Atmos DC40GS kattilan rakenne

[ev3449]

Niin, teknisesti ajatellen savukaasujen lämpötila on helppo alentaa vaikka alle +100C. Tähän ei liity mitään esteitä. Mutta, onko asiakas valmis maksamaan korkeaa hintaa kattilasta, jonka hyötysuhde on muutaman prosentin korkeampi.

Niin, esim. Veda kattilaan saat itse määrätä tuubiputkin määrän ja näin savukaasujen lämpötilan voi asiakas itse määrätä.Mutta,  onko kokonaisuudessa järkevyyttä. Jos puukattilan hinta on 5000€ luokkaa, niin silloin 4.5 kertoimella oleva maalämpö on jo erittäin varteenotettava vaihtoehto.

Punainen lanka edelleen on. Miten monta kwh saat irti poltettaessa 1kg kuivaa puuta.Olisitko valmis maksamaan 1000......2000€ enemmän kattilasta, jos  puukilosta saisit 0.1..........0.2kwh enemmän lämpöenergiaa? Tätä samaa pähkäilevät kattilan valmistajatkin. Kysymys on kannattavuudesta.

Nykymittapuun mukaan jatkuvuustilassa 90% hyötysuhde taitaa olla enemmänkin normaali taso kaasutuskattiloilla.

Monella puulämmittäjällä kyse on toivottavasti enemmänkin itselleen ”sopivan” kattilan hankinnasta, ei niinkään halvimman mahdollisen, saati kaikkien lämmitysmuotojen välillä alkuinvestoinniltaan halvimman muodon valitsemisesta?! Useiden nykytalojen kohdalla sähkögrillit seinillä ovat puhtaasti numeroilla perusteltuna ainoa "järkevä" ratkaisu jne. jne.

Ihminen tekee kuitenkin tällaisetkin hankintapäätökset lopulta ”tunteella”. Useimpien päätöksentekoon vaikuttaa hankintahinnan lisäksi onneksi huomattavan moni muukin tekijä. Jos pysytään pelkästään kodin piirissä, kuinka monelta löytyy mistään kohtaa kodistaan halvimmat materiaalit, kodinkoneet, kalusteet jne. juuri minimin täyttävät vaihtoehdot? ”Hieman” provokatiivisesti voisi kysyä, onko elämässä tarkoitus selvitä mahdollisimman ”halvalla” syntymästä hautaan? Itselleni laadulla niin materian kuin tekemisenkin yhteydessä on huomattava merkitys ja panostan mieluummin laatuun kuin määrään. Ja vaikka laadulla ei jokaiselle samanlaista merkitystä olisikaan, isoisältäni peritty viisaus: ”köyhällä ei ole varaa halpaan” pitää mielestäni hyvinkin paikkansa myös tosielämässä.

[markkulievonen]

Niin, kattilan valintoja voi ihminen tehdä monella tapaa,- samoin kuin auton. Toinen hankkii  mahdollisimman pienikulutteisimman auton ja toinen katsoo kokonaistaloudellisuutta. Itse katson aina  kokonaistaloudellisuutta, olipa kyseessä mikä kodinkone / laite tahansa.
Esim. nyt on menossa  kolmas minibussi ja aina vaihdon yhteydessä olen harkinnut merkin vaihtoa. On koeajettu ja hankittu todellista tietoa jne....
Laskukoneella laskien Hiace on aina voittanut kokonaistaloudellisuuden,- vaikka auto sinänsä ei ole vähäkulutteisin ja parhain ajattavuudeltaan.

Taas atmos kattilan valitsin vailla parempaa tietoa ja erikoisesti hankintahinta päätti maalämpöön siirtymisen pähkäilyn. Ainakaan minun tapauksessani ei mitään mieltä olisi ollut investoida kattilaan 5000€.  Mieluimmin katselen puhdasta palamista 2700€ kattilasta menettäen tuon pari prosenttia  lämpöenergiaa veteen siirretystä  hyötysuhteesta.

Väitämpä tämän päivän tietämyksen mukaan, ettei toinen malli /merkki soveltuisi käyttämilleni  lämmityspuille.

[markkulievonen]

Niin, kattilan päivitys mieleiselle tasolle lie jo tiensä päässä. Viimeisimmät muutokset oli asentaa 13W tuuletin viilentämään savukaasuimuria ja näin imurin / laakereiden käyntilämpötila on huoneen lämpötilan tasalla.

Merkittävin uudistus,- sytytystä ajatellen oli "sytytyspellin" laittaminen kattilan tulipesän eteen.Sikäli helppo muutos, koska pellin kiinnikkeet / saranat voi hitsata kattilan etuosassa olevaan irtonaiseen kulmarautaan. Hitsatut saranat 150mm kulmaraudan yläosasta.(kulmarauta, joka on  kiinnitettynä kahdella pultilla kattilan runkoon).Näin pelti, joka estää tulen nousemisen pesän yläosaan päin,-toimii kuin unelma ja siten sytytys on nyt erittäin helppoa. Puiden latominen  pesään,- pellin ollessa lukittuna kohti kattilan yläosaa.  Eteen jääneen tilan pohjalle  revittynä pari matotölkiä ja sytyttäen ne ja pelti lasketaan  90 asteen kulmaan puulla tukien.Täyttöluukku muutaman millin raollaan, kunnes savukaasut ovat saavuttaneet +200C lämpötilan. Puiden palaessa pelti rämpsähtää suoraan alas kattilan seinämän tuntumaan ja siten ei häiritse puiden laskeutumista palamisen aikana.

Sytytys täysin savuton ja toisiopalo alkaa lähes heti ja kirkastuu kirkastumistaan kuin aamurusko sydän päivään saakka. Väitämpä, miten hellan sytytys on vaikeampaa kuin nykyisellä tasolla oleva atmos. Niin, edellyttäen ,- että puut ovat kuivia. Imuri imee tulen erittän voimakkaasti kohti kattilan peräosaa / suutinkiven tuntumassa.
Senkin ihmeen koin, miten kattilan oma lämpömittarin lukema on lähes sama lämmityksen alussa kuin kierron / varaajaan menevän. Pesässä ei  ole palamista juuri ollenkaan ja näin lämpötila ei kohoa kattilan päällä olevassa vesitilassa.

Nyt ei olisi muuta toivomusta Herralta kuin piiiiiiiiiiitkä käyttöikä , niin käyttäjälle kuin kattilalle.

[markkulievonen]

Niin, moni atmoskattilan/kin omistaja tuo esille, ettei  kattila ei toimi lämmityksen alussa kunnes kattilan lämpötila on kohonnut. Tuohon ilmiöön liittyy juuri osittainen varastopesässä puiden palaminen. Siis kaasuuntuminen on liian runsasta ja kaasut kylmiä, johon liittyy juuri savutus ja resonointi / tärinä ilmiö.
Tuokin ilmiö,- lähes katosi sytytyspellin asennuksen johdosta,- vaikka määrätyssä tilanteessa kaasuuntuminen on vieläkin ylisuurta. Palokammiosta voi havaita, miten ylisuuren alkukaasutuksen  mentyä ohi kammiossa olevan kaasumäärä vähenee. Kammion tilavuus riittää juuri ja juuri polttamaan yli suuren alkukaasutuksen.

[ev3449]

Niin, moni atmoskattilan/kin omistaja tuo esille, ettei  kattila ei toimi lämmityksen alussa kunnes kattilan lämpötila on kohonnut. Tuohon ilmiöön liittyy juuri osittainen varastopesässä puiden palaminen. Siis kaasuuntuminen on liian runsasta ja kaasut kylmiä, johon liittyy juuri savutus ja resonointi / tärinä ilmiö.
Tuokin ilmiö,- lähes katosi sytytyspellin asennuksen johdosta,- vaikka määrätyssä tilanteessa kaasuuntuminen on vieläkin ylisuurta. Palokammiosta voi havaita, miten ylisuuren alkukaasutuksen  mentyä ohi kammiossa olevan kaasumäärä vähenee. Kammion tilavuus riittää juuri ja juuri polttamaan yli suuren alkukaasutuksen.

Kuulostaa aika nurinkuriselta...
Jos ajatellaan liekkipaloa teoriassa, edellytykset ovat palava aine, happi ja riittävä lämpötila. Puunpoltossa, riippumatta missä palaminen tapahtuu, alussa jää kaasuja palamatta riittämättömän lämpötilan johdosta.

Mahtaakohan tässäkään kohtaa Atmos tehdä poikkeusta luonnonlakeihin?

[markkulievonen]

Kuulostaa aika nurinkuriselta...
Jos ajatellaan liekkipaloa teoriassa, edellytykset ovat palava aine, happi ja riittävä lämpötila. Puunpoltossa, riippumatta missä palaminen tapahtuu, alussa jää kaasuja palamatta riittämättömän lämpötilan johdosta.

Mahtaakohan tässäkään kohtaa Atmos tehdä poikkeusta luonnonlakeihin?

Niin, jos ymmärrät, miksi käänteispalokattiloiden valmistajat ohjeistavat alkutulien tekemisen, niin juuri tuo pelti kompensoi tilanteen.
Mutta, todella hienoa on sytytellä ja lämmitellä kattilalla, joka ei savuta,- edes sytytysvaiheessa.Niin, ja pesän voi täyttää rauhassa ennen sytyttämistä ja olkoompa puun koko mikä tahansa.

No,  tuli koettua molemmat ääripäät / tunteet  atmoskattilasta. Järkytys ja ihailu.

[ev3449]

Niin, jos ymmärrät, miksi käänteispalokattiloiden valmistajat ohjeistavat alkutulien tekemisen, niin juuri tuo pelti kompensoi tilanteen.
Mutta, todella hienoa on sytytellä ja lämmitellä kattilalla, joka ei savuta,- edes sytytysvaiheessa.Niin, ja pesän voi täyttää rauhassa ennen sytyttämistä ja olkoompa puun koko mikä tahansa.

No,  tuli koettua molemmat ääripäät / tunteet  atmoskattilasta. Järkytys ja ihailu.

Alkutulen tarkoitus on karkeasti sanottuna saada nostettua lämpötila mahdollisimman nopeasti puhtaan kaasutuksen/kaasunpolton vaatimalle tasolle mahd. pienin päästöin. Toisin sanoen, kattila halutaan saada toimimaan sen suunnitellulla toimintatavalla -> kaasutuskattilana.
Ennen kuin sytykkeillä on saatu lämpötila puussa nostettua riittävälle tasolle, ei reaktio vielä tuota itse vaatimaansa energiaa pysyäkseen omillaan yllä (sytykkeiden tarve). Pieni massa ja suuri pinta-ala (esim. ”tikut”) auttavat saavuttamaan vaaditunlaiset puitteet mahdollisimman nopeasti ja vähin päästöin.

Itse kaasutukseen vaaditaan varastopesän puolella, arinan päällä riittävä kuumuus, joka tuotetaan normaalisti polttamalla hiiltä. Jotta kaasut myös palaisivat puhtaasti, vaaditaan myös hiillosta, mutta myös riittävän kuumat olosuhteet varsinaisessa kaasunpoltossa…

Aivan ei minulle selviä, miten tuo asentamasi pelti saa aikaan olosuhteet välittömän puhtaan palamisen toteutumiseksi. Olisi toki mukava kuulla tarkemmin. Varmaankin pitää huomioida myös se fakta, että vaikka kattilan sytyttäisi noudattaen ”valmistajan suosittelemia alkutulia”, ei alun alhaisesta lämpötilasta johtuvasta epätäydelliseltä palamiselta täysin vältytä...

[markkulievonen]

Niin, alkutulien tarkoitus on lämmittää keraaminen arina / kattila polttamaan puusta syntyvää kaasua. Alkutulien aikana kaasuuntuminen on pienempää ja siten puhtaampaa / hallitumpaa palamista.

Niin, jos pesän täyttää ennen sytytystä tämä alkutulien pienmpi kaasuuntuminen menetetään. Puiden kaasuuntuminen ei ole hallitua,- vaan laaja-alaisempaa.
Tuo asentamani pelti rajoittaa juuri  puiden kaasuuntumista. Pellin asennuskorkeus on samalla tasolla kuin normaalisti  palaessa on hiilloksen raja.
Nyt puut eivät pala kuin pellin ja arinan välissä olevalta osalta. Taas tuli ei etene/ nouse kattilan taka / sivuosilta, koska ovat puilla täytettynä. Tulen eteneminen tapahtuu tyhjää tilaa myöten,joka on vain kattilan etuosassa,- mutta nyt pellillä rajoitettu.

Käänteispalo tukehtuu erittäin helposti liian kaasuuntumisen johdosta ja tämä tapahtuu juuri kattilan sytytyksen jälkeen. Sytytys voi onnistua savuttamatta, mutta puolisen tuntia myöhemmin,- kun tuli nousee pesässä ylemmäs,- kaasuuntuminen on jo liian runsasta ja käänteispalo sammuu / vaikeutuu. Tästä ilmiöstä moni kertoo ja johtuu juuri pesässä olevasta liiallisesti palamisesta / kaasuuntumisesta.

Niin, tietysti alkuminuuteilla palaminen ei ole vielä täydellistä,- vaikka silminnähtävää savutusta ei synny. Suuttimen tuntumassa on havaittavissa jo sinistä väriä jo reilun 5 min  kuluttua. Ymmärtänet,- jos kammiossa palava  seos on hyvällä tasolla , niin palamislämpötilakin mahdollistuu olemaan korkea. Taas runsas hallitsematon kaasuuntuminen alentaa juuri palokammion palamislämpötilaa.

[ev3449]

Niin, alkutulien tarkoitus on lämmittää keraaminen arina / kattila polttamaan puusta syntyvää kaasua. Alkutulien aikana kaasuuntuminen on pienempää ja siten puhtaampaa / hallitumpaa palamista.

Ehkäpä olennaisin, eli vaadittavan hiilloksen muodostaminen puuttuu. Jos hiiliä on jätetty edellisestä poltosta jäljelle, nopeutuu halutunlaisen toiminnan käynnistyminen olennaisesti.

Niin, jos pesän täyttää ennen sytytystä tämä alkutulien pienmpi kaasuuntuminen menetetään. Puiden kaasuuntuminen ei ole hallitua,- vaan laaja-alaisempaa.
Tuo asentamani pelti rajoittaa juuri  puiden kaasuuntumista. Pellin asennuskorkeus on samalla tasolla kuin normaalisti  palaessa on hiilloksen raja.
Nyt puut eivät pala kuin pellin ja arinan välissä olevalta osalta. Taas tuli ei etene/ nouse kattilan taka / sivuosilta, koska ovat puilla täytettynä. Tulen eteneminen tapahtuu tyhjää tilaa myöten,joka on vain kattilan etuosassa,- mutta nyt pellillä rajoitettu.

Käänteispalo tukehtuu erittäin helposti liian kaasuuntumisen johdosta ja tämä tapahtuu juuri kattilan sytytyksen jälkeen. Sytytys voi onnistua savuttamatta, mutta puolisen tuntia myöhemmin,- kun tuli nousee pesässä ylemmäs,- kaasuuntuminen on jo liian runsasta ja käänteispalo sammuu / vaikeutuu. Tästä ilmiöstä moni kertoo ja johtuu juuri pesässä olevasta liiallisesti palamisesta / kaasuuntumisesta.

Ideaalitilanteessa kaikki ensiöilma palaa jo hiilikerroksessa, eikä ennen suutinta ilmene liekkipaloa. Jos tuli nousee varastopesään tai kattila tukehtuu liiallisen kaasun johdosta, kaasutus ei ole millään tavoin hallittua. Täällä on useampaan kertaan kehuttu kuinka nimenomaan Atmoksen GS- mallin kohdalla kaasutus on jopa muita kattiloita hallitumpaa.

Ymmärtänet,- jos kammiossa palava  seos on hyvällä tasolla , niin palamislämpötilakin mahdollistuu olemaan korkea. Taas runsas hallitsematon kaasuuntuminen alentaa juuri palokammion palamislämpötilaa.

Aika itsestäänselvä toteama  . Kaasuntuottoa ja oikeanlaista palamista kuitenkin säädetään ensiö- ja toisioilmalla. Jos kaasua tuotetaan tukehtumiseen asti, on ensiöilmaa aivan liikaa. Toisioilmaa pitää annostella myös vain tarpeellinen määrä.

Tässä Atmoksen mallissa on kaiketi säästetty myös ilman säätöjen suhteen?
Ensiöilman säätö on mahdollista toteuttaa myös automaattisesti perustuen savukaasun lämpötilaan ja toisioilman annostelu perustuen esim. jäännöshappipitoisuuteen. Näin vältetään varmimmin "tukehtumiset" jne. hanskavirheistä johtuvat häiriöt. Tätä ennen pitää kuitenkin ilmoja pystyä hallitusti ja erikseen säätämään...

[att57]

No täällä käsisäätöinen attack vaatii noin puoli tuntia toimiakseen niinkuin luulen sen pitävänkin toimia.

Muutama minuutti sytytyksen jälkeen on palopesässä tuli kyllä valtoimenaan, mutta luulen sen olevan suutinkiven lähellä olevista puista imurin vetämiä liekkejä.

Noin puolen tunnin kuluttua näkyvät liekit hiipuvat ja palopesään syttyy "valo", luulen sen olevan peräisin kaasun palosta.
Toisioilma on pidettävä tosi pienellä, muuten "valo" sammuu. Jäähdyttääkö toisioilma liikaa suutinkiveä?
Onkohan puulajeilla kaasutukseen eroja, olen tässä opetteluvaihessa polttanut kuusta?

Näkyvää savua piipusta ei tule missään vaiheessa, mutta päästöjä varmasti alussa on.

 

[markkulievonen]

>Onkohan puulajeilla kaasutukseen eroja, olen tässä opetteluvaihessa polttanut kuusta?<

Puulajeilla  on myös merkitys kaasuuntumisen kanssa. Mitä kevyempi puulaji tilavuudeltaan, sitä herkemmin se kaasuuntuu. Itsekkin polttelen kuusta / mäntyä, joka kaasuuntuu tosi herkästi ja erikoisesti kun on ohutta. Uskon, ettei käänteispalokattilassa ole toiminta ongelmia, jos poltettava puu on tukevahkoa.  

Niin, mitä kevyempi puulaji ja mitä ohuempaa, niin sitä vaikeampi on kaasuuntumisen hallinta, jos mielii puhtaaseen palamiseen.
Lisäksi kattilan toiminta sytytyksineen tulee olla niin yksinkertaista ja helppoa, että tarvittaessa naisväeltäkin lämmitys onnistuu. Niin, kaikki emännät, eivät ole samalla tasolla kuin tällä  foorumilla / nimim. kirjoittava emäntä.

[vilhos]

Hei
Minulle on muodostunut käsitys puulajeista että kuusipuu puhdistaa kattilaa oikein poltettuna. Mänty pikeää konvektio-osan hyvin herkästi. Koivu klapissa on tuohi joka nokeaa tulipesää. Saan pysymään oman Ariterm +35 puhtaana polttamalla koivua ja kuusta.
Sillä alkaa olla merkitystä jos 140 m2 asuntoon menee lämmityksen 30 pino kuutiota koivua. Toinen lämmittää 300 m2 pinta-alaa alle 20 pinokuution. No asia ei ole ihan noin mustavalkoinen. Puukattilan taloudellisuuteen vaikuttaa olennaisesti poltettavan puun kuivuus, savukaasulämpötila  300 asteen savukaasulämpötila vie harakoille 25 % verrattuna hallittuun 200 asteeseen. Silläkin on selkeä merkitys jos kaasutuspoltto ei hoideta oikein.
Sain eilen Kiinan pojilta Arduinoon näytön. Eli nyt on kamppeet kasassa polton automaatio systeemin valmistamiseksi.

Terv. Oulujärven rannalta

[markkulievonen]

>Sillä alkaa olla merkitystä jos 140 m2 asuntoon menee lämmityksen 30 pino kuutiota koivua. Toinen lämmittää 300 m2 pinta-alaa alle 20 pinokuution. No asia ei ole ihan noin mustavalkoinen.<


Niimpä. Talojen lämpötaloudellisuudessa on suuriakin eroja ja erikoisesti myös ihmisten tottumuksissa. Jos on wanha purueristeinen talo, jossa pidetään korkeita huonelämpötiloja ja vastaavasti toinen talo on jo paremmin eristetty ja asukkaat ovat tottuneet alhaisiin lämpötiloihin. Jos molemmissa olisi puu lämmitys, niin ero olisi jo huomattava ja  kattilalla ei olisi osaa ei arpaa.

Niin, jos halutaan tietää vain kattilan hyötysuhdetta, niin ainut tapa on mitata puumäärä ja tietää lämmitettävän veden määrä lämmönnousuineen. Näin mitaten energia kulutus on pois suljettu tekijä.Mielenkiinnolla odotan lämmityskauden alkamista (saan varaajan lämpötilan alas) ja laskeskella tarkemmin millä hyötysuhteella atmoskattila toimii. Huntturalla arvioiden puukilosta saan 3.5kwh.

Jos lämmityspuita menee huomattava määrä / kohtuuttomasti, niin  energia remontti on ainoa tekijä energian pienentämiseen.Niin, jos kattilaa, ei lämmitetä kostealla puulla. Kostea puu lisää puun kulutusta järkyttävän paljon. Kosteaa puuta ei saa palamaan puhtaasti millään konstiulla,- olipa kattila mikä tahansa. Samoin kostea puu nostattaa kattilan syöpymisriskiä huomattavasti.

[markkulievonen]

Tuosta hyötysuhteen laskemisen vaikeudesta. Puun polttamisen  todellista hyötysuhdetta on vaikea arvioida / laskea, koska hyödynnettävää lämpöä syntyy monella tapaa. Esim. minun tapauksessani vaihtaessani kattilan, niin saunan / pesuhuoneen lämpötila kohoaa huomattavasti ja lämpöä sitoutuu tiiliseinään. Senän toisella puolella on kattilahuone ja seinässä on vain 50mm eriste / 18mm paneli. Kattilahuoneen yläpuolella on kuivaushuone, jonka lämpötila on myös korkeammalla tasolla kuin wanhan kattilan lämmitysaikaan. Muutos johtuu siitä, kun kattilahuoneen lämpötila kohoaa +45C hujakoille.
Mutta, taas itse hormi  pysyy viileämpänä kuin wanhan kattilan  aikakaudella. Lämmitettävä vesimäärä on sama.

[Juhanisto]

Itse olen kerran punninnut puut ja laskenut hyötysuhteen.. likaisella kattilalla pääsin sinne 83%. Kattila oli ollut nuohoamatta kk verran. Joten tyytyväinen olen tulokseen. Ainahan kiinteäsääntöisissä on se ongelma että säädöt ei ole kohdillaan kun hetken. Itse olen säätänyt kattilani niin että ilmat on kohdillaan parhaan palon aikana. Alku ja loppu mennään sitten varmaankin väärillä säädöillä. Eli yksinkertaisesti vaan niin että kun kattila on +95 ja huippu tohina päällä niin ilmoja siihen asti auki kun alkaa "jyristämään" ja sitten hiukan kiinni päin. Tällä säädöllä kattila antaa tehoa riittävästi ja savukaasut pysyy palon aikana 170-250 välissä. Likaisella kattilalla karkaa savukaasut hetkeksi lähelle +300.. silloin pitäis jaksaa puhdistaa.. Tuo tietysti riippuu paljon kanssa missä vaiheessa polttoa mennään. Mutta tää GS on halpismalli, se pitää vaan hyväksyä  
Puun kulutukseen olen tyytyväinen melkein 170m2 vanhaa 150mm eristeellä olevaa taloa ja puita on mennyt 14-18pm3 riippuen talvesta.. öljyä paloi joskus 1800-2300l. Ja puulämmityksen aikana sisälämpöä on nostettu pari astetta   Mutta toki tehty remppaakin.. sisäpuoli laitettu ja paikat tiivistetty.