Atmos DC40GS kattilan rakenne

[markkulievonen]

Tästä olen kaikesta samaa mieltä. Kirjoittelu on kuitenkin suuresti ristiriidassa mahdollisesti edelliskerralla kirjoittamiesi asioiden tai jopa omien tekemistesi kanssa.

Viime viikolla mm. useammassa viestissä toistit lämpötilan merkitystä lämmösiirron tehossa ja kritisoit jopa yleisesti kattilavalmistajia suunnittelusta joka ei mahdollista mielestäsi tarpeeksi alhaisia veden lämpötilojaja.

Samaan aikaan olet oman järjestelmäsi kohdalla, Hiasen termostaatti/suurtehopumppu järjestelylläsi toteuttanut mahdollisimman korkean kattilaveden lämpötilan/pienen lämpötilaeron lämmönsiirrossa ja järjestelylläsi poikkeat jopa Atmoksen suunnitelluista arvoista ylöspäin.

Olet nyt myös ohjannut toisiopalotilassa kaasun kuljettaman lämpökuorman kohdistumaan paikallisesti niin suurella teholla tietylle alueelle, että tämän ja korottamasi veden lämpötilan seurauksena paikallista pistekiehumista esiintyy.

On tietysti mielenkiintoista löytää ongelmiin ratkaisuja ja kehittää systeemejä, mutta jos suuri osa esiin tulevista ongelmista on itse aiheutettuja ja keksityt ratkaisut omien virheiden/ymmärtämättömyyden seurausta, onko tässä ideaa?

Oletko missään vaiheessa yrittänyt käyttää ja kytkeä kattilaasi kuten sen voisi olettaa esim. valmistajan ohjeistamana tehtävän?
Esimerkiksi tuon veden kierron ja lämpötilan suhteen valmistaja kertoo minimi menoveden lämpötilaksi 65C ja kattilan käyttölämpötilaksi 80-90C. Veden virtaustakaan ei ole suunniteltu toimimaan toteutuksesi tasolla.
Jos valitset termostaatin ja kiertoveden nopeuden niin, että kattilaan menevä vesi on vakautettu lämpötilaan joka on yli 65C, virtaus pumpussa niin, että lämpötilaero kattilalle menevän ja sieltä lähtevän välillä mahdollisimman suuri ilman, että missään tapahtuu paikallista kiehuntaa, (huomioit vielä haluamasi lämpötilan varaajassa) eikö täten toteudu myös parhaan lämmönsiirron edellytykset ja ilman erikoistehoisia pumppuja tms. säätöä?
Ymmärtääkseni tälläkin foorumilla useampi käyttäjä onnistuu käyttämään ko. kattilaa vailla raportoimiasi ongelmia.

Lyhesti todeten ,- et ymmärrä alkuunkaan, mitä todellisuudessa tapahtuu. Esim. atmos suosittelee kattilaan tulevan  veden vähimmäis lämpötilaksi +65C, minulla yli +70....75C.   ja ylhäältä yli +83C lämmityksen aikana. Niin, toisio palon muuttaminen / parantaminen ei ole aiheuttanut tuota poskionkalossa tapahtuvaa  lievää pistekiehuntaa.Se oli jo ennen muutopksia. Tarkalleen ottaen, nyt liekin pää ei ylety poskionkaloon,- vaan koko kaasun palaminen tapahtuu kammiossa pyörteisessä kierteessä.

Mutta,- se on totta, miten kattila käy maksimi  teholla,- mutta savukaasujen lämpötila on aina alle +260C.

Mutta,- ymmärrän erittäin hyvin pahan suopaisen kirjoittelusi ja mistä se kumpuaa.

[markkulievonen]

>Viime viikolla mm. useammassa viestissä toistit lämpötilan merkitystä lämmösiirron tehossa ja kritisoit jopa yleisesti kattilavalmistajia suunnittelusta joka ei mahdollista mielestäsi tarpeeksi alhaisia veden lämpötilojaja.

Samaan aikaan olet oman järjestelmäsi kohdalla, Hiasen termostaatti/suurtehopumppu järjestelylläsi toteuttanut mahdollisimman korkean kattilaveden lämpötilan/pienen lämpötilaeron lämmönsiirrossa ja järjestelylläsi poikkeat jopa Atmoksen suunnitelluista arvoista ylöspäin.<

Tämän päivän kattiloissa kannattaa vettä kierrättää mahdollisimman tehokkaasti,- koska  syöpymisen estämiseksi se on välttämätöntä. Taas ei ole merkitystä siihen mitä aiemmin pohdin. Kattilan voisi suunnitella myös siten,- miten  varaajan "kylmää" vettä apuna käyttäen savukaasujen lämpötila saataisiin  jopa alle +100C. Vaati rosteria rakenteeseen.
Mutta,- tarkalleen ottaten minun tapauksessani vuotuinen puun kulutus ei muuttuisi juuri lainkaan,- verraten nykyiseen kattilaani,- jonka savukaasujen lämpötila on +250C.

[markkulievonen]

Jos nuo "pyörteilyohjaimet" toimiin niin varmaan kannattaa valaa ne tulenkestävästä valumassasta. Näin ne ei ainakaan muuta niin helposti muotoaan toisiopesässä. Styroksista vaan veistää sopivan muotin.

Saa nähdä  miten lämpötila vaikuttaa ohjaimiin. Nyt on suunnitteilla parempi laatuiset,- mutta silti käyttäisin  mieluimmin terästä keramiiikan sijasta. Teräs lämpenee nopeasti ja siten kiihdyttää alussa toisiopaloa.

Teräs vääntyilee helposti ja siksi tulisi suunnitella kevytrakenteinen,- mutta lämmön rasitusta kestävä rakenne. Teräksen sulamispistettä lämpötila ei saavuta.

Muuten,- kokeilin, miten toisiopalo paloi vain kammiossa,- mutta ei  suuttimessa. Normaali tilöanteessahan tuli olisi sammunut.

[ev3449]

Lyhesti todeten ,- et ymmärrä alkuunkaan, mitä todellisuudessa tapahtuu. Esim. atmos suosittelee kattilaan tulevan  veden vähimmäis lämpötilaksi +65C, minulla yli +70....75C.   ja ylhäältä yli +83C lämmityksen aikana. Niin, toisio palon muuttaminen / parantaminen ei ole aiheuttanut tuota poskionkalossa tapahtuvaa  lievää pistekiehuntaa.Se oli jo ennen muutopksia. Tarkalleen ottaen, nyt liekin pää ei ylety poskionkaloon,- vaan koko kaasun palaminen tapahtuu kammiossa pyörteisessä kierteessä.

Mutta,- se on totta, miten kattila käy maksimi  teholla,- mutta savukaasujen lämpötila on aina alle +260C.

Mutta,- ymmärrän erittäin hyvin pahan suopaisen kirjoittelusi ja mistä se kumpuaa.

Kun muutin kammion palamista, niin suhina lisääntyi...
...Termiostaatti on +82C ja poistuvan veden lämpötila on 83....84C tietämissä.

Niin,kattilan ylä / ala putkien välissä vesi kiertää n 4m3 / h,  eli kattilan takaosassa pystyosiossa,- mutta taas ei kattilan etuosan ylä ja ala osioissa.

Ehkä en ymmärrä mitä todellisuudessa tapahtuu jos kirjoitat jotain aivan muuta. Ei tähän tarvitse taaskaan tunteitaan sotkea.

4m3 virtaus tarkoittaa 40kW kattilassa reilun 8C asteen lämmönnousua. Jos kattilasta lähtee 83-84 lämpöistä vettä, täytyy sinne menevän veden olla n. 75C asteista, eli vesipuolen keskilämpötila n. 79C astetta. Normaalilla kiertonopeudella lämpötilaero kasvaa ja täten lämmönvaihdon tehokin kasvaa.

Tämän päivän kattiloissa kannattaa vettä kierrättää mahdollisimman tehokkaasti,- koska  syöpymisen estämiseksi se on välttämätöntä...
Mutta,- tarkalleen ottaten minun tapauksessani vuotuinen puun kulutus ei muuttuisi juuri lainkaan,- verraten nykyiseen kattilaani,- jonka savukaasujen lämpötila on +250C.

Ei tuolle ole perusteita. Riittävän korkealla lämpötilalla on ehkäisevä vaikutus syöpymiseen, ei veden virtauksella. Pahimmillaan liiallinen virtaus aiheuttaa korroosiota.

Jopa oman kattilasi kohdalla suurempi virtausnopeus oletettavasti vähentää veden kiertoa kattilan etuosassa. Olet itse kertonut kuinka meno-/paluu yhteiden edessä on 25mm päässä 90 asteen virtauksen muutoksen aiheuttava rakenne. Ymmärrettävästi näiden on tarkoitus ohjata veden virtausta kattilan takaseinän myötäiseksi jossa varsinaisen lämmönsiirron on tarkoitus tapahtua.
Mitä suuremmalla virtauksella suihkutat levyyn, sitä kauemmas vesi päätyy levyn takaisesta tilasta.

[markkulievonen]

>>Ei tuolle ole perusteita. Riittävän korkealla lämpötilalla on ehkäisevä vaikutus syöpymiseen, ei veden virtauksella.<<

No, ei kai vettä kierrätetä huvin vuoksi,- vaan  kuumempaa vettä siirretään kattilan yläosasta  kattilan alaosaan. Mitä suurempi veden kierto,- sitä enemmän lämpöenergiaa siirretään kattilan alaosaan ja näin syöpymistä ehkäistään.

>>Jopa oman kattilasi kohdalla suurempi virtausnopeus oletettavasti vähentää veden kiertoa kattilan etuosassa. Olet itse kertonut kuinka meno-/paluu yhteiden edessä on 25mm päässä 90 asteen virtauksen muutoksen aiheuttava rakenne. Ymmärrettävästi näiden on tarkoitus ohjata veden virtausta kattilan takaseinän myötäiseksi jossa varsinaisen lämmönsiirron on tarkoitus tapahtua.
Mitä suuremmalla virtauksella suihkutat levyyn, sitä kauemmas vesi päätyy levyn takaisesta tilasta.<<

Tuo oli haaskaa luettavaa.  Todellisuudessa, jos pienennän pumpun tehoa,- niin kattilan kokonaislämpötila nousee ja kattila ohjaantuu katkokäynnille eli kattilan yläosan jäähdytys heikkenee vielä enemmän.



Niin, näitä jaarituksiasi voitaisiin käydä vaikka maailman tappiinsaakka,- mutta siirryn mieluimmin rakentavampiin  pohdintoihin.

[ev3449]

No, ei kai vettä kierrätetä huvin vuoksi,- vaan  kuumempaa vettä siirretään kattilan yläosasta  kattilan alaosaan. Mitä suurempi veden kierto,- sitä enemmän lämpöenergiaa siirretään kattilan alaosaan ja näin syöpymistä ehkäistään.

Minun kattilassani kiertää vesi koska sen avulla kuljetetaan/siirretään lämpöenergiaa kattilasta varaajaan. Lämmön siirtoa kaasussa tai nesteessä kutsutaan konvektioksi.

Itselläni on myös kattilan menoveden lämpötilaa korottava/vakioiva järjestely, jonka avulla on tarkoitus mm. nostaa veden lämpötila syöpymislämpötilan yläpuolelle.

Virratessaan lämmönvaihtimen läpi alhaalta ylöspäin omassa kattilassani vesi lämpenee ja kaasu jäähtyy. Näin puun luovuttama lämpö saadaan veden välityksellä siirrettyä varaajaan. Varastopesän ympäröivä vesivaippa on suunnitelluin osin yhteydessä lämmönvaihtimeen, jotta vaipan lämpötila pysyy suunnitellulla tasolla. Vedenkierron ei kuulu olla samalla tasolla kuin konvektorissa, koska varastopesää ei ole suunniteltu luovuttamaan lämpöä kuten konvektorin.

EDIT:

Tuo oli haaskaa luettavaa.  Todellisuudessa, jos pienennän pumpun tehoa,- niin kattilan kokonaislämpötila nousee ja kattila ohjaantuu katkokäynnille eli kattilan yläosan jäähdytys heikkenee vielä enemmän.

Eli et ymmärtänyt mitä kirjoitin?
Kertomasi mukaan termostaattisi säätelee kattilasta lähtevän, eli varaajaan menevän veden lämpötilaa. Muuttuuko termostaatin aukeamislämpötila jos pumpun tehoa pienennetään? Miten on mahdollista, että useat muut käyttävät huomattavasti pienempitehoisia pumppuja saman kattilan yhteydessä?[/i]

[Pehu]

EDIT:
Eli et ymmärtänyt mitä kirjoitin?
Kertomasi mukaan termostaattisi säätelee kattilasta lähtevän, eli varaajaan menevän veden lämpötilaa. Muuttuuko termostaatin aukeamislämpötila jos pumpun tehoa pienennetään? Miten on mahdollista, että useat muut käyttävät huomattavasti pienempitehoisia pumppuja saman kattilan yhteydessä?

Ottamatta sen enempää kantaa muuhun keskusteluun tässä langassa, niin itelläkin katkokäy 32 atmos liian helposti termovarilla, joka aika sama perus laddon kanssa. Toki osasyy on putkiston pituudessa, mutta kyl sen pitäis handlaa se ton kokosella kattilalla, eli kyl toi atmoksen vesitilavuuden vähyys tai joku muu rakentees oleva juttu on hiukka väärin.

[ev3449]

Ottamatta sen enempää kantaa muuhun keskusteluun tässä langassa, niin itelläkin katkokäy 32 atmos liian helposti termovarilla, joka aika sama perus laddon kanssa. Toki osasyy on putkiston pituudessa, mutta kyl sen pitäis handlaa se ton kokosella kattilalla, eli kyl toi atmoksen vesitilavuuden vähyys tai joku muu rakentees oleva juttu on hiukka väärin.

Sinulla kattilaan menevän veden lämpötilaa säädellään, kun taas markkulievosella on oma rakentamansa termostaatti joka avautuu ja säätelee kiertoa kattilasta lähtevän veden perusteella.

Ilmeisesti sinulla tuo katkokäynti ilmenee, kun varaajasta tulee yli termostaatin aukeaman lämpöistä vettä, eikä pumpun teho enää riitäkään putkituksen pituuden/mutkaisuuden vuoksi? Mikä on kattilaan menevän/sieltä poistuvan veden lämpötila normaalitilanteessa? Mikä on termostaatin lämpöarvo?

Esim. tässä videossa varaaja ladataan ja on täynnä kun kuuma vesi saavuttaa varaajan alapään/lähtee kattilaan. Eikö sinulla varaaja kerrostu kunnolla, vai miksi lämmitystä pitäisi jatkaa tämän jälkeen?

EDIT: liite menevän ja tulevan lämpötilan säätelyn vaikutuksesta.

[Pehu]

Sinulla kattilaan menevän veden lämpötilaa säädellään, kun taas markkulievosella on oma rakentamansa termostaatti joka avautuu ja säätelee kiertoa kattilasta lähtevän veden perusteella.

Ilmeisesti sinulla tuo katkokäynti ilmenee, kun varaajasta tulee yli termostaatin aukeaman lämpöistä vettä, eikä pumpun teho enää riitäkään putkituksen pituuden/mutkaisuuden vuoksi? Mikä on kattilaan menevän/sieltä poistuvan veden lämpötila normaalitilanteessa? Mikä on termostaatin lämpöarvo?

Esim. tässä videossa varaaja ladataan ja on täynnä kun kuuma vesi saavuttaa varaajan alapään/lähtee kattilaan. Eikö sinulla varaaja kerrostu kunnolla, vai miksi lämmitystä pitäisi jatkaa tämän jälkeen?

EDIT: liite menevän ja tulevan lämpötilan säätelyn vaikutuksesta.

Joo lievoskalla lie "vanhanmallin" paikassa termari,jota ei nykyään enään tehdä. Kyllä ne alaputkeen nykyään lyödään.

En nyt lähtevää tiedä, mutta kattilan vedenlämpö siinä +80 ja loppupuolella +97 ennen katkokäyntiä.
Termari on vakio 72c ,olen kokeillut 80 termariakin,mut sama katko lopussa,pumppu ei vaan piisaa näihin olosuhteisiin. Meno kyllä pysyy termarin arvossa,sen ylimennes alkaa katko.
 2500l/h on tuossakin siirto.
Kerrostuu se hyvin,ei siinä ongelmaa, se tuleekin sit varmaan ongelmaks isommal pumpulla.

[ev3449]

En nyt lähtevää tiedä, mutta kattilan vedenlämpö siinä +80 ja loppupuolella +97 ennen katkokäyntiä.
Termari on vakio 72c ,olen kokeillut 80 termariakin,mut sama katko lopussa,pumppu ei vaan piisaa näihin olosuhteisiin. Meno kyllä pysyy termarin arvossa,sen ylimennes alkaa katko.
 2500l/h on tuossakin siirto.
Kerrostuu se hyvin,ei siinä ongelmaa, se tuleekin sit varmaan ongelmaks isommal pumpulla.

Tuo katkokäyntihän on kattilaan rakennettu turvaominaisuus, eikä sen toimimisessa ole mitään huonoa.

Niin kauan, kuin varaajalta tulevan veden lämpötila on reilusti alle lataustermostaatin arvon, kierrättää pumppu vettä kahta putkea pitkin ja valtaosan lyhyttä kiertoa, jolloin myös virtausvastus on pienempi. Leikitään, että tällöin pumppusi kykenee pumppaamaan 2300 litraa tunnissa. Tämä tarkottaisi 32kW teholla n. 12C asteen nousua kattilan läpi. Eli meno 72C, kattilan mittari/anturi 80C ja kattilasta varaajaan 84C.
Siinä vaiheessa kun varaajalta tulevan veden lämpötila ylittää lataustermostaatin arvon, sulkeutuu lyhyt kierto ja kaikki vesi pumpataan yhtä, pidempää ja mutkaista putkea varaajan kautta. Luonnollisestikaan pumppu ei pysty enää samaa vesimäärää siirtämään.
Jos varaajassa vesi kerrostuu hyvin, pitäisi varaajalta kattilalle tulevan lämpötilan lähennellä tässä vaiheessa ensimmäisellä kierroksella kattilalta lähteneen veden lämpötilaa, 84C.
Jo 2300 l/h virtauksellakin kattilan lämpötila nousisi hyvin lähelle kiehumislämpötilaa (84C+12C=)96C, jolloin katkokäynnille meno olisi odotettavissa oleva tapahtuma. Huomioiden pienentyneen virtaaman, katkokäynnille mennään jo huomattavasti aiemmin.
Tällä kaikella ei kuitenkaan ole mitään tekemistä itse kattilan huonon veden kierron/suuren virtausvastuksen kanssa?

Entäpä jos valitsisit sen 80C termostaatin, jolloin kattilaan menee 80C vettä ja sieltä lähtee n. 92C vettä ja mitoitat puumäärän niin, ettei toiselle kierrokselle ja katkokäynnille mennä?

[Pehu]

Tuo katkokäyntihän on kattilaan rakennettu turvaominaisuus, eikä sen toimimisessa ole mitään huonoa.

Niin kauan, kuin varaajalta tulevan veden lämpötila on reilusti alle lataustermostaatin arvon, kierrättää pumppu vettä kahta putkea pitkin ja valtaosan lyhyttä kiertoa, jolloin myös virtausvastus on pienempi. Leikitään, että tällöin pumppusi kykenee pumppaamaan 2300 litraa tunnissa. Tämä tarkottaisi 32kW teholla n. 12C asteen nousua kattilan läpi. Eli meno 72C, kattilan mittari/anturi 80C ja kattilasta varaajaan 84C.
Siinä vaiheessa kun varaajalta tulevan veden lämpötila ylittää lataustermostaatin arvon, sulkeutuu lyhyt kierto ja kaikki vesi pumpataan yhtä, pidempää ja mutkaista putkea varaajan kautta. Luonnollisestikaan pumppu ei pysty enää samaa vesimäärää siirtämään.
Jos varaajassa vesi kerrostuu hyvin, pitäisi varaajalta kattilalle tulevan lämpötilan lähennellä tässä vaiheessa ensimmäisellä kierroksella kattilalta lähteneen veden lämpötilaa, 84C.
Jo 2300 l/h virtauksellakin kattilan lämpötila nousisi hyvin lähelle kiehumislämpötilaa (84C+12C=)96C, jolloin katkokäynnille meno olisi odotettavissa oleva tapahtuma. Huomioiden pienentyneen virtaaman, katkokäynnille mennään jo huomattavasti aiemmin.
Tällä kaikella ei kuitenkaan ole mitään tekemistä itse kattilan huonon veden kierron/suuren virtausvastuksen kanssa?

Entäpä jos valitsisit sen 80C termostaatin, jolloin kattilaan menee 80C vettä ja sieltä lähtee n. 92C vettä ja mitoitat puumäärän niin, ettei toiselle kierrokselle ja katkokäynnille mennä?

Mielenkiintoista.. käytännössä en saanut apuja isommasta termostaatista,siksi ajatuksena vaihtaa nyt termovar isompaan pumppuun ja erilliseen termostaattiin, ja sillä tavalla että pumppu vaihtaa nopeammalle lämpötilan saavutettua vaikka 75c. Siinä vaiheessa kerrostumisesta ei niiin väliä enään. Idea itsellä kumminkin että lataisn varaajat 80+ lämpöön. Nyt se ei ilman katkoja onnistu, ja tuohon tarvitaan toinen,tai toista pesällistä,riippuen toki lähtölämmöistä.

[markkulievonen]

Mielenkiintoista.. käytännössä en saanut apuja isommasta termostaatista,siksi ajatuksena vaihtaa nyt termovar isompaan pumppuun ja erilliseen termostaattiin, ja sillä tavalla että pumppu vaihtaa nopeammalle lämpötilan saavutettua vaikka 75c. Siinä vaiheessa kerrostumisesta ei niiin väliä enään. Idea itsellä kumminkin että lataisn varaajat 80+ lämpöön. Nyt se ei ilman katkoja onnistu, ja tuohon tarvitaan toinen,tai toista pesällistä,riippuen toki lähtölämmöistä.

Jos haluaa  lämmitellä kattilaa ilman katkokäyntiä, niin ainut tapa on pitää kattilan lämpötila alhaalla ja veden kierto hyvänä.  Katkokäynnin aktivoijahan on ,- ettei vesi vaihdu kattilan yläosassa, jossa anturit sijaitsevat. Jos lähtöputki oolisikin kattilan yläosassa, niin kattilaa ei saisi edes katkokäynnille.

Mutta,- halvin ja yksinkertaisin tapa poistaa katkokäynti on siirtä anturit  poistoputken takana olevan lattaraudan alle. Siis pinta-asennettuna.Katkokäynti käynnistyy kun KATTILAN yläosan lämpötila on +105C hujakoilla, mutta taas kattilasta poistuvan veden lämpötila on +95C.Omassa poistolämpötila saa olla +100C ja katkokäynti välttyy juuri ja juuri. Riippuen asennuksesta, miten irti anturit ovat vaipan pinnasta.

Niin, mielenkiintoista olisikin tietää, miten yleistä katkokäynti on muilla kattilamerkeillä,- joissa putkiyhteet ovat kattilan takana. (Attack jne...)Kattilan päällä oleva poistoputki takaa hyvän veden kierron kattilassa.

[ev3449]

Kyseessähän on yksinkertainen lämpötilaa mittaava termostaatti. Lämpötilaa mitataan siellä missä anturi sijaitsee.

Atmoksen mukaan tarkoitus on katkaista imurilta virta kun anturi havaitsee yli asetuksen olevan lämpötilan. Vakiotermostaatin korkein katkaisulämpötila kerrotaan olevan 95C.

Tuolla vakiotermostaatti joka siis 95C asti ja 110C asti riittävä jälkiasennukseen.

[seppol]

Nämä 2 termostaattirakennetta on tuttuja autotekniikasta. Toinen säätää moottorilta lähtevää vettä ja toinen sinne tulevaa vettä. Tämä alavesiletkussa oleva on ainakin vuodelta 1968 Mersu 115 korinen OM 615 moottorilla. Raskaassa kalustossa sitä ei ole uskallettu käyttää koska siinä tärkeintä on että moottori ei koskaan ylikuumene.
Termo stat tarkoitta lämpötila paikallaan. Se että lämpötila mitataan, ei pidä sitä paikallaan.

[ev3449]

Nämä 2 termostaattirakennetta on tuttuja autotekniikasta. Toinen säätää moottorilta lähtevää vettä ja toinen sinne tulevaa vettä. Tämä alavesiletkussa oleva on ainakin vuodelta 1968 Mersu 115 korinen OM 615 moottorilla. Raskaassa kalustossa sitä ei ole uskallettu käyttää koska siinä tärkeintä on että moottori ei koskaan ylikuumene.
Termo stat tarkoitta lämpötila paikallaan. Se että lämpötila mitataan, ei pidä sitä paikallaan.

Kumpikaan rakenne ei kuitenkaan pysty estämään auto- tai kattilakäytössä ylikuumenemista tilanteessa, jossa jäähdyttimestä/varaajasta loppuu riittävän kylmä/jäähdyttävä vesi (kapasiteetti). Termostaatti on näissä molemmissa tapauksissa jo täysin auki eikä lämpötilaa enää kontrolloida. Tällöin autossa varoitetaan ehkä ylikuumenemisesta ja kattilan kohdalla katkaistaan virta imurista (katkokäynti, tämä lämpötilan mittaus ei liity mitenkään lataustermostaattiin).

Molemmissa tapauksissa vesi on kiertänyt kattilassa (esim. 4000l/h ja 2300l/h) ja lämpötilat pysyneet käyttötasolla, niin kauan kuin pikkukierto on ollut auki (ollaan oltu termostaatin toiminta-alueella). Ylikuumeneminen ja tällöin kattilan kohdalla katkokäynti ilmenee kun varaajasta ei enää palaa kattilalle riittävän jäähdyttävää vesimassaa vaikka termostaatti onkin täysin auki. Onko vika tällöin kattilan vedenkierrossa/virtausvastuksessa?

Molemmat myös kertovat lämpötiloista, katkokäynnin esiintyessä, jotka ovat hyvinkin linjassa valmistajan kertoman/suunnitteleman lämpötilan kanssa. Toinen kertoo kattilaveden olevan luokkaa 97C ja toinen kattilasta lähtevän veden 95C. Valmistaja ilmoittaa katkaisulämpötilaksi 95C, joten jossain kohtaa suunnittelija on onnistunut toteutuksessaan ainakin sinnepäin?