palmisessa,- vaikka siihen asennettaisiin lambda, koska kattilasta puuttuu rakenne hyvän palamisen toteuttamiseen. Lambda tosin toisi erikoisen  suuren  parannuksen palamiseen,- koska palaminen on koko ajan muuttuva.

 Tai lambda ei tuo autuutta kattilaan,- jossa  arinan lisäksi on  palamiskohtaan asennettu keramiikka murikka ja puuttuu   ilman esilämmistys.

Niin, aikoinaan Jämä YP  140 testitulos oli 78% ja varmasti testissä toteutuikin tuo  hyötysuhde,- mutta ei taas käytännön olosuuhteissa. Aikoinaan olin yhtedessä valmistajaan ja leikkimielisesti kertoivat, miten  poltettavat puut ovat uunin pankolla kuivatettuja.

[ev3449]

Niimpä. Vaikea kuvitella lambdan tuovan autuutta / ratkaisun palamiseen, jos kattilan rakenne ei tue tätä. Ei yläpalokattilakaan muutu   hyvälle tasolle palmisessa,- vaikka siihen asennettaisiin lambda, koska kattilasta puuttuu rakenne hyvän palamisen toteuttamiseen. Lambda tosin toisi erikoisen  suuren  parannuksen palamiseen,- koska palaminen on koko ajan muuttuva.

 Tai lambda ei tuo autuutta kattilaan,- jossa  arinan lisäksi on  palamiskohtaan asennettu keramiikka murikka ja puuttuu   ilman esilämmistys.

Miksi ihmeessä tätä samaa jauhat? Ei automatiikka voi luonnollisestikaan kattilan rakenteeseen vaikuttaa, eikä kukaan muu tällaisesta lisäksesi puhukkaan.

Jos laboratoriossa puut ovat tasalaatuisia, veto ja kattilan säädöt haettu optimiasetuksiin jne. ja suoritetaan esim. 30 min. poltto, luonnollisesti kotioloissa pidemmällä aikavälillä palamisen tasaisena pysymiseen vaikuttavien tekijöiden vaihtelusta johtuen eroa syntyy. Kuitenkin testaus on identtinen kaikille kattiloille.

Automatiikan on tarkoitus ylläpitää parhaita mahdollisia ehtoja palamisen ja hyötysuhteen kannalta esim. vakauttamalla savukaasun lämpötilaa ja jäännöshappipitoisuutta kattilan rakenteen kannalta parhaaseen tasoon.

Liitteessä 1 esim. jäännöshappipitoisuuden muutos 6%ta 10%, vaikuttaa vakio savukaasun lämpötilalla n. 4% hyötysuhteeseen.
Liitteessä 2 esim. savukaasun lämpötilan muutos 50Clla, vaikuttaa vakio jäännöshappipitoisuudella n. 3% hyötysuhteeseen.

Kuinka moni manuaalikattilan omistaja edes tietää vaikkapa minkälaisella jäännöshappipitoisuudella kattila missäkin vaiheessa palaa?

[vilhos]

Hei

Samaa mieltä automatiikka oikein toteutettuna suorittaa palotapahtuman paremmin kuin käsisäädöllä poltto.
Minulla on Arduino sovellus Ariterm 35+ kattilassa ja 3000 l varaaja. Arduino toimii siten että ensiö ilma huolehtii savukaasu lämpötilan perusteella palamisen tehosta. Palamisilmaa voin hallita sekä ensiöilman määrällä ja sytytyspellin avulla. Ensiöilmaa säätelee Belimon peltimoottori ja sytytyspeltiä askelmoottori. Lambda-anturin saan käyttöön kun löydän sellaisen aksiaalipuhaltimen joka on helppo säätää esim. 0-10 V ohjauksella.
Puunkulutus yli 300 m2 lattialämmitys alueelle vaikuttaa tämän talven osalta vähäiseltä.

Terv Oulujärven rannalta

[vesimies]

Viesteistä huomaa hyvin että lambdaa arvostelevat juuri ne joilla ei sitä ole.
Tuskinpa valmistajat huvikseen lambdaa kattilaansa laittavat vaan juuri noiden päästöjen ja palamisen hienosäädön takia. Esimerkiksi Saksassa noista ollaan tarkkoja jolloin vaaditaan lambdaa ja muita hifi-juttuja.

Jos lambda lisättäisiin kattilaan pelkästään "hienostelun" vuoksi niin olisi aika kömpelöä, saman ajaisi jos laittaisi kattilaan vaikkapa oluthanan niin olisi sitten enemmän hienosteltavaa ja kauppa kävisi paremmin

[Markku]

Viesteistä huomaa hyvin että lambdaa arvostelevat juuri ne joilla ei sitä ole.
Tuskinpa valmistajat huvikseen lambdaa kattilaansa laittavat vaan juuri noiden päästöjen ja palamisen hienosäädön takia. Esimerkiksi Saksassa noista ollaan tarkkoja jolloin vaaditaan lambdaa ja muita hifi-juttuja.

Jos lambda lisättäisiin kattilaan pelkästään "hienostelun" vuoksi niin olisi aika kömpelöä, saman ajaisi jos laittaisi kattilaan vaikkapa oluthanan niin olisi sitten enemmän hienosteltavaa ja kauppa kävisi paremmin

Mitä olet mieltä asiasta, jossa ilman lambdaa olevasta kattilasta otetaan parempi saanto puumäärästä veteen siirtyvä energiamäärä kuin vastavasta lambda kattilasta.
Tässä esimerkkitapauksessa valitsen ilman lambdaa olevan kattilan...onko se huono valinta.
Päästöt ovat molemmissa tapauksissa sallituissa rajoissa.