Kirjoittaja Aihe: Atmos DC40GS kattilan rakenne  (Luettu 98701 kertaa)

markkulievonen

  • Vieras
Vs: Atmos DC40GS kattilan rakenne
« Vastaus #345 : 27.02.2016-13:10 »
Niin, jonkinlaista pistekiehuntaa esiintyy kattilassani ja ymmärtääkseni se on kattilan  alaosassa ja kohdassa, jossa palokammiosta kaasu virtaa / poistuu suoraan kattilan molemmille puolille. Kun muutin kammion palamista, niin suhina lisääntyi. Samoin kattilan takaosassa on pistekiehuntaa, kohdassa, jossa poskikanavat yhdistyvät. Tässä kohdassa, jopa voimakkaampana.

Niin, aikoinaan tein jo edelliseen kattilaan tuon ilmakuplien poistajan ja toisaalta on välttämätön, jos haluaa kattilan äänettömäksi.

Niin, kyllä kattilan rakenne on sellainen, joka tekee kattilan veden kierron epätasaiseksi. Etuosa lämpenee huomattavasti hitaammin kuin takaosa / pystyseinämä. Tosin kattilan alaosan poskien vapaa/veden kierto tehostuu kun toisiopalo alkaa toimia kunnolla.

Niin, omassa kattilassni ainakin vesi kiertää. Termostaatti aukeaa juuri ja juuri. Termiostaatti on +82C ja poistuvan veden lämpötila on 83....84C tietämissä.

Mutta, taas kattilan yläosan lämpötilaan vaikuttaa  pesässä tapahtuva puiden kaasuuntumispalaminen. Poltettavan puun koko.

markkulievonen

  • Vieras
Vs: Atmos DC40GS kattilan rakenne
« Vastaus #346 : 27.02.2016-13:25 »
Jos tuo vedenkierto on noin huono kun Markku antaa ymmärtää niin pitäsi kyllä pistekiehuntaa ilmetä.. Eipä ole itsellä ainakaan sellaista ollut.
Nyt kiinni +83 termari laddossa. Silläkään ei mitään katkokäynti ongelmia. Seuraavaksi menee +87 termari kiinni. Katsotaan sitten aiheuttaako se katkokäyntiä. Veden lämmönnousu on aika tasainen 10 astetta kun laddomat 21 on täysillä. Savukaasut pysyy rajoissa +220-+280, koko lämmityksen ajan. Aluksihan nuo aina karkaa kun vedonsäädin pitää takaluukkua auki. Mutta ainakin kattila lämpenee nopeasti palolämpöön.
Epäilen suuresti asiaa että kattilaan jää jotain vesiperiä mistä vesi ei pääse kiertämään.. tuskin Atmoksen suunnittelijat noin tyhmiä on. Ja kauanko se vesi pysyy siellä jumiperässä kylmänä kun kattilan toisiopesä on jossain +900 asteen lämmössä. Itsellä ainakin oman luulon mukaan kattilan vesi on joka paikassa ainakin sen lämpöistä mitä kattilaan tulee, tuskin missään kylmempää.

Ehkä kuitenkin se kattilan valmistaja on muutaman kymmenen vuoden kokemuksella tehnyt kaikki nuo samat kokeet mitä täällä tehdään ja lopuksi päätynyt tähän parhaaseen kompromissiin.. suomalainenhan ei usko mitään ennen kun on hakannut päätään petäjään.. "Itte tein ja hyvä tuli.. ei ne tehtaalla osannu.. itte parantelin täyrelliseksi"
Ehkä ne olisi Atmoksella jo kivestä tehneet nuo ohjaimet jos niillä olisi suuri merkitys kattilan hyötysuhteeseen.. Vai olisivatko vaan niin laiskoja että jättäneet tekemättä  ::)

Ja virityshän on onnistunut kun äänet ovat kohdillaan ja teho on laskenut vaan alle 5%  ;D

Niin, kun kattila on käyttölämpöinen, niin tietenkin silloin veden lämpötila on kauttaaltaan korkea. Niin, jos tarkkoja ollaan, niin lämmityksen aikana kattilan alaosan veden lämpötila on korkeampi kuinn kattilaan palaavan veden lämpötila,- koska toisiopalo kammio lämmittää voimakkaasti kattilan  etuosan alaosaa. Tämäkin ilmiö kielii huonosta veden kierrosta. Alussa lämpenee hitaasti ja käytössä on lämpötila on korkeampi. Taas kattilan yläosan lämpötila elää omaa elämäänsä ja siihen taas vaikuttaa miten  pesässä puu kaasuuntuu / palaa.

Niin, muistan vieläkin, kun kerran alussa humahti koko varastopesä kauttaalteen palamaan ja yläosassa  vesi alkoi kiehua ja taas kattilan alaosa oli vain +65C lämpötilassa.  Niin, kiinnostaisi purkaa koko kattila ja havainnoida, miten pienin pinta-aloin on vesitila yhteydessä toisiinsa ja erikoisesti kattilan takana olevaan pystyosaan,- jossa pumppu pääosin vettä kierrättää.

Niin, suhinoihin ja lämpötilaeroihin vaikuttaa  miten kattila palaa / toimii.

ev3449

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 830
Vs: Atmos DC40GS kattilan rakenne
« Vastaus #347 : 27.02.2016-13:41 »
Niin, jonkinlaista pistekiehuntaa esiintyy kattilassani ja ymmärtääkseni se on kattilan  alaosassa ja kohdassa, jossa palokammiosta kaasu virtaa / poistuu suoraan kattilan molemmille puolille. Kun muutin kammion palamista, niin suhina lisääntyi. Samoin kattilan takaosassa on pistekiehuntaa, kohdassa, jossa poskikanavat yhdistyvät. Tässä kohdassa, jopa voimakkaampana.

Niin, aikoinaan tein jo edelliseen kattilaan tuon ilmakuplien poistajan ja toisaalta on välttämätön, jos haluaa kattilan äänettömäksi.

Niin, kyllä kattilan rakenne on sellainen, joka tekee kattilan veden kierron epätasaiseksi. Etuosa lämpenee huomattavasti hitaammin kuin takaosa / pystyseinämä. Tosin kattilan alaosan poskien vapaa/veden kierto tehostuu kun toisiopalo alkaa toimia kunnolla.

Niin, omassa kattilassni ainakin vesi kiertää. Termostaatti aukeaa juuri ja juuri. Termiostaatti on +82C ja poistuvan veden lämpötila on 83....84C tietämissä.

Mutta, taas kattilan yläosan lämpötilaan vaikuttaa  pesässä tapahtuva puiden kaasuuntumispalaminen. Poltettavan puun koko.

Miten olet järjestänyt tuon vedenkierron/lämpötilan kohotuksen itsetekemälläsi termostaatti järjestelyllä?
Saatko piirrettyä esim. kaavion tuosta omasta systeemistäsi lämpötiloineen?

Voiko olla mahdollista, että toimintaperiaatteeltaan järjestelmäsi eroaa valmistajan suunnittelemasta tavasta?
40kW "viritelty" alapalo Högfors vm. 1981, 3000 l varaaja, patterilämmitys. ~10t/vuosi.

markkulievonen

  • Vieras
Vs: Atmos DC40GS kattilan rakenne
« Vastaus #348 : 27.02.2016-13:56 »
Miten olet järjestänyt tuon vedenkierron/lämpötilan kohotuksen itsetekemälläsi termostaatti järjestelyllä?
Saatko piirrettyä esim. kaavion tuosta omasta systeemistäsi lämpötiloineen?

Voiko olla mahdollista, että toimintaperiaatteeltaan järjestelmäsi eroaa valmistajan suunnittelemasta tavasta?

Lataus systeemi on ihan perinteinen kuin moottoreissa. Aikoinaan Jämä kattilassa/kin oli tämä versio. Siis  termostaatin alta lähtee ohitusputki, joka kierrättää vettä kattilassa. Kun termostaatti aukeaa, niin ohitusputken virtaus pienenee ja virtaus ohjaantuu varaajaan.

Niin, kun tutkin tämän kattilan ja huomasin  suuret vastukset virtauksessa, niin juuri tuon huomoiden tein erittäin väljät paikat. Esim. termostaattipesän tein todella väljäksi ja samoin kierron. Väitämpä, miten veden kierto on parikertaa tehokkaampi kuin Laddomat versio.

Mutta,- kun tämä tehokas veden kierto ei vaikuta itse kattilan sisäiseen veden kiertoon. Niin,kattilan ylä / ala putkien välissä vesi kiertää n 4m3 / h,  eli kattilan takaosassa pystyosiossa,- mutta taas ei kattilan etuosan ylä ja ala osioissa.

Niin, itse olen ajatellut,miten  kattilan suunnittelija on pyrkinyt pitämään kattilan etuosan kuumempana ja siten syöpymistä ehkäistävänä, koska taas  putkiyhteet ovat kattilan takana.

Niin, entisessä Jämä YP kattilassa oli kattilan lämpötilaerot 5C  sisällä. Kattilan keskeltä / päältä lähti meno putki ja kattilan takaa alhaalle tuli tulo putki. Käytössä on  sama järjestelmä ja väljennettu putkiversio.
« Viimeksi muokattu: 27.02.2016-14:22 kirjoittanut markkulievonen »

ev3449

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 830
Vs: Atmos DC40GS kattilan rakenne
« Vastaus #349 : 27.02.2016-14:27 »
Lataus systeemi on ihan perinteinen kuin moottoreissa. Aikoinaan Jämä kattilassa/kin oli tämä versio. Siis  termostaatin alta lähtee ohitusputki, joka kierrättää vettä kattilassa. Kun termostaatti aukeaa, niin ohitusputken virtaus pienenee ja virtaus ohjaantuu varaajaan.

Niin, kun tutkin tämän kattilan ja huomasin  suuret vastukset virtauksessa, niin juuri tuon huomoiden tein erittäin väljät paikat. Esim. termostaattipesän tein todella väljäksi ja samoin kierron. Väitämpä, miten veden kierto on parikertaa tehokkaampi kuin Laddomat versio.

Mutta,- kun tämä tehokas veden kierto ei vaikuta itse kattilan sisäiseen veden kiertoon. Niin,kattilan ylä / ala putkien välissä vesi kiertää n 4m3 / h,  eli kattilan takaosassa pystyosiossa,- mutta taas ei kattilan etuosan ylä ja ala osioissa.

Niin, itse olen ajatellut,miten  kattilan suunnittelija on pyrkinyt pitämään kattilan etuosan kuumempana ja siten syöpymistä ehkäistävänä.

Mikään ei siis estä/ rajoita ohitusputken virtausta termostaatin avautuessa? Normaalisti tällaisten ei vaihtavien latausjärjestelyjen yhteydessä asennetaan väliputkeen kuristusventtiili.
Perinteisessä latausventtiilissä termostaatti päästää aina lävitseen saman vesimäärän, erona on veden kulkureitti.

Mitä suuremmalla virtauksella kattilassa vettä yrität kierrättää, sitä suuremmaksi kattilaan palaavan veden lämpötilaa joudut nostamaan jos haluat ulos x- lämpötilassa olevaa vettä.

Liitteessä normaali lataustilanne, jossa 87C vesikerroksen saavuttaessa varaajan alapään, on varaaja ns. ladattu täyteen ja se kuuluu lopettaa. Tällöin kattilaan ei mene normaalisti kattilan lämmettyä missään vaiheessa 72C lämpötilasta eroavaa vettä. Tuo alhaisemmassa lämpötilassa kattilaan päätyvä vesi myös poistaa energiaa tehokkaammin juurikin mainitsemiltasi "pistekiehunta-alueilta" kuin korkeampilämpöinen vesi.

EDIT:
Atmos myös ilmoittaa kattiloidensa virtausvastuksen esitteisään. GS 40 mallille ilmoitettu arvo on 0,23mbar. Pumppuvalmistajat myös ilmoittavat virtausmäärät tietyllä vastuksella, jolloin esim. pumpun ja lataustermostaatin lämpötilan mitoittamisen ei pitäisi olla ongelma?
« Viimeksi muokattu: 27.02.2016-16:16 kirjoittanut ev3449 »
40kW "viritelty" alapalo Högfors vm. 1981, 3000 l varaaja, patterilämmitys. ~10t/vuosi.

AnssiKo

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 1 377
Vs: Atmos DC40GS kattilan rakenne
« Vastaus #350 : 27.02.2016-14:51 »
Niin, jonkinlaista pistekiehuntaa esiintyy kattilassani ja ymmärtääkseni se on kattilan  alaosassa ja kohdassa, jossa palokammiosta kaasu virtaa / poistuu suoraan kattilan molemmille puolille. Kun muutin kammion palamista, niin suhina lisääntyi. Samoin kattilan takaosassa on pistekiehuntaa, kohdassa, jossa poskikanavat yhdistyvät. Tässä kohdassa, jopa voimakkaampana.

Tässä taitaa nyt kuitenki olla enempi kyse palokaasujen virtauksen ongelmista ku vesivaipan kierto-ongelmista. Jos liekki kohdistuu pistemäisesti vesivaippaan, hankala sitä on vesikierrolla fiksata. Toinen juttu on sit viel se, et aika järjetöntäkin se olis.

Niin, omassa kattilassni ainakin vesi kiertää. Termostaatti aukeaa juuri ja juuri. Termiostaatti on +82C ja poistuvan veden lämpötila on 83....84C tietämissä.

Kumpaakohan toi termari nyt sit säätää, pannusta varaajaan menevää vai pannuun palaavaa?

Mutta, taas kattilan yläosan lämpötilaan vaikuttaa  pesässä tapahtuva puiden kaasuuntumispalaminen. Poltettavan puun koko.

Tuo on helppo handlata kunnollisella pannun automaattisäädöllä.  ;)
60-luvun torppa, Ariterm City 25+ (30 kW nim., 'hifikattila' aka 'torso'), λ-näyttö, puskurina 2.4 m³ modattu puolihybridivaraaja. Hienosäädöstä kahdessa piirissä huolehtii bivalenttisuntit, Ouman EH-800+tsi-sisäanturi ja EXU-800+tsi-sisäanturi. Specu-dataa tarjoaa RasPi, OneWire ja TaloLogger Pi

AnssiKo

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 1 377
Vs: Atmos DC40GS kattilan rakenne
« Vastaus #351 : 27.02.2016-14:56 »
Niin, kun kattila on käyttölämpöinen, niin tietenkin silloin veden lämpötila on kauttaaltaan korkea. Niin, jos tarkkoja ollaan, niin lämmityksen aikana kattilan alaosan veden lämpötila on korkeampi kuinn kattilaan palaavan veden lämpötila,- koska toisiopalo kammio lämmittää voimakkaasti kattilan  etuosan alaosaa. Tämäkin ilmiö kielii huonosta veden kierrosta. Alussa lämpenee hitaasti ja käytössä on lämpötila on korkeampi. Taas kattilan yläosan lämpötila elää omaa elämäänsä ja siihen taas vaikuttaa miten  pesässä puu kaasuuntuu / palaa.

Huoh. Eiköhän se nyt oo sentään aika perusjuttu, et kattilassa on paluuvettä kuumempaa, kysehän on nimenomaan lämmityslaitteesta!  ;D
60-luvun torppa, Ariterm City 25+ (30 kW nim., 'hifikattila' aka 'torso'), λ-näyttö, puskurina 2.4 m³ modattu puolihybridivaraaja. Hienosäädöstä kahdessa piirissä huolehtii bivalenttisuntit, Ouman EH-800+tsi-sisäanturi ja EXU-800+tsi-sisäanturi. Specu-dataa tarjoaa RasPi, OneWire ja TaloLogger Pi

Atmos Gsx

  • Vieras
Vs: Atmos DC40GS kattilan rakenne
« Vastaus #352 : 27.02.2016-15:18 »
 voi olla ,että osittain palaminen tapahtuu poskikanavissa ainakin itsellä ne poskikanavassa olevat jarrut ovat alaosiltaan muuttuneet sinisen värisiksi pitää kokeilla noista keraamisista tiilen paloista rakennella kokeeksi pienet esteet sinne laidoille ,että joutuvat tekemään pienen mutkan ennen sinne päätymistä

markkulievonen

  • Vieras
Vs: Atmos DC40GS kattilan rakenne
« Vastaus #353 : 27.02.2016-16:32 »
Niin, ettei tulisi väärää mielikuvaa, niin tämä kokonaisuus ei ole ongelma tms,- vaan ihmetyksen aihe rakenteesta. Kattila toimii erikoisen hyvin ja nyt vieläkin paremmin kun muutin toisiopalo kammion palamisen pyörteiseksi. Edes sytytytys vaihe ei tuota savutusta,- puhumattakaan itse lämmityksen aikana. Palaminen on erittäin tasaista koko pesän polttoajan.

Niin, varaajasta saa huoletta tulla +80C vesi  kattilan toimiessa täydellä teholla.  Kattilan kiehumisen pelkoa ei ole,- eikä  lämmitys mene katkokäynnille. Anturi härpäkkeet on siirretty " viileämpään" kohtaan.

Vaikka  olisin ostanut toisen kattilan, niin uskon,- miten kielteisistä tekijöistä silloinkin kirjoittelisin. Uskon, miten joka kattilasta löytyy ihmetyksen aiheita,- jopa enemmän.
« Viimeksi muokattu: 27.02.2016-16:40 kirjoittanut markkulievonen »

vilhos

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 218
Vs: Atmos DC40GS kattilan rakenne
« Vastaus #354 : 27.02.2016-16:44 »
Hei Markku

Samaa mieltä että kaikista kattiloista löytyy hyviä ja huonoja puolia.
Saan tämän viikonlopun aikana tämän Arduinon pelittämään.
Palaan asiaan kun saan kokemuksia sen toiminnasta.

Terv Oulujärven rannalta

markkulievonen

  • Vieras
Vs: Atmos DC40GS kattilan rakenne
« Vastaus #355 : 27.02.2016-16:47 »
>>Mikään ei siis estä/ rajoita ohitusputken virtausta termostaatin avautuessa? Normaalisti tällaisten ei vaihtavien latausjärjestelyjen yhteydessä asennetaan väliputkeen kuristusventtiili.<<

Käytännössä järjestelmä toimii näin. Lämmityksen ollessa normaali tasolla,- termostaatti hitusen auki, niin suurin osa virtauksesta menee ohitusputken kautta takaisin kattilan alaosaan ja erittäin vähän varaajaan. Kun termostaatti aukeaa reilummin, niin ohitusvirtaus pienenee ja tilanteessa,- jollon kattilan lämpötila on jo esim. +100C, niin ohitusputken kautta takaisin kattilaan menee enää erittäin pieni vesimäärä ja jos kattila todella alkaa tulla kiehuntavaiheeseen,- niin koko virtaus kohdistuu varaajaan meneväksi.
Niin, ohitusputkessa,- joka menee kattilan alaosaan on,- kuplien sieppari ja virtauksen säätö.

markkulievonen

  • Vieras
Vs: Atmos DC40GS kattilan rakenne
« Vastaus #356 : 27.02.2016-16:49 »
Hei Markku

Samaa mieltä että kaikista kattiloista löytyy hyviä ja huonoja puolia.
Saan tämän viikonlopun aikana tämän Arduinon pelittämään.
Palaan asiaan kun saan kokemuksia sen toiminnasta.

Terv Oulujärven rannalta

Odotankin mielenkiinnolla havaintojasi. Nythän sinulla kokemuksia manuaali lämmityksestä ja vieläpä samalla kattilalla. Se kiinnostaa, miten tilanne muuttuu ja  miten automatiikka pystyy poistamaan  / kompensoimaan entisiä havaitsemiasi ongelmia.

markkulievonen

  • Vieras
Vs: Atmos DC40GS kattilan rakenne
« Vastaus #357 : 27.02.2016-16:56 »
>>Kumpaakohan toi termari nyt sit säätää, pannusta varaajaan menevää vai pannuun palaavaa?<<

Jos ymmärrät  auton moottorin jäähdytys järjestelmää, niin on yks hailee  kummassa kohdassa  ylä / ala letkussa termostaatti sijaitsee. Lämpömittari ohjaamossa näyttää tarkkaa lämpötilaa,- jota taas termostaatti ohjaa.

Niin, jäähdyttäjä vastaa  varaajaa,- jonne tuupataan se termostaatin  avauspisteen korkeampi lämpötilaltaan oleva neste.
Jos kokeilet vielä  moottorin lämpötilaa, niin  koko mootori on  kauttaaltaan,- ylhäältä alas melkein tasalämpöinen.
« Viimeksi muokattu: 27.02.2016-17:00 kirjoittanut markkulievonen »

Juhanisto

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 395
Vs: Atmos DC40GS kattilan rakenne
« Vastaus #358 : 27.02.2016-17:34 »
Jos nuo "pyörteilyohjaimet" toimiin niin varmaan kannattaa valaa ne tulenkestävästä valumassasta. Näin ne ei ainakaan muuta niin helposti muotoaan toisiopesässä. Styroksista vaan veistää sopivan muotin.
Kattila Atmos DC 32 GS, 38v. vanha 1300l varaaja, laddomat 21 latauspumppu, automix 20, 166m2 lämmintä vuodelta 1978.

ev3449

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 830
Vs: Atmos DC40GS kattilan rakenne
« Vastaus #359 : 27.02.2016-18:10 »
Vaikka  olisin ostanut toisen kattilan, niin uskon,- miten kielteisistä tekijöistä silloinkin kirjoittelisin. Uskon, miten joka kattilasta löytyy ihmetyksen aiheita,- jopa enemmän.

Tästä olen kaikesta samaa mieltä. Kirjoittelu on kuitenkin suuresti ristiriidassa mahdollisesti edelliskerralla kirjoittamiesi asioiden tai jopa omien tekemistesi kanssa.

Viime viikolla mm. useammassa viestissä toistit lämpötilan merkitystä lämmösiirron tehossa ja kritisoit jopa yleisesti kattilavalmistajia suunnittelusta joka ei mahdollista mielestäsi tarpeeksi alhaisia veden lämpötilojaja.

Samaan aikaan olet oman järjestelmäsi kohdalla, Hiasen termostaatti/suurtehopumppu järjestelylläsi toteuttanut mahdollisimman korkean kattilaveden lämpötilan/pienen lämpötilaeron lämmönsiirrossa ja järjestelylläsi poikkeat jopa Atmoksen suunnitelluista arvoista ylöspäin.

Olet nyt myös ohjannut toisiopalotilassa kaasun kuljettaman lämpökuorman kohdistumaan paikallisesti niin suurella teholla tietylle alueelle, että tämän ja korottamasi veden lämpötilan seurauksena paikallista pistekiehumista esiintyy.

On tietysti mielenkiintoista löytää ongelmiin ratkaisuja ja kehittää systeemejä, mutta jos suuri osa esiin tulevista ongelmista on itse aiheutettuja ja keksityt ratkaisut omien virheiden/ymmärtämättömyyden seurausta, onko tässä ideaa?

Oletko missään vaiheessa yrittänyt käyttää ja kytkeä kattilaasi kuten sen voisi olettaa esim. valmistajan ohjeistamana tehtävän?
Esimerkiksi tuon veden kierron ja lämpötilan suhteen valmistaja kertoo minimi menoveden lämpötilaksi 65C ja kattilan käyttölämpötilaksi 80-90C. Veden virtaustakaan ei ole suunniteltu toimimaan toteutuksesi tasolla.
Jos valitset termostaatin ja kiertoveden nopeuden niin, että kattilaan menevä vesi on vakautettu lämpötilaan joka on yli 65C, virtaus pumpussa niin, että lämpötilaero kattilalle menevän ja sieltä lähtevän välillä mahdollisimman suuri ilman, että missään tapahtuu paikallista kiehuntaa, (huomioit vielä haluamasi lämpötilan varaajassa) eikö täten toteudu myös parhaan lämmönsiirron edellytykset ja ilman erikoistehoisia pumppuja tms. säätöä?
Ymmärtääkseni tälläkin foorumilla useampi käyttäjä onnistuu käyttämään ko. kattilaa vailla raportoimiasi ongelmia.


40kW "viritelty" alapalo Högfors vm. 1981, 3000 l varaaja, patterilämmitys. ~10t/vuosi.