Kirjoittaja Aihe: Atmos DC40GS kattilan rakenne  (Luettu 98719 kertaa)

att57

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 125
Vs: Atmos DC40GS kattilan rakenne
« Vastaus #285 : 25.11.2015-09:19 »
Mutta,  riittääkö tuo kevyteristys tuossa palotilassa. Atmoksessa luukussa  on tuon kevyt / pehmeän eristeen päällä vielä  32mm keramiikkaa ja sekin hehkuu punaisena, jos lämmittää kattilaa maksimiteholla.

Oletan, (siis ei mistään luettua faktaa) tuon kevyteristeen olevan vermikuliittiä.
http://www.abresto.fi/tuotteet/eristyslevyt/skamol-vermikuliitti.html

Ja onhan siinä lisäksi teräsluukun toisella puolella karhuntaljalevy ennen verhouspeltiä. Siis riittää.
Attack DPX 25 Profi, Esbe VTC 511, Jäspi ovaali 1800 l, tyhjiöputket 63 kpl

ev3449

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 830
Vs: Atmos DC40GS kattilan rakenne
« Vastaus #286 : 10.12.2015-13:15 »
Jos on manuaalinen säätö kattilassa, niin se vaatii keraamisen  hiillospesän ja tietysti samoin keraamisen palopesän. Ymmärrän, miten keramiikka hiillospesän reunamilla pitää lämpötilan korkealla ja siten puut kaasuuntuvat tasaisesti ja esim. holvaantumista ei siten mudostu. Näin toteutettuna lambdan säädöille jää vähän toiminta aluetta, koska kaasuuntuminen on jo fyysisesti tasaista.
Taas ilman keramiikkaa kaasuuntuminen on epätasaista ja siten  lambdalla on laajempi säätötehtävä polton aikana.
Niin, omassa kattilassani en saa hiiliä jäämään  mitenkään, jos en sammuta kattilaa täydestä palosta. Punaisena hehkuva pesä polttaa / kaasuunnuttaa  nopeasti kekäleet ja jos uutta ei tule niin hiillos loppuu nopeasti.

Laitetaanpa tänne…

Ensinnäkin, mielipiteitä ”riittävästä” puukattilan toiminnan hyvyyden asteesta on useita. Tietyillä alueilla ei vuodenvaihteen jälkeen taida saada asentaa käänteispalokattiloitakaan joissa ei ole mm. vähintään savukaasun lämpötilaan reagoivaa säätöautomatiikkaa. Suomessa monelle riittää yhä yläpalo jne. toisaalla jo kielletty keksintö.

Toiseki, lambdan antaman tiedon avulla ei voida vaikuttaa tapahtumiin ennen suutinta, eli kaasuuntumiseen ja/tai sen tasaisuuteen. Kyse on siis kiinteistä asetuksista/aktiivisäädöstä usemmassakin paikassa.

Kolmanneksi, lämpötila paloalueella on vain yksi vaikuttaja kun puhutaan puukaasun tuottamisnopeudesta (pyrolyysi). Kuten on moneen kertaan aiemminkin todettu, säädöntarvetta aiheuttavat mm. muutokset paloalueella johtuen esim. puun fysikaalisista, kemiallisista ja rakenteellisista ominaisuuksista. Näin ollen mainitsemastasi keramiikan massasta/varaavuudesta väärässä kohtaa voidaan ajatella olevan teoriassa jopa haittaa kaasutuksen vakioimiseksi vaihtelevissa oloissa. (reagointi)

Neljänneksi, virtausvastus kattilan läpi ja täten lämpöä -> kaasuuntumista sekä ensiö-/toisioilman suhteeseen vaikuttava ilmamäärä vaihtelee johtuen mm. muutoksista varastopesässä/paloalueella. Jotkut myös kokevat perustelluksi vakioida hormin/olosuhteiden vaihtelujen vaikutuksia kattilan läpi virtaavaan ilmamäärään esim. vedontasaajalla/rajoittimella.

Pointtini on, että vaikuttavia tekijöitä riittää eikä kiinteillä säädöillä voida saavuttaa vakioitua tulosta vaikuttajien muuttuessa. Jokainen voi olla automaatiosta tai sen tasosta mitä mieltä hyvänsä, se ei kuitenkaan kumoa muuttujien olemassaoloa, eikä täten myöskään toimivan automatiikan paremmuutta.

Jos et saa hiillosta kattilassasi jäämään kuten kerrot, tarkoittaa tämä, että sammuttamisesi ei tarkoita ilmavirran katkaisua. Koska myös hiilen palaminen on aineen yhtymistä happeen, jostain täytyy vuotaa ilmaa hiilen palamisen edetessä polttoaineen loppumiseen asti.
40kW "viritelty" alapalo Högfors vm. 1981, 3000 l varaaja, patterilämmitys. ~10t/vuosi.

kahe

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 1 200
    • Pannuhuoneen mittaukset
Vs: Atmos DC40GS kattilan rakenne
« Vastaus #287 : 10.12.2015-13:32 »
Mieltymyksiä lienee monenlaisia. Jos itse joutuisin lämmittämään varaajaa joka päivä lämmityslautena, niin olisin aikoja sitten luopunut koko puulla lämmittämisestä. Tämä joka päivä lämmittäminen sitoisi liikaa arjen pyörintää. Näillä keleillä lämmityskerrat ovat niin harvoja, ettei koko lämmitystä huomaa. On yks hailee  lämmittääkö puulla, vaiko maalämmöllä. Lämmitysväli on 5vrk nollakelin tietämillä.
Oletko missään kertonut tarkemmin lämmitysjärjestelmästä ja koko kokonaisuudesta? Kiinnostaisi tietää tarkemmin. Voisit päivittää vaikka ensimmäistä viestiä tietojen osalta tai tehdä kuvauksen "Omat projektit" tai Puukeskuslämmitys alueelle. Tuo 5vrk kuulostaa aikas kovalta.
Finndomon 1.5 kerroksinen rv. 2004, p-a 162 m2, kuutiot 500, vesikiertoinen lattialämmitys, AIT 8kW mlp ja 182m reikä.
EX: Attack DPX35L Lambda, Oventrop latausyksikkö + 2400l varaaja + Ouman-EH800b ulko+sisäantureilla. Kulutus n. 5t.

sakarif

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 368
Vs: Atmos DC40GS kattilan rakenne
« Vastaus #288 : 10.12.2015-14:06 »
Lainaus käyttäjältä: markkulievonen
Lämmitysväli on 5vrk nollakelin tietämillä.

Tätä voisi hieman lisää avata, ettei vaan tule liian auvoinen mielikuva pinomottilämmityksestä. Oma 5 kuutiota riittää näillä keleillä 3 päivää.
Atmos DC75 SE, 8000 litraa varaajia, 1000 litraa paisuntaa.

hiili

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 286
Vs: Atmos DC40GS kattilan rakenne
« Vastaus #289 : 10.12.2015-14:37 »


Tätä voisi hieman lisää avata, ettei vaan tule liian auvoinen mielikuva pinomottilämmityksestä. Oma 5 kuutiota riittää näillä keleillä 3 päivää.

Jokuhan tuolla edellä lisäili puita 7vrk välen, ( taitaa olla talossa olla useampi uuni  ) ?

Pehu

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 173
Vs: Atmos DC40GS kattilan rakenne
« Vastaus #290 : 10.12.2015-15:26 »
Itellä näillä keleillä joka toinen päivä lämmitystä, sinne about 80c:n vetäsen kauttaaltaan varaajat, lauhtuminen on ollut keskiarvolla 2.4kwh/h - 3.1kwh/h, riippuen vähän onko menny pakkasen puolelle.
Noilla puilla hyötysuhde ollut siinä 80-89%. (Ja ennenkaikkea tehdassäädöillä)
« Viimeksi muokattu: 10.12.2015-15:28 kirjoittanut Pehu »
Atmos Dc 32 Gs - 1400l Akvantti - 1000l Virovaraaja - Automix 10

AnssiKo

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 1 377
Vs: Atmos DC40GS kattilan rakenne
« Vastaus #291 : 10.12.2015-17:46 »
Ensinnäkin, mielipiteitä ”riittävästä” puukattilan toiminnan hyvyyden asteesta on useita. Tietyillä alueilla ei vuodenvaihteen jälkeen taida saada asentaa käänteispalokattiloitakaan joissa ei ole mm. vähintään savukaasun lämpötilaan reagoivaa säätöautomatiikkaa. Suomessa monelle riittää yhä yläpalo jne. toisaalla jo kielletty keksintö.

Suomessa ei ymmärretä puukattiloiden ja modernien puukattiloiden eroa. Siispä mieluummin ollaan vaikka kieltämässä kaikki. Ja samalla saadaan kaikki varmuuden vuoksi verolle pantaviksi, joko sähkön tai kaukolämmön orjiksi.

Sanat keksintö ja yläpalo sen objektina, hiukka hihitytti. Hankala mieltää savupirtistä melkein seuraavaa kehitysastetta varsinaiseksi keksinnöksi. No joo, olihan siin avotakka välissä, mut silti.

Kolmanneksi, lämpötila paloalueella on vain yksi vaikuttaja kun puhutaan puukaasun tuottamisnopeudesta (pyrolyysi). Kuten on moneen kertaan aiemminkin todettu, säädöntarvetta aiheuttavat mm. muutokset paloalueella johtuen esim. puun fysikaalisista, kemiallisista ja rakenteellisista ominaisuuksista. Näin ollen mainitsemastasi keramiikan massasta/varaavuudesta väärässä kohtaa voidaan ajatella olevan teoriassa jopa haittaa kaasutuksen vakioimiseksi vaihtelevissa oloissa. (reagointi)

Ja sekin viel, et puun pyrolyysi ei oo vakiomuotoinen tapahtuma, eri vaiheissa lähtee kaasuksi eri jakeita. Osin toki sama asia, mut näin päin ehkä helpompi hahmottaa.
60-luvun torppa, Ariterm City 25+ (30 kW nim., 'hifikattila' aka 'torso'), λ-näyttö, puskurina 2.4 m³ modattu puolihybridivaraaja. Hienosäädöstä kahdessa piirissä huolehtii bivalenttisuntit, Ouman EH-800+tsi-sisäanturi ja EXU-800+tsi-sisäanturi. Specu-dataa tarjoaa RasPi, OneWire ja TaloLogger Pi

markkulievonen

  • Vieras
Vs: Atmos DC40GS kattilan rakenne
« Vastaus #292 : 11.12.2015-01:28 »
>Kolmanneksi, lämpötila paloalueella on vain yksi vaikuttaja kun puhutaan puukaasun tuottamisnopeudesta (pyrolyysi). Kuten on moneen kertaan aiemminkin todettu, säädöntarvetta aiheuttavat mm. muutokset paloalueella johtuen esim. puun fysikaalisista, kemiallisista ja rakenteellisista ominaisuuksista. Näin ollen mainitsemastasi keramiikan massasta/varaavuudesta väärässä kohtaa voidaan ajatella olevan teoriassa jopa haittaa kaasutuksen vakioimiseksi vaihtelevissa oloissa. (reagointi)<

Lyhyesti.Käytännön tasolta ajateltuna juuri keramiikka pitää puun kaasutuksen tasaisempana. Tässä GS versiossa pesässä olevalla puumäärällä ei ole mitään merkitystä kaasuuntumisen määrään. Siis yks hailee onko hiilloksen yläpuolella 100mm palamatonta puuta tai 700mm. Puun kaasuuntuminen on sama. Juuri punahehkuva keramiikka pitää huolen  puiden tasaisesta laskeentumisesta. Todellisuudessa käänteispalokattilan epätasaisen kaasuuntumisen syy on juuri eritasoinen puun holvaantuminen. Puut eivät laskeudu tasaisesti  ja siksi hiillokseen tulee  tyhjää tilaa / onkaloita jäähdyttäen arinaa ja hiilosta. Puiden kaasuuntuminen tapahtuu aivan toisella tasolla, jos puut / hiillos on kylmää vesitilaa vasten kuin punahehkuista keramiikkaa vasten.

Aivan sama mielikuva, jos lambda ohjattua moottoria käytetään määrätyllä - saman suuruisella teholla. Siis polttoainetta syötetään tasiasesti / sama polttoainemäärä tunnista toiseen. Polttoaineen seoksen voi säätää käsin tai lambdalla automaattisesti. Mutta,- tilanne muuttuu moottorissa kuin käänteispalokattilassakin, jos teho / polttoaine syöttö muuttuu ja siten säädötkin. Lambda hoitaa hapetuksen automaattisesti.

Mitä tasaisempi puiden kaasuuntuminen kattilan rakenteen johdosta, niin sitä vähemmälle jää lambdan merkitys.
« Viimeksi muokattu: 11.12.2015-01:38 kirjoittanut markkulievonen »

vilhos

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 218
Vs: Atmos DC40GS kattilan rakenne
« Vastaus #293 : 12.12.2015-09:58 »
Hei
Tuossa Markku mitä kirjoitit oli paljon viisautta.
Keramiikka (tai hyvä tulenkestävä muuraus)aiheuttaa nimenomaan sen että palotapahtuma on tasaisempi. Kyllä ongelmia aiheuttaa puun kosteus ja epäsäännöllinen syöttö.
Puun kaasuuntumista edistää se että kattila on kuuma. Silloin nämä hankalat käynnistys vaiheet helpottuu.Tällä palstalla puhutaan, että lämpötila pitää olla selkeästi yli 200 asteen että kaasutus toimii kunnolla siitä olen eri mieltä.
Minullan se Ariterm +35 ala palo ja uskallan väittää että 180 astetta toimii hyvin.
Toinen mielenkiintoinen keskustelu on polton loppuvaihe. Kun suoritat sen oikein uskon että se tekee selkeää energian säästöä.

Terv Oulujärven rannalta     

markkulievonen

  • Vieras
Vs: Atmos DC40GS kattilan rakenne
« Vastaus #294 : 12.12.2015-14:15 »
Hei
Tuossa Markku mitä kirjoitit oli paljon viisautta.
Keramiikka (tai hyvä tulenkestävä muuraus)aiheuttaa nimenomaan sen että palotapahtuma on tasaisempi. Kyllä ongelmia aiheuttaa puun kosteus ja epäsäännöllinen syöttö.
Puun kaasuuntumista edistää se että kattila on kuuma. Silloin nämä hankalat käynnistys vaiheet helpottuu.Tällä palstalla puhutaan, että lämpötila pitää olla selkeästi yli 200 asteen että kaasutus toimii kunnolla siitä olen eri mieltä.
Minullan se Ariterm +35 ala palo ja uskallan väittää että 180 astetta toimii hyvin.
Toinen mielenkiintoinen keskustelu on polton loppuvaihe. Kun suoritat sen oikein uskon että se tekee selkeää energian säästöä.

Terv Oulujärven rannalta    

Niimpä.Kuten pohdit, niin itse kaasuuntumis ja palotapahtuma tulisi olla mahdollisimman korkeassa lämpötilassa ja siten tästä tilanteesta ei tule ottaa lämpöenergiaa,- vaan tukea lämpötilan kohottomista. Kun kaasut ovat palaneet, niin  vasta tämän jälkeen tulee lämpöenergian hyödyntäminen/ sen laskeminen.

Savukaasujen  lämpötilalla taas ei välttämättä ole mitään tekemistä palamislämpötilan kanssa. Tämä savukaasujen lämpötila liittyy kattilan rakenteeseen. Savukaasut voitaisiin alentaa  vaikka miinuksen puolelle ja silloinkin itse palotapahtuma voisi olla ihanteellinen.

Kuten kerroit, niin kattilassasi +180C lämpötila voi ilmentää hyvää palamista ja toisessa kattilassa sama asia jopa +150C tasossa. Niin, jos kattilan konveltio on hyvällä tasolla ja riittävän suuri pinta-alaltaan.

Mutta, jos taas tuon mielikuvan +180C  savukaasujen lämpötilasta siirrän omaan kattilaan, niin silloin  palaminen on / lie epätäydellistä, vaikkka kattila on komeasti vuorattu keramiikalla. Siis kattilan rakenteella on ratkaiseva merkitys missä lämpötilassa on savukaasujen lämpötila ja suhteutettuna hyvään palamiseen.
« Viimeksi muokattu: 12.12.2015-14:17 kirjoittanut markkulievonen »

vilhos

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 218
Vs: Atmos DC40GS kattilan rakenne
« Vastaus #295 : 12.12.2015-22:38 »
Hei
Jos lähdet lämmittämään kylmää kattilaa on viisasta pyrkiä mahdollisimman nopeasti saada kattila normaali lämpimäksi ja sitä kautta kaasutus käyntiin. Minun tapauksessa se tarkoittaa n. 200-210 astetta savukaasuissa.
Kun kattila pikkuhiljaa kuumenee säädän arduinon avulla loivata n.180-185 astetta savukaasuille. Tämä lämpötila on varsinainen lämmitys lämpötila. siinä vaiheessa kun kattilavesi nousee 89-90 asteeseen pienennän savukaasujen lämpötilaa n. 155 asteeseen. sitä mukaa kun kattilavesi saavuttaa 93 astetta pienennän savukaasulämpötilaa 130 asteeseen. Tämä menetelmä varmistaa että varaaja menee piripintaan täyteen. Mielestäni tämä varaajan lopputäyttö on tärkeä, se voi kestää useita tunteja. 

Terv Oulujärven rannalta

seppol

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 822
Vs: Atmos DC40GS kattilan rakenne
« Vastaus #296 : 13.12.2015-23:02 »
Nimimerkki "markkulievonen" on kyllä oikeassa. Pyrolyysi alle 200 ei kyllä tapahdu mitenkään. Laittakaapas sähköuuniin puita ja säädätte sen 180. Koskahan sieltä palavaa kaasua alkaisi muodostua ja kuinka paljon. Toinen juttu on että jos kattilassa on tulet, miten saatte palavat puut pysymään alle 200 asteen lämmössä.

Jra

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 237
Vs: Atmos DC40GS kattilan rakenne
« Vastaus #297 : 13.12.2015-23:38 »
Nyt taitaa mennä puurot ja vellit sekaisin, täytyyhän palotilassa olla lämpöä paljon enemmän kuin 200°C - ehkä lähellä 800°C, eli kyllä siellä tulitiili hehkuu punaisena jos liekki siihen osuu.
Osa taas puhuu savukaasun lämmöstä, ja sillähän ei ole palamiseen mitään vaikutusta. Yksittäisessä kattilassa tietysti jotain voi päätellä savukaasulämmöstä, mutta vertailu kattiloiden välillä ei ole mielekästä.

ev3449

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 830
Vs: Atmos DC40GS kattilan rakenne
« Vastaus #298 : 14.12.2015-10:35 »
Lyhyesti.Käytännön tasolta ajateltuna juuri keramiikka pitää puun kaasutuksen tasaisempana. Tässä GS versiossa pesässä olevalla puumäärällä ei ole mitään merkitystä kaasuuntumisen määrään. Siis yks hailee onko hiilloksen yläpuolella 100mm palamatonta puuta tai 700mm. Puun kaasuuntuminen on sama. Juuri punahehkuva keramiikka pitää huolen  puiden tasaisesta laskeentumisesta. Todellisuudessa käänteispalokattilan epätasaisen kaasuuntumisen syy on juuri eritasoinen puun holvaantuminen. Puut eivät laskeudu tasaisesti  ja siksi hiillokseen tulee  tyhjää tilaa / onkaloita jäähdyttäen arinaa ja hiilosta. Puiden kaasuuntuminen tapahtuu aivan toisella tasolla, jos puut / hiillos on kylmää vesitilaa vasten kuin punahehkuista keramiikkaa vasten.

Aivan sama mielikuva, jos lambda ohjattua moottoria käytetään määrätyllä - saman suuruisella teholla. Siis polttoainetta syötetään tasiasesti / sama polttoainemäärä tunnista toiseen. Polttoaineen seoksen voi säätää käsin tai lambdalla automaattisesti. Mutta,- tilanne muuttuu moottorissa kuin käänteispalokattilassakin, jos teho / polttoaine syöttö muuttuu ja siten säädötkin. Lambda hoitaa hapetuksen automaattisesti.

Mitä tasaisempi puiden kaasuuntuminen kattilan rakenteen johdosta, niin sitä vähemmälle jää lambdan merkitys.


Taisi mennä tässäkin kohtaa viestini sanoma täysin ohi.

Kuten sanoin, vaikuttajia on useita ja lämpötila näistä vain yksi.

Erona mainitsemaasi auton moottoriin kaasutuskattilan kohdalla on mm. se, että polttoaine (puukaasu) pitää ensin tuottaa. Kun puhutaan tapahtumista ennen suutinta on kyseessä tuon, autosta jo löytyvän, polttoaineen tuottaminen. Johtuen kaasutuskattiloiden ”yksinkertaisuudesta”, on tämä prosessi myös suorassa yhteydessä polttoaineen annosteluun.

Asiayhteys jossa varaavan massan teoreettisesta haitallisuudesta puhuin, oli nimenomaan mainitsemani polttoaineen valmistuksen/syötön/tehon vakioiminen. Täällä ei lambda vaikuta.

Johtuen jo useampaan kertaan mainituista muuttujista, ei kaasutuskattilan polttoaineen tuotto ole vakio.
Johtuen näistä, jo käsitellyistä muuttujista, kaasuuntumisnopeuden tasaisena pitäminen vaatii muutoksia ilmansyötössä ja mm. tähän tarkoitukseen automatiikka on kattiloihin asennettu.

Helpompi on ehkä ajatella kaasuntuottoa erillisenä tapahtumana. Teho, jolla kaasua tuotetaan/syötetään, määräytyy sen mukaan miten lämpötila vaikuttaa puuhun varastopesässä. Johtuen mm. lämpötilan vaikutusalueella sijaitsevien puiden fysikaalisista, kemiallisista ja rakenteellisista ominaisuuksista, ei pyrolyysinopeus/kaasuntuotto pysy tasaisena vaikka lämpötila sitä arinakiven tuntumassa sitä olisikin. Esim. palakoko/pinta-ala, tiheys, huokoisuus, kosteuspitoisuus, kemiallinen koostumus jne. jne. vaikuttavat lämmön etenemiseen puussa ja täten pyrolyysinopeuteen/polttoaineen muodostukseen/syöttöön.

Pelkästään tällä on kokonaisuuden kannalta niin suuri merkitys (hyötysuhde, kokonaispäästöt jne.), että ilman aktiivista ensiöilman säätöä olevat kattilat eivät kelpaa asennettaviksi vuodenvaihteen jälkeen enää tarkemmin kontrolloiduilla alueilla.
40kW "viritelty" alapalo Högfors vm. 1981, 3000 l varaaja, patterilämmitys. ~10t/vuosi.

AnssiKo

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 1 377
Vs: Atmos DC40GS kattilan rakenne
« Vastaus #299 : 14.12.2015-14:02 »
Aivan sama mielikuva, jos lambda ohjattua moottoria käytetään määrätyllä - saman suuruisella teholla. Siis polttoainetta syötetään tasiasesti / sama polttoainemäärä tunnista toiseen. Polttoaineen seoksen voi säätää käsin tai lambdalla automaattisesti. Mutta,- tilanne muuttuu moottorissa kuin käänteispalokattilassakin, jos teho / polttoaine syöttö muuttuu ja siten säädötkin. Lambda hoitaa hapetuksen automaattisesti.

Ei tää nyt oo kovin asiallinen vertaus, vaikka molemmissa on lambda, moottorissa on kierroksia aika paljon enempi. Nelitahtikoneessa vaikka 3000 kierrosta minuutissa tekee 25 polttoaineen syöttö- ja polttosykliä sekunnissa. Vaiks moottorivalmistajat tekee jatkuvasti hommia parantaakseen jokaisen syklin hyötysuhdetta, silti ei niitä pysty kovinkaan paljoa säätämään ns. lennosta. Puupannussa sykli polttoaineen syötöstä polton loppumiseen on tunteja, ja siinä ehtii hyvin säätää meininkiä moneen kertaan. Ei se kaasutus oo mikään vakiotapahtuma.

Jos verrataan lambdatonta kattilaa, mis on erikseen ensiön ja toision säädöt, se on sama juttu ku vaikka mopon kone ilman luistin neulaa. Säädä sit luistilla ilmaa ja säätösuuttimella seosta, ja yritä pitää poltto hyvänä. No joo, toki toi moottori sietää paljon vähemmän väärää seosta, ottaa ja sammuu mokoma. Ehkä se just menis ku saa kerran viritettyä säädön kohdalleen, niin kauan ku polttoaine on samaa ja tasalaatuista. Mut laitetaanpa koneelle syöttäen ens tinneriä, sit tärpättiä, seuraavaks vaikka jotain bensanoloista ja lopuks häkää, väleissä kaikissa seossuhteissa, siinäpä sit pidät seokset käsipelillä kohdallaan!  ;D

Mitä tasaisempi puiden kaasuuntuminen kattilan rakenteen johdosta, niin sitä vähemmälle jää lambdan merkitys.

Heikko hommahan se onkin, jos lambdalla pannun virheitä pitäis korjata. Poltettavan puutavaran eroja sillä huomioidaan, ja puutavaran erilaista kaasuuntumista.
60-luvun torppa, Ariterm City 25+ (30 kW nim., 'hifikattila' aka 'torso'), λ-näyttö, puskurina 2.4 m³ modattu puolihybridivaraaja. Hienosäädöstä kahdessa piirissä huolehtii bivalenttisuntit, Ouman EH-800+tsi-sisäanturi ja EXU-800+tsi-sisäanturi. Specu-dataa tarjoaa RasPi, OneWire ja TaloLogger Pi