Atmos DC40GS kattilan rakenne

[seppol]

Savukaasuhäviöön vaikuttaa sen lämpötilan lisäksi käytetty ilmakerroin ja puun kosteus vaikka palaminen tapahtuisi täydellisesti.
Ylimääräisen ilman typpi ja happi vain lämmitetään ja sitten jäähdytetään. Mukana seuraava lämpö menee hukkaan kun kaasua on isompi määrä ja lämpötila sama. Samoin ylimääräinen höyry vie höyrystys- ja  lämmitysenergiansa hukkaan.
Jos ilmakerroin on 1,5 ja kosteus 20 %, 200 asteen savukaasut vie 11 % hyötyenergiasta poltetaan ne miten hyvin tahansa.

[markkulievonen]

Onko tuosta kattilan sisäisestä rakenteesta jossain kuvia vai oletko itse saanut tuota kuvattua?

Mikä tuossa rakenteessa estää pumpun tekemän kierron ala ja yläosissa, onko siellä joku väliseinä joka on vain osittain auki?

Asia vaan kiinostaa siksi kyselen, en epäile tietoasi.

Niin, tarkkoja  rakennekuvia en ole nähnyt, vaan päällisinm puolin ja kattilan lämpenemisen kautta olen tehnyt havaintoja.
Niin, kattilan takaosaan pystyasentoon on kiinnitetty 28mm syvä vesitila, josta on tulo/ meno putkitus.Tässä vesitilassa  tapahtuu latauspumpun vaikutus. Sitä en tiedä miten suuri aukkoisesti tähän tilaan on yhdistetty kattilan ala ja ylä vesitila.

Lisäksi kattilan ylä ja ala vesitilan katkaisee  ilmakanavat, joiden kautta virtaa ensiöilma. Niin, kattilan eteen kiertovesipumpun virtaus ei paljoakaan vaikuta,- koska kattilaa  sytyttäessä lämpötila ero takaosaan verraten on todella suuri.Useita kymmeniä asteita. Lämmittämisen alussa kattilan pohja edestä voi olla lähes kylmä keramiikka eristeen takia ja taas pumpun kierrättämä vesi  on +60C.Samoin lämmityksen lopussa kattilan yläosan vesitila voi olla +110C lämpöinen,- mutta taas takaosan vesitila latauspumpun jäähdyttämänä alle +100C.

Niin, itsekkin kuvittelin leikkauskuvasta päätellen, että kattilan vesitila on yhtenäinen etu ja takaosaltaan ja suuri yllätys olikin kun huomasin takaosan olevan erillisen ja vain 28mm syvän. Lisäksi veden kierron vastustamista tekee myös se kun 2" putken päässä  (28mm) vesi joutuu tekemään 90 asteen muutoksen virtauksessaan.

[markkulievonen]

Niin, ihan vain lukijoille tietottaen. Kertokaapa  havainnoistanne veden kierrosta muiden kattila merkkien omistajat. Siis lämmityksen aloittaessanne vaikka käsituntumalla havainnoitte miten tasaisesti kattilanne lämpenee. Edestä ja takaa ylhäältä ja alhaalta.
Huomaatteko kädellä mitaten lämpötilaeroja?

Mitä pienemmät lämpötilaerot  kattilan lämmön nousussa, niin sitä parempi /tasaisempi on veden kierto kattilassa.

[Tapsar]

Niin, ihan vain lukijoille tietottaen. Kertokaapa  havainnoistanne veden kierrosta muiden kattila merkkien omistajat. Siis lämmityksen aloittaessanne vaikka käsituntumalla havainnoitte miten tasaisesti kattilanne lämpenee. Edestä ja takaa ylhäältä ja alhaalta.
Huomaatteko kädellä mitaten lämpötilaeroja?

Mitä pienemmät lämpötilaerot  kattilan lämmön nousussa, niin sitä parempi /tasaisempi on veden kierto kattilassa.

Ainakin Jämä Miniter lämpiää todella hitaasti alhaalta, vaikka latauspumppu on käytössä, yläosa on hyvinkin 70-80 kun alhaalta tuntuu vielä viileälle.
Täytyy viikonloppuna tutkia miten Attack 25 DP lämpiää käsituntumalla ja optisellamittarilla mitattuna.

[kahe]

Mites tuota nyt käskopelolla kokeilee, kun on eristeet ympärillä?

Logtemp seurannasta näkyy lähdön lämpeneminen ja jäähtyminen. Vai pitäisikö työntää eristeiden alle useampi anturi logittaan.

[Tapsar]

Mites tuota nyt käskopelolla kokeilee, kun on eristeet ympärillä?

Logtemp seurannasta näkyy lähdön lämpeneminen ja jäähtyminen. Vai pitäisikö työntää eristeiden alle useampi anturi logittaan.

Ainakaan Attack DP 25 ei ole pohjassa eristettä. Ensimmäisen lämmityksen perusteella ei osaa sanoa miten tuo lämpiää kun aika rauhassa tuli poltettua alussa.
Päivitetään tilannetta kun on kokeiltu normaalia lämmitys tilannetta.

[markkulievonen]

Nälkä kasvaa syödessä. Tein prototyypin toisiopalo kammioon palamista parnataakseni ja todella onnistui yli odotusten.
Niin,  leikkasin 400mm pitkän pätkän 110mm  putkesta ja halkaisin sen keskeltä kahtia. Hitsasin kourut sivulta yhteen ja 50mm lattarauden korkokkeeksi. Asensin hökötyksen keskelle 300mm pyöreää palotunnelia.

Nyt suutinkivestä tuleva palava savukaasu ohjaantuu putken kouruun ( molemmille puolille) ja  savukaasu nousee takaisin ylös pyörteittäin. Niin, koko palotunneli on yhtä palavaa kaasua ja happi sekoituu vieläkin paremmin jäännös palamiseen.
On muuten mahtavan kirkas liekki koko tunnelin alueella. Samoin ensiö ilmaa sai vähentää huomattavasti. Miten vaim kestänee vielä   kuumempana hohtava keramiikka?

Vaikka aiemminkaan sytytys ei ole tuottanut ongelmia, niin nyt  toisio palaminen etenee vieläkin paremmin, koska metallihäkkyrä lämpenee nopeasti verraten keramiikkaan.

[Markku]

Rakenne vähän samanlainen kuin Kaukoran Econaturessa.

[vilhos]

Hei
Kyllä olette tainnut ostaa kiukaan. Se ei tee hyvää jos keramiikan takana oleva vesitila on kylmää vaikka kattilassa on jo 60 asteista vettä. On suuri vaara että tulee esiintymään korroosiota.

Terv Oulujärven rannalta

[markkulievonen]

Hei
Kyllä olette tainnut ostaa kiukaan. Se ei tee hyvää jos keramiikan takana oleva vesitila on kylmää vaikka kattilassa on jo 60 asteista vettä. On suuri vaara että tulee esiintymään korroosiota.

Terv Oulujärven rannalta

Alussa vesitila ja keramiikka on saman lämpöinen, mutta aloittaessa lämmityksen keramiikan pinta lämpiää nopeammin kuin itse vesitila ja viimein keramiikka on punahehkuinen.. Keramiikka toimii siis eristeenä palokammiossa ja eikös tämä ole tavoite. Siis poltetaan savukaasuja mahdollisimman korkeissa lämpötiloissa ja vasta tämän jälkeen alkaa savukaasujen jäähdyttäminen.

Niin, itse lämmityksen aikana kattilan veden lämpötila keramiikan alla on yli +90C.

Niin, tekemäni peltinen härpäke lämpenee vieläkin nopeammin kuin keramiikan pinta ja tämä on lisää plussaa palamiselle.
Niin, silmämääräisesti suutinkiven alla oli  lämpötila, jossa teräksen sulamispiste oli erittäin   lähellä. Kellertava väriltään.
Nyt puun kaasuuntuminen näyttäisi olevan vielä tasaisempaa. Seurasin  toisiopalo tapahtumaa ja palaminen oli tosi tasaista koko pesän polttamisen ajan.

[Juhanisto]

Jos tuo vedenkierto on noin huono kun Markku antaa ymmärtää niin pitäsi kyllä pistekiehuntaa ilmetä.. Eipä ole itsellä ainakaan sellaista ollut.
Nyt kiinni +83 termari laddossa. Silläkään ei mitään katkokäynti ongelmia. Seuraavaksi menee +87 termari kiinni. Katsotaan sitten aiheuttaako se katkokäyntiä. Veden lämmönnousu on aika tasainen 10 astetta kun laddomat 21 on täysillä. Savukaasut pysyy rajoissa +220-+280, koko lämmityksen ajan. Aluksihan nuo aina karkaa kun vedonsäädin pitää takaluukkua auki. Mutta ainakin kattila lämpenee nopeasti palolämpöön.
Epäilen suuresti asiaa että kattilaan jää jotain vesiperiä mistä vesi ei pääse kiertämään.. tuskin Atmoksen suunnittelijat noin tyhmiä on. Ja kauanko se vesi pysyy siellä jumiperässä kylmänä kun kattilan toisiopesä on jossain +900 asteen lämmössä. Itsellä ainakin oman luulon mukaan kattilan vesi on joka paikassa ainakin sen lämpöistä mitä kattilaan tulee, tuskin missään kylmempää.

Ehkä kuitenkin se kattilan valmistaja on muutaman kymmenen vuoden kokemuksella tehnyt kaikki nuo samat kokeet mitä täällä tehdään ja lopuksi päätynyt tähän parhaaseen kompromissiin.. suomalainenhan ei usko mitään ennen kun on hakannut päätään petäjään.. "Itte tein ja hyvä tuli.. ei ne tehtaalla osannu.. itte parantelin täyrelliseksi"
Ehkä ne olisi Atmoksella jo kivestä tehneet nuo ohjaimet jos niillä olisi suuri merkitys kattilan hyötysuhteeseen.. Vai olisivatko vaan niin laiskoja että jättäneet tekemättä 

Ja virityshän on onnistunut kun äänet ovat kohdillaan ja teho on laskenut vaan alle 5% 

[Atmos Gsx]

On tuossa atmoksen kattilan veden kierrossa jotain outoa mutta miksei sitä ole kaikilla niin se on vähän outoa koska itselläkin putkisto on lyhyt ja niin yksinkertainen kuin voi olla mutta pistekiehuntaa jossain määrin esiintyy pitää alkaa tässä ko kerkeää niin tutkiin tuota ulkomaalaista foorumia ko sielläkin ollut samasta aiheesta juttuja ovatko löytäneet siihen syytä.

[ev3449]

Ennen kuin yksi-yhteen vertailuja kirjoittajien kattiloiden välillä tekee, pitäisi mielestäni huomioida seikat, jotka vaikuttavat eroihin vedenkierrossa.

Ainakin aikaisemmin markkulievonen raportoi käyttävänsä Toyota Hiasen termostaattia tai vastaavaa varsinaisen latausventtiilin sijaan. Voisi olettaa, että vedenkierto kattilassa ei ole välttämättä sama kuin jos kiertoa varaajaan/varaajasta rajoitettaisiin itse kattilakierron sijaan.

Toinen ero on gs- ja gsx- sarjan kattiloiden välillä. Käsittääkseni gs- sarjassa ei ole varsinaista lämmönvaihdinta vaan kattilan takaseinään on tehty kaasulle "kanava" pokatusta pellistä ja lämmönsiirto tapahtuu ns. kattilan vesitilan takaseinän kautta veteen (kolmella sivulla ei ole vettä). GSX- sarjassa "kanavan" tilalle on asennettu tuubilämmönvaihdin (vesitila jonka läpi kaasut kulkevat tuubeissa) joka on oletettavasti yhdistetty kattilan vesitilaan X- osin?!

[Atmos Gsx]

Tuossa gsx on 2 putkea jotka on kokonaan veden ympäröimät se pistekiehunta tapahtuu todennäköisesti toisiopesän poskikanavien tienoilla tai sitten konvektion alaosan tienoilla tuolla toisella foorumilla ne on järkeään kaikkiin asentaneet kattilasta lähtevään putkeen erillisen jonkun migrokupla erottimen.

[ev3449]

Tuossa gsx on 2 putkea jotka on kokonaan veden ympäröimät se pistekiehunta tapahtuu todennäköisesti toisiopesän poskikanavien tienoilla tai sitten konvektion alaosan tienoilla tuolla toisella foorumilla ne on järkeään kaikkiin asentaneet kattilasta lähtevään putkeen erillisen jonkun migrokupla erottimen.

Varmaankin kyse tuosta?
Ja video toimintaperiaatteesta.