Atmos DC40GS kattilan rakenne

[seppol]

Kattilan teho minun mielestäni tarkoitta että määrätty määrä puuta poltetaan jossakin sovitussa ajassa. Veteen siitä siirtyy joku osa, jota sanotaan hyötysuhteeksi. Jos palaminen tapahtuu täydellisesti, ilmakertoimen lisäys ei vaikuta tehoon koska sama määrä puuta palaa edelleen. Palamisen "liekin" lämpötila kuitenkin laskee. Jos savukaasut jäähdytetään entiseen lämpötilaan, veteen siirtyvä lämpömäärä pienenee. Hyötysuhde huononee.

Sitten on toinenkin tekijä joka vaikuttaa samalla tavalla. Se on puun kosteus. Vaikka se muuttuu, liekin teho ei välttämättä muutu. Vesihöyryn määrä kuitenkin muuttuu ja sen sisältämää Höyrystymislämpöä ei koskaan saada hyödyksi.

[ev3449]

Kattilan teho minun mielestäni tarkoitta että määrätty määrä puuta poltetaan jossakin sovitussa ajassa. Veteen siitä siirtyy joku osa, jota sanotaan hyötysuhteeksi. Jos palaminen tapahtuu täydellisesti, ilmakertoimen lisäys ei vaikuta tehoon koska sama määrä puuta palaa edelleen. Palamisen "liekin" lämpötila kuitenkin laskee. Jos savukaasut jäähdytetään entiseen lämpötilaan, veteen siirtyvä lämpömäärä pienenee. Hyötysuhde huononee.

Sitten on toinenkin tekijä joka vaikuttaa samalla tavalla. Se on puun kosteus. Vaikka se muuttuu, liekin teho ei välttämättä muutu. Vesihöyryn määrä kuitenkin muuttuu ja sen sisältämää Höyrystymislämpöä ei koskaan saada hyödyksi.

Tästä olen vahvasti eri mieltä.
Kattilan teho kertoo minulle sen, kuinka paljon se tuottaa lämpöenergiaa (esim. veteen) sovitussa ajassa. Vastaavasti puuta pitää poltaa hyötysuhteen mukaisesti enemmän, jotta lämmöntuotto toteutuu. (Sanakirja: boiler output, boiler capacity, kesselleistung) Poltto/palamis jne. tehot ovat oma asiansa.

Käsittääkseni moottorin, voimalaitoksen jne. yhteksissä kyse on samasta "ulos" saatavasta tehosta?! (Mietitäänkö moottorin kohdalla palavan polttoaineen määrää ajassa tehosta puhuttaessa?)

[markkulievonen]

Sen verran voisi kuitenkin kommentoida aloittajan mietteitä ja tuota kattilan rakennetta että eiköhän Atmos tiedä kattiloista melkein kaiken tarpeellisen ja osaa niitä rakentaa. He kun ovat eräs euroopan suurimmista kattilan valmistajista ja heillä on yli 80 vuoden kokemus asiasta, joten tuskin he noita kattiloitaan ainakaan kovasti väärin valmistavat

Höh ! Juuri tätä asiaa olenkin painottanut. Kattilan suunnittelijat ovat selvästi painottaneet, miten palaminen tulee saada tasaiseksi ilman Lambda ohjaustakin ja ovat tässä onnistuneet. Taas ihmiset,- joktka eivät ole livenä nähneet,- eivät usko.Taas tuo  lämmityksessä ilmenevä veden pumppaus ei liity koko kattilaan. Pumppaus olisi prikulleen samanlaista,- vaikka olisi sähkö / öljykattila.

Ainut miinus merkki tulee savukaasujen korkeahkosta lämpötiasta,- mutta minun tapauksessani sillä ei ole merkitystä.

[Atmos Gsx]

Kyllä tämä puiden polttaminen on toisaalta mielenkiintoista itse sain ton oman 50 kattilan pelaan n.30-35 puulla pelaamaan todella hyvin jota olen tämän talven polttanutkin mutta nyt siirryin polttamaan 50cm puuta niin näyttää ,että kaikki säädöt pitää lähteä hakemaan uudestaan holvaus ongelmia alkoi ilmetä toivottavasti tuo on vain kiinni säädöistä ettei tarvi palata kilpuran polttoon

[seppol]

Kattilasta veteen siirtyvä teho ei pysy samana vaikka savukaasujen lämpötila pysyisi samana. Siihen vaikuttaa ratkaisevasti myös kaasun määrä ja lämpötilan muutos polttamisen jälkeen sekä vesihöyryn määrä.
Jos halutaan jatkuvasti sama teho hyödyksi muuttuvien olosuhteiden vuoksi liekkiä, palamista ja veden virtausta on säädettävä ja muutettava.
Tehoja kattilassa on monia. ev3449 laski kaasujen lämpötiloja ym. Nyt kuitenkin merkitystä tuntuu olevan vain veteen siirtyvällä teholla. Samalla toteat että saman tehon saavuttamiseksi puuta täytyy polttaa enemmän. Eikö se vaikuta myös savukaasun määrään.
Kyllä polttomoottorin kokonaiskulutusta seurataan, Se on jopa autoverotuksen perusta.

[ev3449]

Kattilasta veteen siirtyvä teho ei pysy samana vaikka savukaasujen lämpötila pysyisi samana. Siihen vaikuttaa ratkaisevasti myös kaasun määrä ja lämpötilan muutos polttamisen jälkeen sekä vesihöyryn määrä.
Jos halutaan jatkuvasti sama teho hyödyksi muuttuvien olosuhteiden vuoksi liekkiä, palamista ja veden virtausta on säädettävä ja muutettava.
Tehoja kattilassa on monia. ev3449 laski kaasujen lämpötiloja ym. Nyt kuitenkin merkitystä tuntuu olevan vain veteen siirtyvällä teholla. Samalla toteat että saman tehon saavuttamiseksi puuta täytyy polttaa enemmän. Eikö se vaikuta myös savukaasun määrään.
Kyllä polttomoottorin kokonaiskulutusta seurataan, Se on jopa autoverotuksen perusta.

Koska en ymmärrä mitä on kirjoituksessasi tavoite, en osaa suoraan mitään järkevää vastata.

Minä kirjoitin määritelmästä kattilan teho. Jos valmistaja ilmoittaa kattilan/moottorin tehoksi jotain, ei puun palamismäärä/polttomoottorin kokonaiskulutuksen seuraus liity tähän mitenkään.

"Modernit" kattilat sisältävät nykyisin automatiikkaa jonka tavoite on ylläpitää palamisen ja hyötysuhteen kannalta hyviä olosuhteita.
Kattilat sisältävät kiinteitä rakenteita, jotka on mitoitettu esim. tietyn kaasumäärän mukaan. Automatiikalla pyritään mm. pitämään tuo kaasumäärä vakiona.
Kattilavalmistaja myös olettaa (antaa ohjeet) muutamille asiaan vaikuttaville tekijöille. Esim. kattilaan menevän veden lämpötilan vakioiminen, kosteusväli poltettavalle puulle jne.
Yhdistämällä nämä oletukset, sekä automatiikan mittaamaa tietoa voidaan olettaa kattilan toimivan mahdollisimman "lähellä" haluttua tapaa.

[seppol]

Mitä sillä automatiikalla tehdään jos mitään ei voi muuttaa.Jos jotain muutetaan savukaasu muuttuu. Kattila voi olla nykyaikainen tai mikä vaan.

[ev3449]

Mitä sillä automatiikalla tehdään jos mitään ei voi muuttaa.Jos jotain muutetaan savukaasu muuttuu. Kattila voi olla nykyaikainen tai mikä vaan.

Jos ajattellaan yksinkertaisesti, että automatiikka säätää ensiö- ja toisioilmaa.

Ensiöilmamäärän säädöllä pyritään pitämään savukaasun- (ja kattilaveden) lämpötila tietyssä kohtaa mahdollisimman muuttumattomana (asetetussa arvossa).
Toisioilmamäärän säädöllä pyritään pitämään jäännöshappipitoisuus myös asetetussa arvossa. (voi vaihdella eri polton eri vaiheissa).

Voisiko tätä ajatella verrattavan vaikkapa vakionopeudensäätimeen autossa?

[seppol]

Se vakionopeussäädin onkin hyvä vertaus. Sillä säädetään moottorin tehoa 0 - maksimiin jotta vakio nopeus saadaan pidettyä. Samoin kattilassa. Jos vakioteho halutaan veteen, liekin tehoa on säädettävä laajoissa rajoissa.

[ev3449]

Se vakionopeussäädin onkin hyvä vertaus. Sillä säädetään moottorin tehoa 0 - maksimiin jotta vakio nopeus saadaan pidettyä. Samoin kattilassa. Jos vakioteho halutaan veteen, liekin tehoa on säädettävä laajoissa rajoissa.

Kyseenalaistatko automatiikan tarpeellisuuden, sen toimintaperiaatteen vai kiinnostaako sinua joku muu asia?

Ei kattilasta "haluta" ehdoin tahdoin vakiotehoa veteen. Jos mikään ei muutu (pidetään asetetussa) tällöin lopputulos on myös mahdollisimman tasainen.

[seppol]

On hyvä jotenkin valvoa palamista. Vaikkapa ilmakerrointa ja säätää palamisen tehoa sen mukaan. Minä säädän palamista lisäämällä puuta tarpeen mukaan. Ilmasäätöihin en juuri koske. Kun sain palamisen täyteen vauhtiin veden lämpötila oli 36 ja savukaasun lämpötila 105 astetta. Valmistajalta en voi neuvoa kysyä kun se olen minä.

Tämä vakionopeussäädin on siinä mielessä hyvä esimerkki että jos halutaan sekä moottorin teho että auton nopeus vakioiksi samaan aikaan niin eipä onnistu. Mihin moottorin teho laitetaan jos ajovastusta jossain kohtaa ei ole. Moottorin teho on kierrosluku kertaa vääntömomentti. Vääntömomenttia on vain vastustavan momentin verran. Jos moottoria ei kuormiteta sillä ei ole mitään vääntömomenttia. Tehoakaan ei silloin ole, on kierrokset mitä tahansa.
Enää en vaivaa tätä osiota.

[ev3449]

On hyvä jotenkin valvoa palamista. Vaikkapa ilmakerrointa ja säätää palamisen tehoa sen mukaan. Minä säädän palamista lisäämällä puuta tarpeen mukaan. Ilmasäätöihin en juuri koske. Kun sain palamisen täyteen vauhtiin veden lämpötila oli 36 ja savukaasun lämpötila 105 astetta. Valmistajalta en voi neuvoa kysyä kun se olen minä.

Kaasutuskattila eroaa toiminnallisesti melko lailla yläpaloisesta tulisijasta.
Tässä videossa 0:30 lähtien pyritään selittämään kaasutuskattilan toimintaa.

Automatiikka tekee aivan samoja asioita kuin mitä itsekin kerrot tekeväsi.
Ensiöilman säätö vastaa puiden lisäämistä (polttoaineen syöttö) ja toisioilman säätö huolehtii sopivasta ilmakertoimesta.
Mutta, koska automatiikka ei "ymmärrä" polttoaineen syötön määrää kuten sinä, täytyy sen saada tietoa johon perustuen polttoainetta annostellaan. Tässä apuna käytetään savukaasun /(kattilaveden) lämpötilaa.

[markkulievonen]

Kyllä tämä puiden polttaminen on toisaalta mielenkiintoista itse sain ton oman 50 kattilan pelaan n.30-35 puulla pelaamaan todella hyvin jota olen tämän talven polttanutkin mutta nyt siirryin polttamaan 50cm puuta niin näyttää ,että kaikki säädöt pitää lähteä hakemaan uudestaan holvaus ongelmia alkoi ilmetä toivottavasti tuo on vain kiinni säädöistä ettei tarvi palata kilpuran polttoon

Niimpä.Kun on käsisäätöisestä kattilasta kysymys, niin puun laadulla / koolla on vaikutuksensa säätöihin. Itse polttelin alussa muutaman kuukauden kuusi / mänty puuta. Tämän jälkeen trukkilavoja. Nyt poltan  ohutta leppää ja joukossa muutama koivukin. Kaikille  omat säädöt,- jos haluaa puhtaan palamisen.

Toisaalta säätöjen löytäminen on helppoa, jos / kun on tarkkailu reikä  toisiopalon havinnoimiseen.  Kun säädöt on kohdallaan, niin liekin väri mahdollisimman kirkas,- jolloin  lukussa oleva arinaki  hehkuu punaisena ja lämmittämisen jälkeen poskikanavien pinta tulee olla väriltään erittäin vaalean harmaa. Kuin tupakan vaalea tuhka. Näin poltellen kattila pysyy puhtaana.

Muuten, se takana olevan säätöakselin  pienikin muutos vaikuttaa palamiseen. Parin millin muutos näkyvästi toisiopaloon ja mitä pienemmällä akseli on, niin sitä merkittävimmin.

Niin, aikoinaan tein polttopuun 65cm pituisiksi ja nyt puut pitää lyhentää 50cm pituuteen. Lopussa polttelen lisäyspuina nuo pienet kalikat,- jolloin säätöakseli on kokonaan työnnettynä sisään. Lähes kaikki ilma ohjaantuu toisioilmaan.
Harmi kun ylipitkiä puita  vielä on yli 50m3.

[jarppi]

Näin ulkopuolisena seurattuani tätä monivaiheista keskustelua. Itselleni on syntynyt kaikkia osapuolia toivottavasti tyydyttävä ratkaisumalli.

Ev3449 teki ansiokasta työtä ja nosti selkeästi kaikkien nähtäväksi sen kuinka savukaasujen lämpötilat ovat selkeästi soveltuvampia ja helpommmin mitattavia suureita kattilan tehon säätöön, verrattuna kattilaveden lämpötilaan. Tästä syvät kiitokset.... meidän kaikkien puolesta !

Kattila-automaatiosta puhuttaessa "vakioinnin" yhteydessä, tehtiin viime aikojen keskustelujen aikana suuri huti. Tässä kattilassa ei varsinaisesti ole mitään automaatiota. Kattilassa on kattilaveden maksimi vedenlämpötilan rajoitin, jonka raja-arvon ylitys johtaa paloilmansaanti tuulettimien pätkimiseen. Tätä raja-arvoa Markku on siirtänyt korkeammalle tasolle, siirtämällä antureita, jotta hän saisi varaajat aivan ”viimoisen” päälle täyteen. Muutoin kattilan tehonsäätö perustuu ainoastaan Markun valitsemien puiden läpimittaan, kosteuteen ja kiinteä asetuksisiin ilmanottoaukkoihin, sekä tietenkin kattilan rakenteeseen.

Markku haluaisi käsittääkseni, hieman hillitympiä savukaasun lämpötiloja ja on huolissaan kattilan vedenkierron heikkouksista, sekä pistekiehumisista. Kumpaankin asiaan auttaa, jos kattilan tehoa hieman pudotetaan. Sen voi tehdä vaikuttamalla kaasutus-suutinaukkoihin ja ilmansaantiin. Hienoa että Markun kattilassa on katselureikä kaasupalotilassa. Näin voi seurata jos suutinaukon pienennys yhdessä ilman saanti läppien avauman pienennyksen kanssa workkisi.

[kahe]

Niin, aikoinaan tein polttopuun 65cm pituisiksi ja nyt puut pitää lyhentää 50cm pituuteen. Lopussa polttelen lisäyspuina nuo pienet kalikat,- jolloin säätöakseli on kokonaan työnnettynä sisään. Lähes kaikki ilma ohjaantuu toisioilmaan.
Harmi kun ylipitkiä puita  vielä on yli 50m3.

Tuo tänne. Täällä on kattila joka syö juurikin tuollaisia ongelmitta ja säätäen itsensä. No eilen savutti, kun varmaan suuttimen päälle tipahti puu sopivasti ja ilmanvaihtokin imaisi savut sisälle.