Lyhyesti.Käytännön tasolta ajateltuna juuri keramiikka pitää puun kaasutuksen tasaisempana. Tässä GS versiossa pesässä olevalla puumäärällä ei ole mitään merkitystä kaasuuntumisen määrään. Siis yks hailee onko hiilloksen yläpuolella 100mm palamatonta puuta tai 700mm. Puun kaasuuntuminen on sama. Juuri punahehkuva keramiikka pitää huolen puiden tasaisesta laskeentumisesta. Todellisuudessa käänteispalokattilan epätasaisen kaasuuntumisen syy on juuri eritasoinen puun holvaantuminen. Puut eivät laskeudu tasaisesti ja siksi hiillokseen tulee tyhjää tilaa / onkaloita jäähdyttäen arinaa ja hiilosta. Puiden kaasuuntuminen tapahtuu aivan toisella tasolla, jos puut / hiillos on kylmää vesitilaa vasten kuin punahehkuista keramiikkaa vasten.
Aivan sama mielikuva, jos lambda ohjattua moottoria käytetään määrätyllä - saman suuruisella teholla. Siis polttoainetta syötetään tasiasesti / sama polttoainemäärä tunnista toiseen. Polttoaineen seoksen voi säätää käsin tai lambdalla automaattisesti. Mutta,- tilanne muuttuu moottorissa kuin käänteispalokattilassakin, jos teho / polttoaine syöttö muuttuu ja siten säädötkin. Lambda hoitaa hapetuksen automaattisesti.
Mitä tasaisempi puiden kaasuuntuminen kattilan rakenteen johdosta, niin sitä vähemmälle jää lambdan merkitys.
Taisi mennä tässäkin kohtaa viestini sanoma täysin ohi.
Kuten sanoin, vaikuttajia on useita ja lämpötila näistä vain yksi.
Erona mainitsemaasi auton moottoriin kaasutuskattilan kohdalla on mm. se, että polttoaine (puukaasu) pitää ensin tuottaa. Kun puhutaan tapahtumista ennen suutinta on kyseessä tuon, autosta jo löytyvän, polttoaineen tuottaminen. Johtuen kaasutuskattiloiden ”yksinkertaisuudesta”, on tämä prosessi myös suorassa yhteydessä polttoaineen annosteluun.
Asiayhteys jossa varaavan massan teoreettisesta haitallisuudesta puhuin, oli nimenomaan mainitsemani polttoaineen valmistuksen/syötön/tehon vakioiminen. Täällä ei lambda vaikuta.
Johtuen jo useampaan kertaan mainituista muuttujista, ei kaasutuskattilan polttoaineen tuotto ole vakio.
Johtuen näistä, jo käsitellyistä muuttujista, kaasuuntumisnopeuden tasaisena pitäminen vaatii muutoksia ilmansyötössä ja mm. tähän tarkoitukseen automatiikka on kattiloihin asennettu.
Helpompi on ehkä ajatella kaasuntuottoa erillisenä tapahtumana. Teho, jolla kaasua tuotetaan/syötetään, määräytyy sen mukaan miten lämpötila vaikuttaa puuhun varastopesässä. Johtuen mm. lämpötilan vaikutusalueella sijaitsevien puiden fysikaalisista, kemiallisista ja rakenteellisista ominaisuuksista, ei pyrolyysinopeus/kaasuntuotto pysy tasaisena vaikka lämpötila sitä arinakiven tuntumassa sitä olisikin. Esim. palakoko/pinta-ala, tiheys, huokoisuus, kosteuspitoisuus, kemiallinen koostumus jne. jne. vaikuttavat lämmön etenemiseen puussa ja täten pyrolyysinopeuteen/polttoaineen muodostukseen/syöttöön.
Pelkästään tällä on kokonaisuuden kannalta niin suuri merkitys (hyötysuhde, kokonaispäästöt jne.), että ilman aktiivista ensiöilman säätöä olevat kattilat eivät kelpaa asennettaviksi vuodenvaihteen jälkeen enää tarkemmin kontrolloiduilla alueilla.