Kirjoittaja Aihe: Atmos DC40GS kattilan rakenne  (Luettu 98710 kertaa)

Setämies

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 170
Vs: Atmos DC40GS kattilan rakenne
« Vastaus #300 : 14.12.2015-21:29 »
Lyhyesti.Käytännön tasolta ajateltuna juuri keramiikka pitää puun kaasutuksen tasaisempana. Tässä GS versiossa pesässä olevalla puumäärällä ei ole mitään merkitystä kaasuuntumisen määrään. Siis yks hailee onko hiilloksen yläpuolella 100mm palamatonta puuta tai 700mm. Puun kaasuuntuminen on sama. Juuri punahehkuva keramiikka pitää huolen  puiden tasaisesta laskeentumisesta. Todellisuudessa käänteispalokattilan epätasaisen kaasuuntumisen syy on juuri eritasoinen puun holvaantuminen. Puut eivät laskeudu tasaisesti  ja siksi hiillokseen tulee  tyhjää tilaa / onkaloita jäähdyttäen arinaa ja hiilosta. Puiden kaasuuntuminen tapahtuu aivan toisella tasolla, jos puut / hiillos on kylmää vesitilaa vasten kuin punahehkuista keramiikkaa vasten.

Kovasti taas kaikenlaista kummaa olettamaa puun käytöksestä käänteispalon varastopesässä. Keramiikka ei tietääkseni kuluttajakattiloissa toimi katalyyttisesti. Kaikki varastopesän lämpö on lähtöisin puun palamisesta, koska kyse on ensisijaisesti kaasuttamiseasta eli epätäydellisestä polttamisesta, lämmötkään eivät nouse täydellisen palamisen lämpötiloihin. Näillä lämmöillä varastopesän seinämien keramiikka ei vielä ole punahehkuista.

Kaasuuntumistapahtuma etenee yleisesti hyväksytyn mallin mukaan karkeasti neljässä limittyvässä vaiheessa. Vaiheiden lämpötilarajat ja Tarkat tapahtumat riippuvat mm. puumateriaalin kosteudesta ja puulajista. Lämpötiloista ei ole kovin tarkkoja tietoja tietenkään olemassa, mm. em tekijöihin viitaten.
Tässä yksi lämpötilarajataulukko:

"- at 20 to 110°C

The wood absorbs heat as it is dried giving off its moisture as water vapour (steam). The temperature remains at or slighly above 100°C until the wood is bone dry.

- at 110 to 270°C

Final traces of water are given off and the wood starts to decompose giving off some carbon monoxide, carbon dioxide, acetic acid and methanol. Heat is absorbed.

- at 270 to 290°C

This is the point at which exothermic decomposition of the wood starts. Heat is evolved and breakdown continues spontaneously providing the wood is not cooled below this decomposition temperature. Mixed gases and vapours continue to be given off together with some tar.

- at 290 to 400°C

As breakdown of the wood structure continues, the vapours given off comprise the combustible gases carbon monoxide, hydrogen and methane together with carbon dioxide gas and the condensible vapours: water, acetic acid, methanol, acetone, etc. and tars which begin to predominate as the temperature rises.

- at 400 to 500°C

At 400°C the transformation of the wood to charcoal is practically complete. The charcoal at this temperature still contains appreciable amounts of tar, perhaps 30% by weight trapped in the structure. This soft burned charcoal needs further heating to drive off more of the tar and thus raise the fixed carbon content of the charcoal to about 75% which is normal for good quality commercial charcoal.

To drive off this tar the charcoal is subject to further heat inputs to raise its temperature to about 500°C, thus completing the carbonisation stage."
Lähde: http://www.fao.org/docrep/x5555e/x5555e03.htm

Jos noilla lämpötiloilla keramiikka näyttää hehkuvan (näkyvän valon alueella), kyse ei ole keramiikan omasta emissiosta, vaan todennäköisemmin vain heijastuvasta säteilystä. Varastopesän pohjalla on soveltuva säteilylähde.

Aivan sama mielikuva, jos lambda ohjattua moottoria käytetään määrätyllä - saman suuruisella teholla. Siis polttoainetta syötetään tasiasesti / sama polttoainemäärä tunnista toiseen. Polttoaineen seoksen voi säätää käsin tai lambdalla automaattisesti. Mutta,- tilanne muuttuu moottorissa kuin käänteispalokattilassakin, jos teho / polttoaine syöttö muuttuu ja siten säädötkin. Lambda hoitaa hapetuksen automaattisesti.

Yritetään pitää mielikuvat erillään, kun keskustellaan tosiasioista.

markkulievonen

  • Vieras
Vs: Atmos DC40GS kattilan rakenne
« Vastaus #301 : 14.12.2015-21:43 »
 >Näillä lämmöillä varastopesän seinämien keramiikka ei vielä ole punahehkuista.<

Todella keramikka hehkuu punaisena, vain hiillosalueella,- ei ylempänä, jota ei edes hapeteta.Mutta, keramiikka on kuumempi kuin veteen liittyvä pinta.

Mitä tulee lambdaohjattuun bensiini moottoriin ja yleensä sen toimintaan, niin lamdan avulla säädetään mm häkäpitoisuutta  eli suomeksi sanottuna palamisen seossuhdetta. polttoaineen syöttämäärä suhteessa ilmamaäärään / happeen.
Niin, ja juuri tuo seossuhde voidaan säätää käsin ja aivan yhtä tarkasti,- jos mootorin teho / kuormistus on tasianen. Ei moottorin ilmanmäärän rajoitin seilaa moottorin tehon ollessa tasianen. Sama pätee käänteispalokattilaan, jos /kun puun kaasuuntuminen on tasaista.

markkulievonen

  • Vieras
Vs: Atmos DC40GS kattilan rakenne
« Vastaus #302 : 14.12.2015-21:54 »
Puun tasaisen kaasuuntumisen kannalta kaikkein ongelmallisin pesän rakenne on sellainen,joka on laaja-alainen ja keraamiton.Kylmemmillä reunamilla oleva puu hiillostuu huonommin ja siten  epätasoisen holvaantumisen takia kaasuuntumisesta tulee epätasaista. Säätämistä riittää koko polton aikana.

Setämies

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 170
Vs: Atmos DC40GS kattilan rakenne
« Vastaus #303 : 14.12.2015-21:55 »
Todella keramikka hehkuu punaisena, vain hiillosalueella,- ei ylempänä, jota ei edes hapeteta.Mutta, keramiikka on kuumempi kuin veteen liittyvä pinta.

Palotilan pohjan osalta kattilasi rakenne ei poikkea muista käänteispaloisista. Tulitiilet tai keramiikkavalu on tyypillinen ratkaisu. Muutamissa on käytetty valurautaa, mutta tuo on harvinaisempi ratkaisu.

Mitä tulee lambdaohjattuun bensiini moottoriin ja yleensä sen toimintaan, niin lamdan avulla säädetään mm häkäpitoisuutta  eli suomeksi sanottuna palamisen seossuhdetta. polttoaineen syöttämäärä suhteessa ilmamaäärään / happeen.
Niin, ja juuri tuo seossuhde voidaan säätää käsin ja aivan yhtä tarkasti,- jos mootorin teho / kuormistus on tasianen. Ei moottorin ilmanmäärän rajoitin seilaa moottorin tehon ollessa tasianen. Sama pätee käänteispalokattilaan, jos /kun puun kaasuuntuminen on tasaista.

Niin, oletuksesi on, että puun kaasuuntuminen olisi tasaista. Käytännössä tai teoriassa se ei kuitenkaan ole tasaista, varsinkaan käsisäätöjen säätöfrekvenssi huomioiden.

Setämies

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 170
Vs: Atmos DC40GS kattilan rakenne
« Vastaus #304 : 14.12.2015-22:00 »
Puun tasaisen kaasuuntumisen kannalta kaikkein ongelmallisin pesän rakenne on sellainen,joka on laaja-alainen ja keraamiton.Kylmemmillä reunamilla oleva puu hiillostuu huonommin ja siten  epätasoisen holvaantumisen takia kaasuuntumisesta tulee epätasaista. Säätämistä riittää koko polton aikana.

Pallossa olisi pienin vaipan pinta-ala, tilavuuteen verrattuna. Ei tosin toimi, ei keraameilla eikä ilman.

Jos varastopesän rakenne ei ole edes jotenkuten järkevästi suunniteltu, pitäisikö asia korjata keraameilla? Jos niin johtuuko tilanteen paraneminen ensisijaisesti varastopesän kapenemisesta vai keraamien muista ominaisuuksista?

markkulievonen

  • Vieras
Vs: Atmos DC40GS kattilan rakenne
« Vastaus #305 : 14.12.2015-22:14 »
Palotilan pohjan osalta kattilasi rakenne ei poikkea muista käänteispaloisista. Tulitiilet tai keramiikkavalu on tyypillinen ratkaisu. Muutamissa on käytetty valurautaa, mutta tuo on harvinaisempi ratkaisu.

Niin, oletuksesi on, että puun kaasuuntuminen olisi tasaista. Käytännössä tai teoriassa se ei kuitenkaan ole tasaista, varsinkaan käsisäätöjen säätöfrekvenssi huomioiden.

Kaasuuntumisen tasaisuuteen vaikuttaa erittäin paljon poltettavan puun koon tasaisuus ja eikoisesti koko säätö tulisi tehdä poltettavan puun mukaan.
Niin, joka tapauksessa puun kaasuuntuminen ei ole  100% tasaista, mutta mitä olen havainnut, niin merkittäviä heittoja ei ole. Savukaasut pysyvät samassa kohden lähes koko lämmityksen ajan. Liekin määrä ja väri pysyy samanlaisena lähes koko polton aikana. Tietenkin pintä säätöä lambda tekisi tässäkin tilanteessa.

Mutta, sytytyksen alkuvaiheessa ja aivan lopussa lambdalla  olisi omassa kattilassa todellista käyttöä. Esim. kun sytyttää täyteen ahdetun pesän, niin puun kaasuuntuminen ja palaminen on runsasta /hiillosmäärää muodostuessa, määrätyssä vaiheessa ensiöilma tulisi olla erittäin rajoittunut ja taas 15-min päästä ensililmaa tulisi antaa kaasuuntumisen jo rajoituttua perus asteelle. Kun kattilan lämpötila on kohommut lähelle +60C, niin taas tässä vaiheessa kondensoitunut vesi höytystyy pesän pinnoilta ja ensiöilmaa tulee antaa muutaman minuuutin verran runsaammin. Tämän jälkeen alkaa tasainen palaminen ja aivan lopussa taas ensiöilmaa runsaasti / toisio ilmaa vähäisesti kun pesä on hiillosvaiheessa.

Joskus, olen tehnyt tuon käsin tutkimismielessä. Muuten,- tutkikaapa tutkimalla tuubiputkia / konvektio osaa. Jos lambda on täydellisen palamisen onnela, niin näissä pinnoissa ei tule olla yhtään metallin pintaan kiinnittynyttä ainetta. Aine, joka ei lähde teräsharjalla. Sen muodostumista seuraamalla voi päätellä palamisen puhtautta. Jos pikeä / palamatonta ainetta ei esiinny niin metallipinta tulee esille pehmeää harjaa käyttäen. Siis todella metallipinnalle.
« Viimeksi muokattu: 14.12.2015-22:25 kirjoittanut markkulievonen »

markkulievonen

  • Vieras
Vs: Atmos DC40GS kattilan rakenne
« Vastaus #306 : 14.12.2015-22:22 »
Pallossa olisi pienin vaipan pinta-ala, tilavuuteen verrattuna. Ei tosin toimi, ei keraameilla eikä ilman.

Jos varastopesän rakenne ei ole edes jotenkuten järkevästi suunniteltu, pitäisikö asia korjata keraameilla? Jos niin johtuuko tilanteen paraneminen ensisijaisesti varastopesän kapenemisesta vai keraamien muista ominaisuuksista?

Toki kattilan rakenne yhdessä keramiikan kanssa muodostaa kokonaisuuden. Mutta, muutamissa kattiloissa itsetehty keramiikka voi parantaa huomattavasti tehtaan jäljiltä jätettyä kattilaa. Ainakin jos kattilan pesä on herkkä holvaamaan.

markkulievonen

  • Vieras
Vs: Atmos DC40GS kattilan rakenne
« Vastaus #307 : 14.12.2015-22:37 »
>"""Aivan sama mielikuva, jos lambda ohjattua moottoria käytetään määrätyllä - saman suuruisella teholla. Siis polttoainetta syötetään tasiasesti / sama polttoainemäärä tunnista toiseen. Polttoaineen seoksen voi säätää käsin tai lambdalla automaattisesti. Mutta,- tilanne muuttuu moottorissa kuin käänteispalokattilassakin, jos teho / polttoaine syöttö muuttuu ja siten säädötkin. Lambda hoitaa hapetuksen automaattisesti."""

Yritetään pitää mielikuvat erillään, kun keskustellaan tosiasioista.<

Muuten,- eikö  tämän päivän bensiinimoottorin toiminnan ymmärtäminen lambda ohjauksineen innoita enemmän lambdaohjatun  käänteispalokattilan   suosimiseen?  Ja taas pyrkiminen jäljittämään sitä.
   

seppol

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 822
Vs: Atmos DC40GS kattilan rakenne
« Vastaus #308 : 15.12.2015-09:17 »
Jos pidetään puun kosteus suunnilleen vakiona, suurin kaasuuntumiseen vaikuttava tekijä on puun palakoko. Jos tulipesään laitetaan puu joka täyttää sen yksin kokonaan on se vaikea saada kaasuuntumaan oli keramiikka mikä tahansa. Sama kekäle on kaikissa noissa lämpötiloissa jotka asiantuntevasti on edellä englanniksi selitetty. Puu palaa ja kaasuuntuu vain pinnastaan. Tilavuus kasvaa pinta-alan toiseen potenssiin.
Nämä kaasuuntumisen muutokset aiheuttavat palotehon muutoksia ja ne saattaa edellyttää toisioilman määrän muutoksiakin. Tätä nyt sitten vahditaan lambda-anturilla.  Kiistellään vain siitä paljonko ylimääräistä ilmaa on syötettävä.

Palopesän eristämiseen kylmistä vesipinnoista minäkin todistettavasti otin kantaa kuusi vuotta sitten kun sain hyödyllisyysuojan Patenti ja rekisterihallituksesta. Siinä sanotaan:

"Suojavaatimuksen 1 mukainen varaava puu-uuni, Tunnettu siitä että tulipesä ja sen palotila on verhottu tulenkestävällä muurauksella joka erottaa palotilan varaajan seinämistä."

Bensakoneen polttoaineen syöttö on aika kaukana puun poltosta. Ensinnäkin siinä on yksi massaseossuhde ilma/ polttoaine. Se on 14,7 / 1 . Tähän pyritään kaikissa moottorin kuormitustilanteissa. Ensisijaisesti mitataan sisäänimetyn ilman massaa. Tästä lasketaan tarvittava polttoainemäärä joka ruiskutetaan epäsuorasti imusarjaan yhdestä tai useammasta suuttimesta. Lambdalla mitataan mitä tuli ja korjataan sitten. Tosin siinä mitataan kaikkea muutakin ja muutetaan sytytysennakkoa ym.

markkulievonen

  • Vieras
Vs: Atmos DC40GS kattilan rakenne
« Vastaus #309 : 15.12.2015-18:26 »
Jos pidetään puun kosteus suunnilleen vakiona, suurin kaasuuntumiseen vaikuttava tekijä on puun palakoko. Jos tulipesään laitetaan puu joka täyttää sen yksin kokonaan on se vaikea saada kaasuuntumaan oli keramiikka mikä tahansa. Sama kekäle on kaikissa noissa lämpötiloissa jotka asiantuntevasti on edellä englanniksi selitetty. Puu palaa ja kaasuuntuu vain pinnastaan. Tilavuus kasvaa pinta-alan toiseen potenssiin.
Nämä kaasuuntumisen muutokset aiheuttavat palotehon muutoksia ja ne saattaa edellyttää toisioilman määrän muutoksiakin. Tätä nyt sitten vahditaan lambda-anturilla.  Kiistellään vain siitä paljonko ylimääräistä ilmaa on syötettävä.

Palopesän eristämiseen kylmistä vesipinnoista minäkin todistettavasti otin kantaa kuusi vuotta sitten kun sain hyödyllisyysuojan Patenti ja rekisterihallituksesta. Siinä sanotaan:

"Suojavaatimuksen 1 mukainen varaava puu-uuni, Tunnettu siitä että tulipesä ja sen palotila on verhottu tulenkestävällä muurauksella joka erottaa palotilan varaajan seinämistä."

Bensakoneen polttoaineen syöttö on aika kaukana puun poltosta. Ensinnäkin siinä on yksi massaseossuhde ilma/ polttoaine. Se on 14,7 / 1 . Tähän pyritään kaikissa moottorin kuormitustilanteissa. Ensisijaisesti mitataan sisäänimetyn ilman massaa. Tästä lasketaan tarvittava polttoainemäärä joka ruiskutetaan epäsuorasti imusarjaan yhdestä tai useammasta suuttimesta. Lambdalla mitataan mitä tuli ja korjataan sitten. Tosin siinä mitataan kaikkea muutakin ja muutetaan sytytysennakkoa ym.

Totta. Jos käänteispalokattila on manuaalisäätöinen, niin todellisuudessa se vaatii tasalaatuisen puun ja sopivan kokoisen klapin nkaasuuntuakseen tasaisesti. Ei suuria möhkäleitä. No, tottakai pesässä palaa lähes kaikki, mutta silloin ei kyseessä ole suht koht tasainen kaasuuntuminen.
Esim. kun siirryin kuusiklapista trukkilavojen polttamiseen, niin palamisessa on eroja ja tietenkin säädät erilaiset. Nyt poltettavan puun koko vaihtelee lavan "jalkamöykyistä" ohueeseen 22mm laudan pätkään. Toki lavatkin palavat, mutta eroa on ja säädöissä on vain keskiarvo.

Setämies

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 170
Vs: Atmos DC40GS kattilan rakenne
« Vastaus #310 : 15.12.2015-19:17 »
Totta. Jos käänteispalokattila on manuaalisäätöinen, niin todellisuudessa se vaatii tasalaatuisen puun ja sopivan kokoisen klapin nkaasuuntuakseen tasaisesti. Ei suuria möhkäleitä. No, tottakai pesässä palaa lähes kaikki, mutta silloin ei kyseessä ole suht koht tasainen kaasuuntuminen.

Edes tasakokoinen puutavara ei riitä, koska klapin hiiltyessä sen läpimitta (tyyppiarvo)  ja siten myös pinta-ala pienenee, kuten samalla myös paino.

sakarif

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 368
Vs: Atmos DC40GS kattilan rakenne
« Vastaus #311 : 15.12.2015-22:30 »
Lainaus käyttäjältä: markkulievonen
Mitä tulee lambdaohjattuun bensiini moottoriin ja yleensä sen toimintaan, niin lamdan avulla säädetään mm häkäpitoisuutta  eli suomeksi sanottuna palamisen seossuhdetta. polttoaineen syöttämäärä suhteessa ilmamaäärään / happeen.

Niin, ja juuri tuo seossuhde voidaan säätää käsin ja aivan yhtä tarkasti,- jos mootorin teho / kuormistus on tasianen. Ei moottorin ilmanmäärän rajoitin seilaa moottorin tehon ollessa tasianen. Sama pätee käänteispalokattilaan, jos /kun puun kaasuuntuminen on tasaista.

Vertaus bensamoottoreihin on aivan turhaa. Bensa polttoaineena on paljon stabiilimpi pienissä määrissä ja nykyisellä ruiskutustekniikalla. Jos olet ikinä seurannut laajakaista-lambdaa matka-ajossa, voit huomata, että seossuhde ei pysy vakiona. Nykyautolla tasaisella suoralla tiellä lambda vaihtelee noin 13,5 ja 17,0 välillä, pyrkien keskittymään noin 14,7 arvoon. Eli seossuhdetta säädetään jatkuvasti. Tämä tapahtuu ensiöanturien säädöllä ja vain silloin kun ollaan osateholla.

Kapeakaista-anturi ei ota mitään kantaa häkäpitoisuuteen, ainostaan siihen paljonko pakokaasussa on ilmaa verrattuna ympäröivään ilmastoon.

Runttaa kaasu pohjaan ja lambda-anturien lukemat unohdetaan ja mennään ns. "closed-lopp" periaatteella, jossa haetaan ruiskutusmäärät ennaltamäärätyistä taulukoista.

Puukaasutuskattilassa kaasun muodostus ja itse palotapahtuma ovat niin hitaita, että näitä kahta on aivan turha verrata.
Atmos DC75 SE, 8000 litraa varaajia, 1000 litraa paisuntaa.

Atmos Gsx

  • Vieras
Vs: Atmos DC40GS kattilan rakenne
« Vastaus #312 : 16.12.2015-00:15 »
Kyllähän nämä käänteispalot polttavat puuta todella hyvillä hyötysuhteilla silloin kun säädöt ovat lähelle oikein ja konvektio pysyy oikeilla säädöillä puhtaana lukuun ottamatta lentotuhkaa, ja väärillä säädöillä kokemusta tuostakin on että ne saa siihenkin kuntoon,aivanko sinne olisi kaadettu jäteöljyä. Tuo lamdahan on tuolla keskieuroopassa ilmeisesti pakollinen jos meinaa tukia saada ja luulisin ,että tämmöisellä manuaalillakin päästö määräykset täyttyy mutta kun meitä polttajia on monenlaisia ja jotkut eivät viitsi yhtään paneutua siihen ovatko säädöt edes lähellekkään oikein niin sillä saadaan varmaan eliminoitua noita vääriä säätöjä joilla noita päästöjä kyllä käänteispalostakin lähtee. Olis kyllä lamda mallikin kelvannut itselle mut hinta ratkaisi FI :D

ev3449

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 830
Vs: Atmos DC40GS kattilan rakenne
« Vastaus #313 : 16.12.2015-10:34 »
Kyllähän nämä käänteispalot polttavat puuta todella hyvillä hyötysuhteilla silloin kun säädöt ovat lähelle oikein ja konvektio pysyy oikeilla säädöillä puhtaana lukuun ottamatta lentotuhkaa, ja väärillä säädöillä kokemusta tuostakin on että ne saa siihenkin kuntoon,aivanko sinne olisi kaadettu jäteöljyä. Tuo lamdahan on tuolla keskieuroopassa ilmeisesti pakollinen jos meinaa tukia saada ja luulisin ,että tämmöisellä manuaalillakin päästö määräykset täyttyy mutta kun meitä polttajia on monenlaisia ja jotkut eivät viitsi yhtään paneutua siihen ovatko säädöt edes lähellekkään oikein niin sillä saadaan varmaan eliminoitua noita vääriä säätöjä joilla noita päästöjä kyllä käänteispalostakin lähtee. Olis kyllä lamda mallikin kelvannut itselle mut hinta ratkaisi FI :D

Täältä löytyy lista tukivaatimukset täyttävistä kattiloista Saksassa, lambda ei ole vaatimus.

Ja täältä tietoa tarkemmin itse vaatimuksista.

Rakenteellista eroa ei muuten kriteerit täyttävien kattiloiden kohdalla ole, automaatio pitää säädöt kohdillaan vaihtelevissa tilanteissa.

Esimerkkinä Attack DPX- sarjan kattilat, jotka löytyvät listalta Profi ohjauksesta eteenpäin tai vaikkapa EKO-Vimar Orlanski, jonka kattiloita löytyy listalta Orligno Super  D, sekä Orligno 300. Nämä eroavat listalta puuttuvista malleista vain kaasujen lämpötilaan perustuvan ohjauksen osalta.

”Boiler Orligno 300 as opposed to PROSAT 200 is equipped with a exhaust gas sensor, which is also use in the boiler Orlan Super D. The boiler is at BAFA list. This is a list of boilers, which because of its properties meet the high environment standards.”  Täältä
40kW "viritelty" alapalo Högfors vm. 1981, 3000 l varaaja, patterilämmitys. ~10t/vuosi.

markkulievonen

  • Vieras
Vs: Atmos DC40GS kattilan rakenne
« Vastaus #314 : 16.12.2015-15:19 »
Kyllähän nämä käänteispalot polttavat puuta todella hyvillä hyötysuhteilla silloin kun säädöt ovat lähelle oikein ja konvektio pysyy oikeilla säädöillä puhtaana lukuun ottamatta lentotuhkaa, ja väärillä säädöillä kokemusta tuostakin on että ne saa siihenkin kuntoon,aivanko sinne olisi kaadettu jäteöljyä. Tuo lamdahan on tuolla keskieuroopassa ilmeisesti pakollinen jos meinaa tukia saada ja luulisin ,että tämmöisellä manuaalillakin päästö määräykset täyttyy mutta kun meitä polttajia on monenlaisia ja jotkut eivät viitsi yhtään paneutua siihen ovatko säädöt edes lähellekkään oikein niin sillä saadaan varmaan eliminoitua noita vääriä säätöjä joilla noita päästöjä kyllä käänteispalostakin lähtee. Olis kyllä lamda mallikin kelvannut itselle mut hinta ratkaisi FI :D

Niimpä. Kuten aina, niin viimeinen puristus vie euroja eniten. Kyllähän lambda muutaman prosentin parantaa hyötysuhdetta, sitä ei kukaan epäille.
Niin, sama asia kuin eristyspaksuuden mielekkyydessä. Esim. kukaan ei epäille, etteikö lisäeristys 400mm päälle  tuo energian säästöä, mutta kokonaan toinen asia on  onko puuhastelu kannattavaa ja mikä on kuoletusaika?

Lambdan hyödyn voi menettää huolimattomuudella / monella tapaa. Paras hyöty lie, ettei kattilan käyttäjä tarvitse tiedostaa palamisen saloja.