Atmos DC40GS kattilan rakenne

[AnssiKo]

Niimpä. Kuten aina, niin viimeinen puristus vie euroja eniten. Kyllähän lambda muutaman prosentin parantaa hyötysuhdetta, sitä ei kukaan epäille.
Niin, sama asia kuin eristyspaksuuden mielekkyydessä. Esim. kukaan ei epäille, etteikö lisäeristys 400mm päälle  tuo energian säästöä, mutta kokonaan toinen asia on  onko puuhastelu kannattavaa ja mikä on kuoletusaika?

Lambdan hyödyn voi menettää huolimattomuudella / monella tapaa. Paras hyöty lie, ettei kattilan käyttäjä tarvitse tiedostaa palamisen saloja.

Ensiön ja toision automaattiohjaus ehkä parantaa hyötysuhdetta vain muutaman prossan optimimanuaalisäätöihin verrattuna, mutta jos verrataan todelliseen tilanteeseen, koko polton ajalta, niin hyötyä syntyykin jo ihan eri lukemat!

[markkulievonen]

Lämmittämisen helppouteen viitaten. Asensin  mittareiden tuntumaan valvontakameran ja siten  kattilaa voi etävalvoa. Esim. puiden lisäyksen ajankohdan ja samoin hanan sulkemisen ja ilmanottoläpän sulkemisen.

Kamerasta puheenollen. Näköjään lähikuvaaminen vaatii erilaisen kameran kuin kadun/pihan kuvaamiseen. Käytössä oli myös Bilteman kamera, joka ei sopinut tarkoitukseem. Tämä on suht koht tarkka ja toimii  langattomana / langallisena.

[Lepandeerus]

Lämmittämisen helppouteen viitaten. Asensin  mittareiden tuntumaan valvontakameran ja siten  kattilaa voi etävalvoa. Esim. puiden lisäyksen ajankohdan ja samoin hanan sulkemisen ja ilmanottoläpän sulkemisen.

Kamerasta puheenollen. Näköjään lähikuvaaminen vaatii erilaisen kameran kuin kadun/pihan kuvaamiseen. Käytössä oli myös Bilteman kamera, joka ei sopinut tarkoitukseem. Tämä on suht koht tarkka ja toimii  langattomana / langallisena.

Mikä kamera sulle tuli sinne ja oliko arvokas?

[markkulievonen]

Mikä kamera sulle tuli sinne ja oliko arvokas?

Dahua IPC  KW12W.
129€

[Lepandeerus]

Dahua IPC  KW12W.
129€

ok

[Tapsar]

Keskustelut tästä ketjusta luettu ja ilmeisesti markkulievonen on tehnyt jonkinlaisen ohjaimen savukaasuille Atmos kattilaansa, jolla ohjataan konvektorissa savukaasut kulkemaan kattilan "märkää" konvektiopintaa takaosan kuivanpinnan sijaan. Olisiko tästä kuvaa?

Käsittääkseni tähän kävisi teräslevyn soirot, jotka mahtuvat yläluukusta alas pohjaa vasten ja näissä olisi ohjaintapit millä levyt pysyy konvektiopinnasta irti. Tällöin savukaasut kiertäisi tätä "märkää" konvektiopintaa yläkautta imurille?
Uskoisin että näinkin ilman esilämmitys olisi kuitenkin riittävä.

Kyseessä Attack DP 25 kattila, kattilaa ei ole vielä asennettu joten mitään kokemusta ei ole.

[markkulievonen]

Keskustelut tästä ketjusta luettu ja ilmeisesti markkulievonen on tehnyt jonkinlaisen ohjaimen savukaasuille Atmos kattilaansa, jolla ohjataan konvektorissa savukaasut kulkemaan kattilan "märkää" konvektiopintaa takaosan kuivanpinnan sijaan. Olisiko tästä kuvaa?

Käsittääkseni tähän kävisi teräslevyn soirot, jotka mahtuvat yläluukusta alas pohjaa vasten ja näissä olisi ohjaintapit millä levyt pysyy konvektiopinnasta irti. Tällöin savukaasut kiertäisi tätä "märkää" konvektiopintaa yläkautta imurille?
Uskoisin että näinkin ilman esilämmitys olisi kuitenkin riittävä.

Kyseessä Attack DP 25 kattila, kattilaa ei ole vielä asennettu joten mitään kokemusta ei ole.

Niin, kokeilin  erilaisia ohjaimia, mutta hylkäsin koko asian. Ohjaimet aina tuo vastusta   vetoon ja taas tällä on kielteinen vaikutus itse palamis prosessiin toisiopalossa. Vaikutti myös sytyttämiseen kielteisesti.
Savukaasujen lämpötila on tehtaan lukemissa +240......250C, mutta onneksi lämpö hyödentyy. Toisaalta pitäisi joskus käydä mittaamassa  hormin päästä mikä lämpötila menee harakoille.

[Tapsar]

Mielestäni tuo noin 250°C savukaasut ovat hyvä arvo kun kattila palaa puhtaasti, tietysti jos siitä saisi esim 50°C pois ja kattila vielä toimisi hyvin olisi selkeä parannus.

Jos vaan veto riittää niin pitää kokeilla saisiko jonkinlaisilla jarruruilla/ohjaimilla jotain hyötyä. Mutta millä sen mittaa luotettavasti?

[Pehu]

Mielestäni tuo noin 250°C savukaasut ovat hyvä arvo kun kattila palaa puhtaasti, tietysti jos siitä saisi esim 50°C pois ja kattila vielä toimisi hyvin olisi selkeä parannus.

Jos vaan veto riittää niin pitää kokeilla saisiko jonkinlaisilla jarruruilla/ohjaimilla jotain hyötyä. Mutta millä sen mittaa luotettavasti?

Ite pyrin kans ens lämmityskaudella tuohon 200:n, mutta ohjaamalla ensiöilmaa ja toisioilmaa.  Ja koko polton ajan.  Toisiolle voimaservo ja ensiölle askelmottori.. niitä käskyttämään arduino.. ja moottoreiden käskyistähän se kiinni kuin toimii. Antureina veden ja savujen lämmöt..Saas nähä meneekö vaan huonommaks

[markkulievonen]

Ite pyrin kans ens lämmityskaudella tuohon 200:n, mutta ohjaamalla ensiöilmaa ja toisioilmaa.  Ja koko polton ajan.  Toisiolle voimaservo ja ensiölle askelmottori.. niitä käskyttämään arduino.. ja moottoreiden käskyistähän se kiinni kuin toimii. Antureina veden ja savujen lämmöt..Saas nähä meneekö vaan huonommaks

Jos ymmärrän oikein, niin pyrit savukaasujen lämpötilaa alentamaan savukaasujen virtausta / vetoa pienentämällä. Tuo tilanne johtaa  siis vajaa teholla lämmittämiseen.
Niin, itse en ole kokeillut miten kattila / toisiopalo toimii tehoja  alentaen. Tiedä vaikka palamisessa ei olisi suurtakaan eroa.

[Pehu]

Jos ymmärrän oikein, niin pyrit savukaasujen lämpötilaa alentamaan savukaasujen virtausta / vetoa pienentämällä. Tuo tilanne johtaa  siis vajaa teholla lämmittämiseen.
Niin, itse en ole kokeillut miten kattila / toisiopalo toimii tehoja  alentaen. Tiedä vaikka palamisessa ei olisi suurtakaan eroa.

No ei mullakaan mitään kouriintuntuvaa tietoa ole,muutakuin et muutamat viime lämmitykset menny tolla ~200c:l ja sama humina/varaajan lataus / vrt ~250c.. toki muitakin antureit pitäis olla et varma vois olla.. niitä pohditaan sit jahka saan automatisoutua enempi.. nyt säätäny vaan et  ensiötermari menee kii 65c ja toisiota aika isolle.. mut piipulla ja puulaadulla oma merkityksensä,siksi haluan ne läpät automatisoitua..  työn ohessa jo piirretty sopivat levyt yms stepperille ja servolle. Arduinon opettelus meneekin sit, ja oikeiden säätöjen haussa.

[Tapsar]

Onko joku laskenut paljonko on eroa savukaasujen mukana menevässä lämmössä, jos savukaaust ovat esimerkiksi 180 tai 250 astetta?
Mitähän tuo sitten vaikuttaa hyötysuhteeseen?

[markkulievonen]

Onko joku laskenut paljonko on eroa savukaasujen mukana menevässä lämmössä, jos savukaaust ovat esimerkiksi 180 tai 250 astetta?
Mitähän tuo sitten vaikuttaa hyötysuhteeseen?

Niin,  savukaasujen osuus tehosta on n 10% luokkaa. Eli jos kaikki savukaasuissa oleva lämpöenergia saataisiin talteen, niin hyötysuhde nousisi tuon 10%.

Huntturalta arvioisin, +250C lämpötilan pudotuksen +180C lienee n 2....4% luokkaa. Siis tuo energia siirtyisi veteen.Mutta,- taas käytännön tasolla vuotuiseen puun kulutukseen hyöty olisi pienempi.Pienentynyt  hukkalämpö  hyödynnettynä olisi taas korvattava varaajassa olevalla energialla.

[Atmos Gsx]

Tuossa DC40 GS on sama suutinkivi kuin tuossa 50Gsx mutta imurin juoksupyörä on isompi tuossa 50 eli kaasujen virtaus on kovempi, eli tuota 40 saattaa pystyä polttamaan aika ylitehollakin jos vetoa on piipussa reilusti mutta savukaasujen lämmöt silloin varmaan karkaa käsistä.

[Tapsar]

Samoin vesi kiertää  vapaasti / ei latauspumpulla kattilan ala ja yläosiossa. Vain kattilan päädyssä olevaa vettä kierrätetään kiertovesipumpulla eli juuri pinta, johon konvektio on hitsattu.

Onko tuosta kattilan sisäisestä rakenteesta jossain kuvia vai oletko itse saanut tuota kuvattua?

Mikä tuossa rakenteessa estää pumpun tekemän kierron ala ja yläosissa, onko siellä joku väliseinä joka on vain osittain auki?

Asia vaan kiinostaa siksi kyselen, en epäile tietoasi.