Atmos DC40GS kattilan rakenne

[VPJ]

Eikös Attackin lambdakin ole nelijohtiminen? Eikös se tarkoita että on lämmitys käytössä? "Hataria muistikuvia."

On 4-johtoinen lämmitettäva ja signaali + maa.
Eikä ole vakio autokäyttöön tehty kapeakaista vaan vähän vaativampaan käyttöön, ei kuitenkaan laajakaista
LSU4.2 tai 4.9, syytä en tiedä.

[AnssiKo]

On 4-johtoinen lämmitettäva ja signaali + maa.
Eikä ole vakio autokäyttöön tehty kapeakaista vaan vähän vaativampaan käyttöön, ei kuitenkaan laajakaista
LSU4.2 tai 4.9, syytä en tiedä.

Hmmm.... Normi LSU4.2 ja 4.9 pitäis vaatia vähintään 5 tai 6 piuhaa, mikäli en väärin muista. Vanhempi välimallin laajakaista oli 5 piuhan liittimellä. Kapeakaistaisiahan oli 1, 2 ja 4 piuhan kanssa, tais olla kolmellaki.

Jossainha joskus kyselin Attackin lambadan tyyppejä, en enää muista mitä ne oli.

Niijjuu lämmöistä, lämmittämätön kapeakaista vaatii reippaasti lämpöjä, luokkaa 700 astetta. Lämmitetyissä pelaa jo matalammalla, 400- 300 asteen nurkilla ja jotku LSU4.9- versiot tais olla jo 270 asteen  nurkilla toimintakykyisiä.

[kahe]

http://www.puulammitys.info/index.php?topic=359.msg7193#msg7193

[markkulievonen]

Vielä tuosta ilmansäätö räppänästä ja sen asennosta. Siis sulkupelti, jota  tehtaan suosituksissa ohjataan kattilan lämpötilan mukaan.

Niin, voisiko joku atmoskattilan (GS) omistaja mitata paljonko säätöpelti on raollaan lämmityksen alkuvaiheessa eli tilanteessa kun kattila toimii täydellä teholla, mittaan,- johon lämpötilaan valmistaja on ohjeistanut säätölaitteen virityksen. Siis mitta pellin alareunasta muovikotelon pintaan.

Itse lämmittelen ilman säätölaitetta / ruuvi asetuksella. Ihan vertailun  vuoksi olisi haaska tietää tehtaan asetus. Mutta, edelleen ihan vinkiksi sytytykseen liittyen. Jos jolla kulla on hankaluutta / epävarmuutta käänteispalokattilan  sytytyksessä, niin pyrkikää tukkimaan pesän etureuna sytytyksen jälkeen , ettei tuli nouse  ylös. Jos tuossa onnistuu, niin moni ongelma on poissa ajatellen kattilan hyvää toimintaa ja lämmityksen helppoutta. Kattila ei misään vaiheessa kaasuunnuta puita liiaksi.

[Juhanisto]

Siis tuo mittahan vaihtelee kattilan lämmön mukaan. Nyt kattila oli illan lämmityksen jälkeen vielä +70 asteinen ja rako oli noin 55mm. Itse olen säätänyt ketjun niin että kun kattila on +90 niin silloin luukku on stopparia vasten.

Katso s.posti, laitoin sinne hiukan pdf-tiedostoja tulemaan   

[markkulievonen]

Siis tuo mittahan vaihtelee kattilan lämmön mukaan. Nyt kattila oli illan lämmityksen jälkeen vielä +70 asteinen ja rako oli noin 55mm. Itse olen säätänyt ketjun niin että kun kattila on +90 niin silloin luukku on stopparia vasten.

Katso s.posti, laitoin sinne hiukan pdf-tiedostoja tulemaan   

Totta, mitta reagoi kattilan lämpötilan mukaan. Mutta, kiinnostaa miten paljon läppä on raollaan kun  varaaja on lämmitystä vaille ja siten kattila mahdollistuu toimimaan täydellä teholla.
Niin, eikös kattilan lämpötila pysy suht koht tasaisena, jos varaajasta tulee esim. +40C vesi ja sekoittaen sitä kattilan  sekoitus järjestelmässä. Ainakin omassa järjestelmässä kattilan lämpötila pysyy lämmityksen aikana +84....85C rajoissa ja vasta lämmityksen lopussa,- varaajan ollessa termostaattilämpöinen (+82C) nousee lämpötila  kattilassakin. Käytännössä hurautan varaajan vielä kerran läpi nostaen varaajan lämpötilan lähelle +100C:tta.

Niin, vai seilaako kattilan lämpötila Laddomat järjestelmällä? Laitteiston rakenteeseenhan liittyy melkoinen vastus veden kierrossa.

[Juhanisto]

Siis eihän kattilan lämpö seilaa mihinkään. Minulla se nousee tasaisesti ja asettuu siihen +90-+95 asteen välille, riippuen tulevan veden lämmöstä. Kattilaan pukkaa tasaista +80 asteista vettä koko lämmityksen ajan alusta siihen asti kun varaajan alaosa saavuttaa tuon lämmön. Ja varaajaan päin menee +92-+95 asteista. Lopussa sitten katkokäynnin rajoilla mennään kun kattilan tulovesi on lämmöissä reipas +90.. varaajan saa sinne +97 ylhäältä alas. Nopeastihan tuo kattilan lämpö nousee tuonne +90 paikkeille ja läppä menee kiinni. Oliskohan tuo rako minulla noin 15-20mm noilla +80-+85 asteen lämmöillä. Voi yrittään mitata seuraavalla lämmityskerralla jos muistan  

edit.. Minulla on siis +78 termari laddomatissa. Olen miettinyt hiukan kuumemman termarin (+83) hankkimista niin saisi ehkä yhdellä kierrolla varaajan paremmin täyteen.. siis lähellä sitä +97 astetta. Ja minulla on tämä "vanhempi" laddomat malli.

http://www.laddomat.se/media/upload/Lm21_Fin.pdf

[markkulievonen]

 >Minulla se nousee tasaisesti ja asettuu siihen +90-+95 asteen välille, riippuen tulevan veden lämmöstä. Kattilaan pukkaa tasaista +80 asteista vettä koko lämmityksen ajan alusta siihen asti kun varaajan alaosa saavuttaa tuon lämmön.<

Asian viereen.  Kattilan oma lämpömittari elää omaa elämäänsä  huonon kattilan yläosan vedenkierron johdosta ja siitä ei kannata välittää. Taas vedonsäätö anturi ohjaantuu siitä vedenlämpötilasta, joka menee varaajaan ja takaisin kiertoon / alas. (On lähtöputkessa). Laddomatin termostaatti juuri ohjaa tuota varaajaan menevän veden lämpötilaa, joka on +80C  paikkeilla.

Niin, pitääpä kokeilla joskus tuota ilmaläpän asentamista  20mm. Onhan muovisessa osassa melkoinen verkko ilmanotto aukossa ja siten tuon läpän asennon vaikutus jyrkistyy vasta pienimmissä lukemissa. Omssa on tuo 37mm auki ja kattila saa maksimi ilmamäärän / täyden tehon. Savukaasut pysyvät silti +250C +- 10C

[Juhanisto]

No minun kattilassa kattilan mittari näyttää aina vähemmän kun laddomatin mittari.. no muutaman asteen eroilla mennään. Eli katson aina vaan laddon mittareista sen tulevan lämmön. Toki on kirjoiteltu että laddon mittaritkin näyttää mitä sattuu. Tiedä sitten mihin luottaa 

Siis ainakin tuo laddomatin 21 versio ohjaa kattilaan menevän veden lämpöä. Eli varaajaan menee aina sen lämpöinen vesi mitä kattila pystyy tekemään ja sitä ei mikää termari rajoita tai ohjaa.

[markkulievonen]

Kiitoksia   lähettämästäsi ohje / käyttökirjasesta. Oli laajempi kuin joskus aiemmin foorumin lukijalta saamani kirjanen. Ostaessani Toru-Jyriltä kattilan  mukana ei tullut suomenkielistä versiota.

Niin, kyllä laddomatissa oleva termostaatti ohjaa myös  varaajaan menevän veden lämpötilaa. Riippuen tietysti termostaatin nousujyrkkyydestä ja erikoisesti latauspumpun tehosta. Laddomatin toimintaperiaatehan on  lähes sama kuin auton,- jossa on termostaatti   alaletkussa, lokin kyljessä. Termostaatti ohjaa miten paljon järjestelmään lasketaan viileää / varaajalta tulevaa vettä.

Omassa kattilassa (omatekemä kierrätys) kattilan mittarin (yläosassa)  ja varaajaan menevän veden lämpötilaero on suuri. yli 10C:tta ja lämmityksen lopussa kattilan lämpömittarin lukema nousee +110C:seen, - jopa yli.

[AnssiKo]

Niin, kyllä laddomatissa oleva termostaatti ohjaa myös  varaajaan menevän veden lämpötilaa. Riippuen tietysti termostaatin nousujyrkkyydestä ja erikoisesti latauspumpun tehosta. Laddomatin toimintaperiaatehan on  lähes sama kuin auton,- jossa on termostaatti   alaletkussa, lokin kyljessä. Termostaatti ohjaa miten paljon järjestelmään lasketaan viileää / varaajalta tulevaa vettä.

Tiiä sit miten sun Laddomat on kytketty, ja mikä versio, mut kyl oma ainakin säätää pelkästään kattilaan palaavan veden lämpöä. Se on toinen juttu, jos pannu ei jaksa vettä kuumentaa, ja lähtevän veden lämpötila laskee välillisesti. Ei sitä suoraan Laddomatin piikkiin voi laittaa. Muutenhan vois väittää vaik et Laddomat säätää savukaasujenki lämpötilaa! 

[markkulievonen]

Tiiä sit miten sun Laddomat on kytketty, ja mikä versio, mut kyl oma ainakin säätää pelkästään kattilaan palaavan veden lämpöä. Se on toinen juttu, jos pannu ei jaksa vettä kuumentaa, ja lähtevän veden lämpötila laskee välillisesti. Ei sitä suoraan Laddomatin piikkiin voi laittaa. Muutenhan vois väittää vaik et Laddomat säätää savukaasujenki lämpötilaa!  

Katsoppa tarkoin toimintaperiaatetta ja erikoisesti mikä ohjaa termostaatin tunnistinta. Termostaatin tunistimessa kun /jos nousee lämpötila, niin termostaatti avaa varaajalta tulevaa veden virtausta ja tiedät mitä tapahtuu kattilan lämpötilassa. Taas päin vastoin kun tunnistimen lämpötila laskee, niin veden virtaus varaajalta pienenee ja siten kattilan lämpötila kohoaa. Tätä toimintaa termostaatti tekee maailman tappiin saakka.

 >Se on toinen juttu, jos pannu ei jaksa vettä kuumentaa, ja lähtevän veden lämpötila laskee välillisesti. <
Niin, lähtevän veden lämpötila ei koskaan voi olla alempi kuin termostaatin avauslämpötila. Jos termostaatti on kunnossa.  Hyvin suunnitellussa kattilassa lähtevän veden lämpötila tulisi olla se korkein mahdollinen, mitä kattilasta mitataan. Atmoksessa näin ei ole, vaan kuumin vesi jää kattilan etuosaan.  Yhdysputki ala- ja ylävesitilan välillä  poistaisi ongelman.

Oma tekele toimii aivan samalla periaatteella, mutta termostaatti on yläputkessa ja aistii samalla tavalla kattilan veden lämpötilaa.

[ev3449]

Katsoppa tarkoin toimintaperiaatetta ja erikoisesti mikä ohjaa termostaatin tunnistinta. Termostaatin tunistimessa kun /jos nousee lämpötila, niin termostaatti avaa varaajalta tulevaa veden virtausta ja tiedät mitä tapahtuu kattilan lämpötilassa. Taas päin vastoin kun tunnistimen lämpötila laskee, niin veden virtaus varaajalta pienenee ja siten kattilan lämpötila kohoaa. Tätä toimintaa termostaatti tekee maailman tappiin saakka.

Oma tekele toimii aivan samalla periaatteella, mutta termostaatti on yläputkessa ja aistii samalla tavalla kattilan veden lämpötilaa.

Sama keskustelu on käyty aikaisemmin jo suomi24 palstalla...
http://keskustelu.suomi24.fi/t/13228530/laddomat-termostaatti-suureksi-esilammitys-ilmalle#comment-77450214

EDIT: lisätty piirros liitteksi selventämään toimintaa

[markkulievonen]

Sama keskustelu on käyty aikaisemmin jo suomi24 palstalla...
http://keskustelu.suomi24.fi/t/13228530/laddomat-termostaatti-suureksi-esilammitys-ilmalle#comment-77450214

EDIT: lisätty piirros liitteksi selventämään toimintaa

Tuolla Suomi24:lla käydyille keskusteluille ei kannata antaa painoarvoa. Vaikka keskusteluun osallistui atmoskattilan omistajia, niin yksikään keskustelija ei ymmärtänyt / tiennyt kattilansa rakennetta. Edes sitä,  miten pääasiallinen veden kierto tapahtuu vain kattilan  takaosassa ja etuosassa,- ylä-ja alaosassa on vain vapaakierto. Puhumattakaan kuivasta konvektiosta. Minullekkin tämä valkeni vasta ostaessani ja tutkiessani kattilan rakennetta.

Mutta,- kaikkein haaaaaaaaskinta keskustelua käytiin kun atmosmiehet väittivät ettei tällä kattilalla voi poltella jäte puuta. Todelllisuus on päin vastainen eli juuri tämä kattila sopii erikoisesti höttöpuun/kin polttoon ja erikoisesti kaasuuntumista voidaan hallita. Niin, ja erikoisesti pesä voidaan täyttää huolella ja harkiten tiiviiksi ja sytytys vasta tämän jälkeen.
No, toisaalta erittäin mielenkiintoista onkin oppia tuntemaan toisen ihmisen ajatusmaailma/a.

[markkulievonen]

Kattilan rakenteesta puheenollen. Kuka tietää linkin tms. , josta voisi päätellä atmos GS mallin  vesitilan rakennetta. Siis läpileikkaus kattilan takaosasta ja miten se on yhdistetty kattilan ylä- ja alavesitilaan. Yleinen halkileikkaus kuva GS mallin vesitilasta on täysin harhaanjohtava. Kuva, josta ei voi päätellä / nähdä kattilan takaosan 25mm syvyistä irroitettua vesitilaa. 25mm syvyinen vesitila, johon on hitsattu meno / paluu putket.

Kattilan valmistaminen lienee kalliimpaa / monimutkaisempaa, jos koko vesivaippa,- taka-ylä-ja alaosa olisivat yhtä vesitilaa ja veden kierto olisi paremmalla tasolla.