Kirjoittaja Aihe: Atmos DC40GS kattilan rakenne  (Luettu 98730 kertaa)

ev3449

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 830
Vs: Atmos DC40GS kattilan rakenne
« Vastaus #225 : 06.09.2015-21:20 »
Kattilan rakenteesta puheenollen. Kuka tietää linkin tms. , josta voisi päätellä atmos GS mallin  vesitilan rakennetta. Siis läpileikkaus kattilan takaosasta ja miten se on yhdistetty kattilan ylä- ja alavesitilaan. Yleinen halkileikkaus kuva GS mallin vesitilasta on täysin harhaanjohtava. Kuva, josta ei voi päätellä / nähdä kattilan takaosan 25mm syvyistä irroitettua vesitilaa. 25mm syvyinen vesitila, johon on hitsattu meno / paluu putket.

Kattilan valmistaminen lienee kalliimpaa / monimutkaisempaa, jos koko vesivaippa,- taka-ylä-ja alaosa olisivat yhtä vesitilaa ja veden kierto olisi paremmalla tasolla.

Onko vedenkierto tässä Atmoksessa joku ongelma vai miksi tästä jankataan?
40kW "viritelty" alapalo Högfors vm. 1981, 3000 l varaaja, patterilämmitys. ~10t/vuosi.

markkulievonen

  • Vieras
Vs: Atmos DC40GS kattilan rakenne
« Vastaus #226 : 06.09.2015-21:28 »
Onko vedenkierto tässä Atmoksessa joku ongelma vai miksi tästä jankataan?

Ei ongelmaa ole,- vaan  pohditaan ja keskustellaan rauhassa haaskaa rakennetta. Keskustelu on haaskoo kun paperiakin on riittävästi.

ev3449

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 830
Vs: Atmos DC40GS kattilan rakenne
« Vastaus #227 : 06.09.2015-21:46 »
Ei ongelmaa ole,- vaan  pohditaan ja keskustellaan rauhassa haaskaa rakennetta. Keskustelu on haaskoo kun paperiakin on riittävästi.

"Haaska rakenne" ei oikein toimi pohjana älylliselle keskustelulle. Jos argumentit eivät perustu tosiasioihin, voiko keskustelu edetä mihinkään?
40kW "viritelty" alapalo Högfors vm. 1981, 3000 l varaaja, patterilämmitys. ~10t/vuosi.

AnssiKo

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 1 377
Vs: Atmos DC40GS kattilan rakenne
« Vastaus #228 : 06.09.2015-21:52 »
Katsoppa tarkoin toimintaperiaatetta ja erikoisesti mikä ohjaa termostaatin tunnistinta. Termostaatin tunistimessa kun /jos nousee lämpötila, niin termostaatti avaa varaajalta tulevaa veden virtausta ja tiedät mitä tapahtuu kattilan lämpötilassa. Taas päin vastoin kun tunnistimen lämpötila laskee, niin veden virtaus varaajalta pienenee ja siten kattilan lämpötila kohoaa. Tätä toimintaa termostaatti tekee maailman tappiin saakka.

Niin, niin tekee. Eli takaisin pannuun lähtevä vesi pysyy tasalämpöisenä. Huomaa kuitenkin, että termari ei ohjaa sulkuventtiiliä vaan sekoitusventtiiliä! Koko ajan koko virtaus pannun läpi pysyy vakiona, vaan suhde lyhyen ja pitkän kierron välillä vaihtelee. Ja vakio paluun lämpötila helpottaa kattilan lämmön pitämistä tasaisena.

Kattos nyt itte tarkoin vaikka tuolta kaaviokuvaa viimeisenä sivulla 2  www.laddomat.se/media/upload/Lm21_Manual_Fi-AKVA.pdf ja mieti mitä se termarin tunnistin tuntee ku termarin ohjaama sekoitusventtiili alkaa aueta. Ja jos ei systeemin salat aukene, niin katto sivulta kolme rautalankaisempaa selvitystä. Mä en sen selkeemmin osaa selittää.
« Viimeksi muokattu: 06.09.2015-22:03 kirjoittanut Antza0 »
60-luvun torppa, Ariterm City 25+ (30 kW nim., 'hifikattila' aka 'torso'), λ-näyttö, puskurina 2.4 m³ modattu puolihybridivaraaja. Hienosäädöstä kahdessa piirissä huolehtii bivalenttisuntit, Ouman EH-800+tsi-sisäanturi ja EXU-800+tsi-sisäanturi. Specu-dataa tarjoaa RasPi, OneWire ja TaloLogger Pi

AnssiKo

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 1 377
Vs: Atmos DC40GS kattilan rakenne
« Vastaus #229 : 06.09.2015-22:01 »
Sama keskustelu on käyty aikaisemmin jo suomi24 palstalla...
http://keskustelu.suomi24.fi/t/13228530/laddomat-termostaatti-suureksi-esilammitys-ilmalle#comment-77450214

EDIT: lisätty piirros liitteksi selventämään toimintaa

Niin, tuo suoli24 aiheuttaa mulle allergiaa, tulipa taas tsekattua minkä verran. Sietoyksikkö lasketaan mun osalta riveissä, ei edes replyissä.  >:(

Piirros on mainio, jaksatko laskea eiku oikeastaan piirtää rautalankaa myös tilanteesta kun ollaan kattilan tulossa alle termarin avautumisen ja toisaalta kun varaajalta palaa yli termarin avautumisen lämmöllä vettä? Ehkä sit toi aukeis niinku useemmille.  :)
60-luvun torppa, Ariterm City 25+ (30 kW nim., 'hifikattila' aka 'torso'), λ-näyttö, puskurina 2.4 m³ modattu puolihybridivaraaja. Hienosäädöstä kahdessa piirissä huolehtii bivalenttisuntit, Ouman EH-800+tsi-sisäanturi ja EXU-800+tsi-sisäanturi. Specu-dataa tarjoaa RasPi, OneWire ja TaloLogger Pi

markkulievonen

  • Vieras
Vs: Atmos DC40GS kattilan rakenne
« Vastaus #230 : 06.09.2015-22:28 »
Niin, niin tekee. Eli takaisin pannuun lähtevä vesi pysyy tasalämpöisenä. Huomaa kuitenkin, että termari ei ohjaa sulkuventtiiliä vaan sekoitusventtiiliä! Koko ajan koko virtaus pannun läpi pysyy vakiona, vaan suhde lyhyen ja pitkän kierron välillä vaihtelee. Ja vakio paluun lämpötila helpottaa kattilan lämmön pitämistä tasaisena.

Kattos nyt itte tarkoin vaikka tuolta kaaviokuvaa viimeisenä sivulla 2  www.laddomat.se/media/upload/Lm21_Manual_Fi-AKVA.pdf ja mieti mitä se termarin tunnistin tuntee ku termarin ohjaama sekoitusventtiili alkaa aueta. Ja jos ei systeemin salat aukene, niin katto sivulta kolme rautalankaisempaa selvitystä. Mä en sen selkeemmin osaa selittää.

Ei tuossa Laddomatin toiminnassa ole mitään outoa tai selitettävää. Termostaatti säätää / vaikuttaa miten paljon varaajasta laitteisto ottaa kylmää vettä kiertoonsa ja prikulleen sama lämmitetty vesimäärä menee varaajan yläosaan. Näin Laddomat säätää myös varaajaan menevän veden lämpötilaa. Mitä tehokkaampi kattilan teho, niin sitä auenneempi on termostaatti.

Siis Laddomat, joka säätää mm kattilaan paluuveden lämpötilaa, niin muodostuu yhdestä termostaatista ja pumpun paineeseen / virtaukseen liittyvään takaiskuventtiilistä.Sekä yhdistävistä kanavista. Vapaavirtausventtiili on siis kiinni pumpun toimiessa ja sähkökatkon aikana virtaus avaa venttiilin vapaa virtaukselle.
Laitteistoon ei liity mitään sekoitusventtiiliä,- vaan termostaatti pesä vaikuttaa veden sekoittumiseen.
« Viimeksi muokattu: 06.09.2015-22:38 kirjoittanut markkulievonen »

Juhanisto

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 395
Vs: Atmos DC40GS kattilan rakenne
« Vastaus #231 : 06.09.2015-22:58 »
Tuosta laddomatin toiminnasta on monta videota youtubessa. Mutta tuosta ev3449 piirroksesta se pitäisi selvitä kaikille  ;)

Tässä yksi..

https://youtu.be/keCxQJddD0o
Kattila Atmos DC 32 GS, 38v. vanha 1300l varaaja, laddomat 21 latauspumppu, automix 20, 166m2 lämmintä vuodelta 1978.

markkulievonen

  • Vieras
Vs: Atmos DC40GS kattilan rakenne
« Vastaus #232 : 06.09.2015-23:28 »
Sama keskustelu on käyty aikaisemmin jo suomi24 palstalla...
http://keskustelu.suomi24.fi/t/13228530/laddomat-termostaatti-suureksi-esilammitys-ilmalle#comment-77450214

EDIT: lisätty piirros liitteksi selventämään toimintaa


Ihan hyvä piirros toiminnasta, mutta muutama epätarkkuus. Toiminnassa olevan +78C termostaatin lävitse virtaavan veden lämpötila on aina suurempi kuin ilmoitettu. Kyseessä on siis avautumislämpötila. Todelliseen lämpötilaan vaikuttaa lämmönlähteen teho ja virtausnopeus.

Esim. jos piirroksessa olevan kattilan teho on 35kw, niin veden virtausta nostamalla  varaajaan menevän   ja kattilaan palaavan /sekoitetun  veden  lämpötilaero pienenee.  Kun pohdinnan alla on varaajan lämmitäminen puukattilalla, niin veden kierto / määrä tulee tärkeäksi kun varaajasta alkaa lämmityksen lopussa tulla kuumaa vettä. Minun tapauksessani  veden kierto on sillä tasolla, että  kattila saa huoletta toimia täydellä teholla lämpötilojen eron ollessa hieman alle 10C:tta.
Samoin lämmityksen aikana varaajaan menee n.84...85C vesi ja kattilaan tuleva sekoitusvesi on +70C kieppeillä. Latauspumpun valmistajan mukaan veden siirto on 5m3 / h.
Joskus aikoinaan pumpun teho oli vain alle 2m3 / h, niin silloin lämpötilaerot olivat suuria ja kattilan kiehunta herkällä tasolla.

ev3449

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 830
Vs: Atmos DC40GS kattilan rakenne
« Vastaus #233 : 07.09.2015-00:51 »
Ihan hyvä piirros toiminnasta, mutta muutama epätarkkuus. Toiminnassa olevan +78C termostaatin lävitse virtaavan veden lämpötila on aina suurempi kuin ilmoitettu. Kyseessä on siis avautumislämpötila. Todelliseen lämpötilaan vaikuttaa lämmönlähteen teho ja virtausnopeus.

Esim. jos piirroksessa olevan kattilan teho on 35kw, niin veden virtausta nostamalla  varaajaan menevän   ja kattilaan palaavan /sekoitetun  veden  lämpötilaero pienenee.  Kun pohdinnan alla on varaajan lämmitäminen puukattilalla, niin veden kierto / määrä tulee tärkeäksi kun varaajasta alkaa lämmityksen lopussa tulla kuumaa vettä. Minun tapauksessani  veden kierto on sillä tasolla, että  kattila saa huoletta toimia täydellä teholla lämpötilojen eron ollessa hieman alle 10C:tta.
Samoin lämmityksen aikana varaajaan menee n.84...85C vesi ja kattilaan tuleva sekoitusvesi on +70C kieppeillä. Latauspumpun valmistajan mukaan veden siirto on 5m3 / h.
Joskus aikoinaan pumpun teho oli vain alle 2m3 / h, niin silloin lämpötilaerot olivat suuria ja kattilan kiehunta herkällä tasolla.

Kysymys herää, mikä tällaisten kirjoitusten tarkoitus mahtaa olla?
Piirroshan oli tarkoitettu havainnollistamaan laddomatin toimintaperiaatetta. Hatusta vedetyillä, mahdollisimman yksinkertaisiksi valituilla numeroilla sinällään ei ole mitään merkitystä. Kuvan oli tarkoitus olla mahdollisimman helposti ymmärrettävissä...
Jokainen peruskoulun käynyt pystyy myös järkeilemään, että jos virtaus kaksinkertaistetaan, kattilatehon pysyessä muuttumattomana, täytyy dT:n kattilan yli puolittua. Jokainen pystynee myös päättelemään vaikutuksen varaajakierron virtaukseen, lämpötilaeroon sekä ymmärtämään, että varaajaa yhä ladataan 35kW teholla ;)
Nämä ymmärrettyään, jokainen pystyy tosielämässä, esim. termostaatin lämpötilaan ja kierron virtausnopeuteen vaikuttamalla, saamaan järjestelmänsä toimimaan itselleen "sopivalla" tavalla.
Voisi kuvitella, että tällaiset asiat olisivat itsestäänselvyyksiä, kuten tehon, energian jne.kin määritelmät näistä asioista kiinnostuneiden keskuudessa...
40kW "viritelty" alapalo Högfors vm. 1981, 3000 l varaaja, patterilämmitys. ~10t/vuosi.

markkulievonen

  • Vieras
Vs: Atmos DC40GS kattilan rakenne
« Vastaus #234 : 07.09.2015-06:31 »
Kysymys herää, mikä tällaisten kirjoitusten tarkoitus mahtaa olla?
Piirroshan oli tarkoitettu havainnollistamaan laddomatin toimintaperiaatetta. Hatusta vedetyillä, mahdollisimman yksinkertaisiksi valituilla numeroilla sinällään ei ole mitään merkitystä. Kuvan oli tarkoitus olla mahdollisimman helposti ymmärrettävissä...
Jokainen peruskoulun käynyt pystyy myös järkeilemään, että jos virtaus kaksinkertaistetaan, kattilatehon pysyessä muuttumattomana, täytyy dT:n kattilan yli puolittua. Jokainen pystynee myös päättelemään vaikutuksen varaajakierron virtaukseen, lämpötilaeroon sekä ymmärtämään, että varaajaa yhä ladataan 35kW teholla ;)
Nämä ymmärrettyään, jokainen pystyy tosielämässä, esim. termostaatin lämpötilaan ja kierron virtausnopeuteen vaikuttamalla, saamaan järjestelmänsä toimimaan itselleen "sopivalla" tavalla.
Voisi kuvitella, että tällaiset asiat olisivat itsestäänselvyyksiä, kuten tehon, energian jne.kin määritelmät näistä asioista kiinnostuneiden keskuudessa...

Mutta, kaikille kirjoittajille tämä ei ole auennut,- vaikka kyseessä on erittäin yksinkertainen asia ja toiminta.

>mut kyl oma ainakin säätää pelkästään kattilaan palaavan veden lämpöä.<

Halusin tiedostaa, miten kattilan lämpötilaan vaikuttaa suoraan veden kierto/määrä.

Aivan kuin auton moottorissa oleva termostaatti säätää moottorin käyntilämpötilan. Niin, olipa termostaatti ylä tai ala/lokissa letkussa.

PS.
Yleensä täällä kirjoittelua ei tule ottaa vakavasti tai itsekeskeisesti tunteita kohotellen.


markkulievonen

  • Vieras
Vs: Atmos DC40GS kattilan rakenne
« Vastaus #235 : 16.09.2015-19:27 »
Niin, lämmittelin varaajan  ja samalla testasin  kattilan todellista puun kulutusta. Varaaja+ putkisto+ kattila / 2150 litraa ja lämmön nousu tällä kerraa n.50C:tta.

Täysi pesällinen 30kg  kuivaa kuusipuuta + lisäys 6kg yht. 36kg.  Puukilosta energiaa 3.3...3.5kwh. Hyötysuhde n 85%.
Kattilahuoneen lämmönnousu 20C?? + hormiin sitoutunut lämpöenergia ?? . Järjestelmään / veteen  sitoutunut energia  125kwh.

Jos huomioidaan kaikki  lämpöenergia, joka jää talon eristeiden sisäpuolelle, niin kattilan hyötysuhde reilusti yli 85%. Sytytys ja palaminen sujui tosi mallikkaasti. Savukaasujen lämpötila +250C +-10C.

ev3449

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 830
Vs: Atmos DC40GS kattilan rakenne
« Vastaus #236 : 16.09.2015-20:38 »
Niin, lämmittelin varaajan  ja samalla testasin  kattilan todellista puun kulutusta. Varaaja+ putkisto+ kattila / 2150 litraa ja lämmön nousu tällä kerraa n.50C:tta.

Täysi pesällinen 30kg  kuivaa kuusipuuta + lisäys 6kg yht. 36kg.  Puukilosta energiaa 3.3...3.5kwh. Hyötysuhde n 85%.
Kattilahuoneen lämmönnousu 20C?? + hormiin sitoutunut lämpöenergia ?? . Järjestelmään / veteen  sitoutunut energia  125kwh.

Jos huomioidaan kaikki  lämpöenergia, joka jää talon eristeiden sisäpuolelle, niin kattilan hyötysuhde reilusti yli 85%. Sytytys ja palaminen sujui tosi mallikkaasti. Savukaasujen lämpötila +250C +-10C.

Kattilan hyötysuhde kertoo itse kattilasta, ei talon eristyksestä jne. On aivan eri asia suunnitella ja rakentaa kiuas kuin korkeahyötysuhteinen kattila, jolla energia siirtyy tehokkaasti varaajaan. Tarkoittaako nuotio pannuhuoneen lattialla hyvää "kattilan" hyötysuhdetta jos lämpö ei karkaa eristeiden ulkopuolelle?

Hyvin helposti jäävät nämä kotikutoiset hyötysuhteitten jne. "laskemiset" puhtaasti mutuilun tasolle...
40kW "viritelty" alapalo Högfors vm. 1981, 3000 l varaaja, patterilämmitys. ~10t/vuosi.

markkulievonen

  • Vieras
Vs: Atmos DC40GS kattilan rakenne
« Vastaus #237 : 16.09.2015-21:02 »
Kattilan hyötysuhde kertoo itse kattilasta, ei talon eristyksestä jne. On aivan eri asia suunnitella ja rakentaa kiuas kuin korkeahyötysuhteinen kattila, jolla energia siirtyy tehokkaasti varaajaan. Tarkoittaako nuotio pannuhuoneen lattialla hyvää "kattilan" hyötysuhdetta jos lämpö ei karkaa eristeiden ulkopuolelle?

Hyvin helposti jäävät nämä kotikutoiset hyötysuhteitten jne. "laskemiset" puhtaasti mutuilun tasolle...

Testaus antoi  selvän myrsky varoituksen. 230m2 mörskä tulee lämpiämään todella vähällä puumäärällä. On yks hailee tuleeko tarvittava lämpöenergia huonestoon auringosta ,hormista / kattilahuoneen ylilämmöstä tai itse varaajasta  jne..... .  Punainen lanka on vain, että tämä puusta  TEHOKKAASTI hyödennetty lämpöenergia on talon eristeiden sisäpuolella ja siten hyödynnettävissä.
Mahtavaa,- eikö? Ja näkisitpä millä vaivalla.

Edes naapurit eivät havainneet  varaajan lämmitystä.
« Viimeksi muokattu: 16.09.2015-21:07 kirjoittanut markkulievonen »

ev3449

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 830
Vs: Atmos DC40GS kattilan rakenne
« Vastaus #238 : 16.09.2015-21:38 »
Testaus antoi  selvän myrsky varoituksen. 230m2 mörskä tulee lämpiämään todella vähällä puumäärällä. On yks hailee tuleeko lämpöenergia hormista / kattilahuoneen ylilämmöstä tai itse varaajasta  jne..... .  Punainen lanka on vain, että tämä puusta  TEHOKKAASTI hyödennetty lämpöenergia on talon eristeiden sisäpuolella ja siten hyödynnettävissä.
Mahtavaa,- eikö? Ja näkisitpä millä vaivalla.

Toki, mahtavaa ja ihanaakin vaikka...

Pointtini kuitenkin on, että kattilan hyötysuhteesta puhuttaessa voidaan yksinkertaistetusti sanoa arvon kertovan kattilan "hyvyydestä". Nuotio kertoo kovin vähän suunnittelun/toteutuksen nerokkuudesta.
Itselläni myös tiilihormiin varautuu energiaa, mutta ei tämä kuitenkaan kattilastani parempaa tee.

Keskuslämmitykselle on syynsä. Aina löytyy selittäjiä, mutta kattilan omistavan/valmistavan tavoite on siirtää energia veteen joka kattilasta poistuu. Tästä on myös kyse jos puhutaan kattilan hyötysuhteesta.
40kW "viritelty" alapalo Högfors vm. 1981, 3000 l varaaja, patterilämmitys. ~10t/vuosi.

markkulievonen

  • Vieras
Vs: Atmos DC40GS kattilan rakenne
« Vastaus #239 : 16.09.2015-22:02 »
Todellisuus vain monen puulämmittäjän kohdalla on,- valitessaan esim. kattilaa eli mahdollisimman vähällä puukilolla / kuutiolla mörskänsä saa lämmitettyä.

Näitä seli seli seli seli persoonia riittää repullinen,- jos kaksikin, muttei todellisuus selittämällä muutu. Miten monta kwh puukilosta saa irti HYÖDYNNETTYNÄ. Lapsikin ymmärtää tämän todellisuuden puulämmityksestä. Minun tapauksessani 50kg poltettua puuta riittänee kylmän varaajan lämmittämiseen ja saan hyötykäyttöön  yli 175kwh lämpöenergiaa.
Punainen lanka on tuo hyödynnetty lämpöenergia. Ymmärrätkö?  

« Viimeksi muokattu: 16.09.2015-22:15 kirjoittanut markkulievonen »