Atmos DC40GS kattilan rakenne

[markkulievonen]

Juurikin näin mutta osa tulee myös takaosasta samasta kotelosta mistä ensiökin. Lisäksi on vielä tuo etusäätö.

Aika mielenkiintoinen  ratkaisu, jos toisioilma ja sen säätö on toteutettu kahdesta eri kohdasta. Mihin lie tällä pyritty?

GS versiossa  ensiöilman määrä on mahdollista säätää akselin avulla ja taas säädettyä seosilmamäärää ohjataan tuolla ilmaläpällä.Molempien ilmamäärät lähtevät samasta kotelosta / säätöläpästä ja siten seossuhteeseen ei vaikuta ilmanottoläpän asento.

Muuten ihmeen monia ratkaisuja atmos on toteuttanut kattiloissaan. Lie tämä GS versio kaikkein helpoin säädöiltään ja halloinnoiltaan, koska ensiöilma on johdettu hiilloksen tuntumaan.Palaminen on tasaista ja holvaantumista ei ilmene, koska koko puiden hiillostuminen tapahtuu kuuman keramiikan pinnalla. Samoin lopussa kaikki  kekäleetkin palavat nopeasti  tuhkaksi.

[kahe]

Muuten ihmeen monia ratkaisuja atmos on toteuttanut kattiloissaan. Lie tämä GS versio kaikkein helpoin säädöiltään ja halloinnoiltaan, koska ensiöilma on johdettu hiilloksen tuntumaan.Palaminen on tasaista ja holvaantumista ei ilmene, koska koko puiden hiillostuminen tapahtuu kuuman keramiikan pinnalla. Samoin lopussa kaikki  kekäleetkin palavat nopeasti  tuhkaksi.

Jos ei halua harrastaa alkutulia, niin on parempi, kun osa lopun hiilistä jääkin palamatta. Tämä helpottaa seuraavan palon alkua, kun on valmis hiilipeti pohjalla. Omassakin tuota aluksi ihmettelin ja kävin sörkkimässä loppupaloa, jotta palaisi kaikki pois, mutta parempi että jääkin hyvä hiillos. Tuolla ajatuksella pitäisin tuota hieman huonona ominaisuutena.

[Atmos Gsx]

Kävin tarkastamassa ton gsx kotelon ja siinä taas kaikki toisioilma  tulee edestä ja eihän tossa atmoksessakaan suositella poltettavan liian pientä kuivaa kalikkaa mutta ainoa vaihtoehto näyttää tuossa olevan ensiöilman säätötanko pohjaan ja 4 polton perusteella kertaakaan ei ole holvannut. Voikohan se saada vähän liikaa toidio ilmaa jos se tulee edestä ja lisäksi vielä takaa?.

[geswas]

Kävin tarkastamassa ton gsx kotelon ja siinä taas kaikki toisioilma  tulee edestä ja eihän tossa atmoksessakaan suositella poltettavan liian pientä kuivaa kalikkaa mutta ainoa vaihtoehto näyttää tuossa olevan ensiöilman säätötanko pohjaan ja 4 polton perusteella kertaakaan ei ole holvannut. Voikohan se saada vähän liikaa toidio ilmaa jos se tulee edestä ja lisäksi vielä takaa?.

Olen pienentänyt juuri tuon takia sitä takakotelossa olevaa aukkoa kolmasosaan että sain tuohon etusäätön lisää "varoja" kun ensiökin on oltava niin pienellä.

[Atmos Gsx]

Itsellä kierroksen auki toisioilman säätökiekko ja jos ensiötä pienentää niin lisääntyy samalla toisioilmakin imuri vetää enempi sen kautta.

[markkulievonen]

Jos ei halua harrastaa alkutulia, niin on parempi, kun osa lopun hiilistä jääkin palamatta. Tämä helpottaa seuraavan palon alkua, kun on valmis hiilipeti pohjalla. Omassakin tuota aluksi ihmettelin ja kävin sörkkimässä loppupaloa, jotta palaisi kaikki pois, mutta parempi että jääkin hyvä hiillos. Tuolla ajatuksella pitäisin tuota hieman huonona ominaisuutena.

Niin, jos puu on kuivaa, niin vanhaa hiillosta ei tarvita. Itse en käytä alkutulia ja puut syttyvät tosi hyvin. Puolikkaalla maitotölkillä ja jos tuonkin haluaa helpommaksi, niin kourallinen kutterin lastua ja tulitikku perään. Tuo ilman virtaus / imu imee tulenkin ja leviää nopeasti koko  suutinpesän alueelle. Toisiopalo on syntynyt ja alle minuutin tulitikun raapaisusta.

Niin,  itse taas pidän positiivisena asiana hiilloksen palamista nopealla tahdilla. Kun kyseessä ei ole lambda ohjattu  kattila, niin vajaa palaminen jää erittäin lyhyeksi ja ainakin, jos vetää hiillos vaiheessa ensiöilman maksimiin. Palaminen loppuu kuin seinään ja näin tuo vajaa palaminen jää pois. Se on totta, ettei  tule tulipesää / puita tai hiillosta hämmennellä. Puiden luisäyskin tulee tehdä kun hiillosta on erittäin vähän ja näin ohituspeltiä ei tarvitse avata. Lisäysvaihe on samankaltainen kuin sytytys eli ilma ohjaantuu puiden raoista palokammioon ja näin veto on ylisuuri täyttöluukun ollessa auki.  Toisiopalaminen ei katkea lisäyksen aikanakaan. Kiitos kuumana pysyvä keramiikka / pesä.

Muuten  äskettäin oivalsin,- ettei  täyttöluukkua tarvitse pitää raollaan kun tuo ilmanotto räppänä on täysin auki ja kattilan lämpötilan noustessa +60C räppänä on laskeutunut säätöruuvia vasten.  Sytytyksessä ei riitä se ilmamäärä, joka normaali lämmitysvaiheessa tarvitaan. Nyt tuon lisäilman saannnin hoitaa automaattisesti tuo vedonsäädin ja puiden syttyminen on erittäin hyvällä tasolla. Periaatteessa sytytyksen jälkeen voi kattilan jättää tarkkailematta ja ainoastaan lisäys ja lämmityksen alasajo vaatii kattilahuoneessa käynnin.

Nyttemmin ei tarvitse säätöihin koskea koko lämmityksen aikana,- ainoastaan  hiillosvaiheessa ensiöilma täysin auki,- jos haluaa hyvän palamisen jatkua tuhkaantumiseen saakka.

[Juhanisto]

Niin juuri tuota varten se vedonsäädin on olemassa  

Suuremmalla ilmamäärällä saadaan kattila nopeasti palolämpöön, sitten ilma rajoitetaan säädettyyn arvoon ja palaminen tasaantuun oikeaan tasoon ja savukaasun lämmöt laskee normaaliin.

[markkulievonen]

Niin juuri tuota varten se vedonsäädin on olemassa 

Ainut vaan, ettei se toimi palamisen säätäjänä. Ruuvisäädöllä kokonaisuuden saa paremmin toimivaksi.Palaminen pysyy tasaisempana.

[Juhanisto]

Lisätääs tähän että itse en koskaan enää käy ajamassa alas kattilaa. Savuhormitermostaatti katkaisee virrat kattilasta ja latauspumpusta kun savukaasut laskee tiettyyn arvoon. Jos taas savukaasujen lämpö jostain syystä nousee niin virrat tulee takaisin. Noin ei kyllä koskaan ole käynyt. Empä kyllä näe siitä mitään hyötyä että käy säätelemässä kattilaa käsin kesken palamisen. Aina kaikki puut on palaneet hiillokseen asti, usein hiillos jää kattilaan kun pumppu jo sammuu. Näin käy kun varaaja tulee täyteen ja puuta jää vielä palamatta, eli ylitäyttöä oli. Tuohan vaan sitten helpottaa seuraavaa sytytystä. Talvella pitää muutenkin joka päivä tulet tehdä, usein kattila on vielä +50 kun menen uutta pesää lataamaan, joskus jopa syttyy pelkällä puhaltimella. Eli kattilalaitokseni on siis mallia sytytä ja katoa 

[markkulievonen]

Lisätääs tähän että itse en koskaan enää käy ajamassa alas kattilaa. Savuhormitermostaatti katkaisee virrat kattilasta ja latauspumpusta kun savukaasut laskee tiettyyn arvoon. Jos taas savukaasujen lämpö jostain syystä nousee niin virrat tulee takaisin. Noin ei kyllä koskaan ole käynyt. Empä kyllä näe siitä mitään hyötyä että käy säätelemässä kattilaa käsin kesken palamisen. Aina kaikki puut on palaneet hiillokseen asti, usein hiillos jää kattilaan kun pumppu jo sammuu. Näin käy kun varaaja tulee täyteen ja puuta jää vielä palamatta, eli ylitäyttöä oli. Tuohan vaan sitten helpottaa seuraavaa sytytystä. Talvella pitää muutenkin joka päivä tulet tehdä, usein kattila on vielä +50 kun menen uutta pesää lataamaan, joskus jopa syttyy pelkällä puhaltimella. Eli kattilalaitokseni on siis mallia sytytä ja katoa  

Niin, eikö kattilan säädöt tule etsiä sellaiselle tasolle,- ettei itse palamisen aikana tarvitse niihin koskea. Ainakin 40kwGS atmoskattila palaa erittäin hyvin koko pesän palamisen ajan. Aiemmin sytytyksen jälkeen suurensin ensiöilma määrää muutaman minuutin ajaksi, mutta tuokin hyöty on sittenkin vähäinen. Toisiopalon voimistuessa lisähappi on jo tarpeen ja suurentuva.

Eikö kattila jäähdy, jos ei irroita vedonsäätimen ketjua ilmanottoläpästä? Omasta irroitin sen 5mm ruuvinkin, joka oli tehdasasenteinen. Niin, läppään asensin jopa tiivisteen   lämpöhukan johdosta. Minun tapauksessani lämmityskerrat ovat harvoja. Näillä keleillä 7vrk ja pakkasilla 2....3vrk eli kattila tulee joka tapauksessa ajaa alas lämmityksen jälkeen.

[markkulievonen]

Niin, joka miettii käänteispalokattilan käyttöä,- hankkimista  ja erikoisesti sen sytyttämistä ja varaajan lämmittämistä esim. Atmos DC 40 GS kattilalla, niin tässäpä kuvaus.
Nyt viimeisin tämän hetkisin viritykseni kattilan sytyksestä / varaajan lämmityksestä on vieläkin yksinkertaisempi.

1.Varaajan hana auki + ruuvi ilmanotto peltiin+  pelti nostettuna vedonsäätimen kiiinnittimeen kiinni.
 2.Pesän pohjalta liiat tuhkat pois.
3.Sytykepuita ilmantuloreikien tasolle ja loppu pesä normaali puita  latoen.
4.Virrat kattilaan + imuri päälle
5. Muutama revitty maitotölkin palanen pesän eteen.
6.Sytytetty tölkinpalanen perään.
7. Hölmistyneenä havaita tulen nopea eteneminen.
8. Sytytyspellin /tulen nousemisen estopelti laskeminen vaaka asentoon.
9. Luukku kiinni.

Kattilan lämpötilan noustessa +65C ilmanotto läppä on laskeutunut säätöruuvia vasten ja säädöt kattilassa on halutulla tasolla. Kattilan lämmön noustessa  yli +80C läppään asennettu ketju valahtaa pois läpästä.

Pesän lisätäyttö  tehdään hiillokseen syntyneiden reikien jälkeen /hiillosta on vähän jäljellä ja näin tilanne on samankaltainen kuin sytytyksessä,- ilman savutusta ja erikoisesti lisätyistä puista tuleva kaasu palaa heti palokammiossa.

Lämmityksen lopussa / pesän hiillosvaiheessa ensiöilman säätöakseli tulisi vetää täysin auki vajaa kaasuuntumisen välttämiseksi.  Reilun tunnin päästä kattilan automaattisesta sammumisesta,-   kattilasta otetaan virrat-  ja säätöruuvi  pois ja  varaajan hana kiinni.

Kattilan sytyttäjältä vaaditaan ymmärrystaso ymmärtää ja nähdä  ja valita helposti syttyvät puukalikat  ja laittaa ne normaallisti  pesän alimmaiseksi ensiöilmantulo reikien tasoon saakka.Niin, ja tulitikkujen  kästtely.

[Juhanisto]

No minulla se lämpö pysyy sisäpuolella joten se pieni hukka mikä tulee saa tulla. Minulla on pätkä tiiliseinää vaatehuoneen ja pannuhuoneen välissä. Se on talvisin lämpöpatteri vaatehuoneessa. Vaikka seinä ei ole edes kiinni hormissa niin se on aika lämmin. Ja muu hukkalämpö pitää varastoa missä on kaikkea sellasta mikä ei saa jäätyä ja puuta säilytyksessä. Eli hukkalämpö lämmittää ja kuivattaa polttoon tulevia puita samalla ja pitää 10m2 lämpöisenä. Joskus liiankin lämpöisenä, siellä +25-+30 välissä. No siellä on hyvä kuivatella puusavotassa kastuneita vaattehia ja haskoja 

Alasajolla tarkoitin sitä että sytyttämisen jälkeen ei tarvitse välttämättä käydä enää pannuhuoneessa.

[markkulievonen]

No minulla se lämpö pysyy sisäpuolella joten se pieni hukka mikä tulee saa tulla. Minulla on pätkä tiiliseinää vaatehuoneen ja pannuhuoneen välissä. Se on talvisin lämpöpatteri vaatehuoneessa. Vaikka seinä ei ole edes kiinni hormissa niin se on aika lämmin. Ja muu hukkalämpö pitää varastoa missä on kaikkea sellasta mikä ei saa jäätyä ja puuta säilytyksessä. Eli hukkalämpö lämmittää ja kuivattaa polttoon tulevia puita samalla ja pitää 10m2 lämpöisenä. Joskus liiankin lämpöisenä, siellä +25-+30 välissä. No siellä on hyvä kuivatella puusavotassa kastuneita vaattehia ja haskoja  

Alasajolla tarkoitin sitä että sytyttämisen jälkeen ei tarvitse välttämättä käydä enää pannuhuoneessa.

Tietysti kaikki viimeistely ja energian säästäminen on makuasioita. Mutta, jos on korkea hormi ja kattilan räppänä on hieman  raollaan, niin lämpöhukka kwh:na on jo huomattava.  Tuo kattilasta tuleva " hukkalämö" hyödentyy aina, jos kattilahuone on talon eristeiden sisäpuolella ja jos atmoksesta on kysymys, niin tämä lämpö on huomattava.
Meillä kattilahuoneen lämpö seilaa +40C hujakoilla lämmityksen aikana ( myös saunomisen) ja laskee hitaasti juuri kattilasta vapautuvan lämmön johdosta.
Toisaalta en ole testannut miten paljon / nopeasti  kattilan ja huoneen lämpötila laskisi, jos en sulkisi kattilan ilmanotto läppää tiiviisti. Heittäisin se säätöasentoon 35mm raolleen. Samoin vedonsäädinhän avaa läppää kattilan lämpötilan laskiessa ja erikoisesti molemmat tekijät voimistavat toisiaan. Kattilan  nopea jäähtyminen  jäähdyttää voimakkaammin kattilaa / läppä avautuu entisestään.

[markkulievonen]

Kattilan säädöistä. Jos joku ihmetteli  kattilan ilmalämpän aukiolemisen suuruutta ( 35mm), niin sille taisi löytyä syykin. Asensin aikoja sitten teippaamalla pehmeän tiivisteen peltiläpän pintaan ja  imu veti tiivistettä aukon pintaan.  
Viime lämmityskertaan jo vaihdoin paremman tiviisteen ja asensin sen liimaaamalla. Jo viime lämmitystä ihmettelein miten savukaasut nousevat helposti yli +250C ja samoin tällä hetkellä lämmittäessä. Nyt läppä on vain 17mm auki ja ilmansäätö akseli ( 12mm) vain 3mm. Palaminen on erittäin hyvällä tasolla. Koko palokammio on täynnä  palavaa  kirkasta  kaasua.

Vai  liekö lämpö aukaissut ilmanlämmitys kotelosta saumoja ja siten kotelo ottaa ilmaa muualtakin kuin ilmanotto kohdasta. Ainakin ensiöilmaa vaatii huomattavasti vähemmän kuin ennen.

[markkulievonen]

No eipä ollut attackin luukun eristeeseen reiän teko hankala homma. Kaakeliterällä 16 mm reiän kesti poraus noin 20 sekunttia. Eristelevy ei ollutkaan keraaminen vaan jotain vähän styroksia raskaampaa levyä. (37x205x420mm painoi 1850 g).
Nyt on päässyt kerran tarkkailemaan ja säätämään liekkiä, hyvä homma. Ikävä vaan oli huomata toisioliekin sammuvan puiden holvaantumisen seurauksena. Olen kokeillut latoa puita tavalla jos toisella, pystyyn en vielä ole kokeillut niitä laittaa. Hyvin usein täytyy holvaantuneet puut käydä romahduttamassa, kun pihalla huomaa piipusta tulevan savua toisioliekin sammuttua.

Mutta,  riittääkö tuo kevyteristys tuossa palotilassa. Atmoksessa luukussa  on tuon kevyt / pehmeän eristeen päällä vielä  32mm keramiikkaa ja sekin hehkuu punaisena, jos lämmittää kattilaa maksimiteholla.