Atmos DC40GS kattilan rakenne

[repa]

Ei tuota savukaasunlämpötilaa kannata seurata kuin piru raamattua! Noin karkeasti palamislämpötilan nosto 100 asteella on parempi kuin 100 asteen alennus savukaasuissa.

Itellä alkaa olla ongelmana liian alhainen savujen lämpötila, lyhyen polttojakson aikana savut ei lämpene kuin 150 asteen tasolle. Piipun päässä ( tiilihormi ) on jo selviä merkkejä liian alhaisista lämmöistä. Pitäis varmaan kesäajaksi löysätä jarruja . Sisäpiippua olen harkinnut mutta kun se tiilinen hormisto on kuitenkin vanhan talon "sielu", jota pitää suojella ja varjella eli lähinnä pitää lämpimänä ja kuivana.

[markkulievonen]

Hei

Tuo 250 astetta tuntuu kovalta. Vaikea uskoa että hyötysuhde on hyvä tuolla savukaasu lämmöllä.
Palamisilmaa pyrin antamaan sen verran että savukaasu lämpötila on haluamallani tasolla (alle 200 astetta)

Terv. Oulujärven rannalta

Niin, korkeahko tuo savukaasujen lämpötila on. Mutta, on  huomioitava, miten yleensä savukaasujen lämpötila hukkaa hyötysuhdetta vain 10%. Jos lämpötila olisi vain puolet / +125C, niin hyötysuhde nousisi vain muutaman prosentin. (n.5%). Keväällä tein savukaasuohjaimet, joilla pääsin hivenen alle +190C lämpötilaan, mutta huomasin, miten hyödyn menetän lämmityksen alussa. Silloin palaminen tuli vielä epätäydellisemmäksi kuin normaalisti kylmää kattilaa käynnistäessä, suurentuneen vastuksen takia. Lämmityksen ollessa loppupuolella / hyvä veto, niin silloin  muutoksesta oli hyötyä.

 Taas minun tapauksessani  tuosta lämpötilasta tulee paljon myös hyötykäyttöön, koska hormin pituudesta hyödentyy n 5m ja samoin kattilan ja hormin välinen teräsputki luovuttaa lämpöä. Mielestäni,- kaikki lämpö, joka jää talon eristeiden sisäpuolella tulee huomioida hyötysuhteessa.

Mutta, todellisuus on, ettei savukaasujen lämpötila kerro/ kuvaa  kattilan hyötysuhdetta. Nimittäin palamattomia kaasuja ei tarvitse olla kuin vähäisen, niin tämä korvaa reilusti savukaasujen kautta menevää lämpöenergian määrää. Siis itse palaminen on se punainen lanka, joka vaikuttaa ratkaisevasti hyötysuhteeseen.

Niin, savukaasujen lämpötilan voisi helposti hyödyntää ja laskea esim. alle +20C:teen erilaisia jäähdytys menetelmiä käyttäen, mutta on kannattamatonta puuhastelua, koska energiä määrä on vähäinen.

Niin, se on todellisuutta, miten atmoksen GS versio muistuttaa enemmän kiuasta kuin perinteistä puukattilaa. Kattilassa on paljon kuivia pintoja /vesitila katkaistu.Konvektio (kuiva) osio on hitsattu kattilan peräosaan, jolla lämmitetään toisioilma korkeaan lämpötilaan. Sitä pidän kyllä ihmeenä, miten tällä on näinkin suuri vaikutus palamistapahtumaan. Samoin vesi kiertää  vapaasti / ei latauspumpulla kattilan ala ja yläosiossa. Vain kattilan päädyssä olevaa vettä kierrätetään kiertovesipumpulla eli juuri pinta, johon konvektio on hitsattu.
No, koko kattilan toiminta on painotettu hyvään palamishyötysuhteen saavuttamiseen. Niin, onko  kattilan hyötysuhde (lämpöenergian hyödyntäminen) hyvä vaiko huono, on makuasia. Hyötysuhde pyörii 85% paikkeilla. Erittäin huomion arvoinen asia on, miten tämä GS versio  toimii höttöpuulla/kin ja hyvällä hyötysuhteella. Puun kaasuunnuttaminen on hallittavissa, koska itse pesässä ei puu pala kuin arinan pinnan tuntumassa. Jos käytössäni olisi toinen kattila, niin koko puun koko / laatu tulisi uusia.

Tuohon liittyen, nyt on suunnittelilla rakenteen muuttaminen, joka ehkäisee sytytyksen yhteydessä tulen nousemisen vatastopesän yläosaan.Tapahtuu tosi herkästi, koska sytytys vaatii täyttöluukun pitämisen hieman raollaan. Höttöpuulla tuli nousee erittäin helposti koko vatastopesään ja näin alukulämmitys aiheuttaa silminnähtävää savutusta.

[vilhos]

Hei
Minulla on Ariterm +35 kellarikerroksessa jonka kokonaispinta-ala on 109 m2. Lämmitän alakertaa lähes koko talven ajan kattilahuoneesta tulevalla lämmöllä. Iso 3 m leveä autotallin ovi ei ole erikoisen tiivis ja pidän ko. oven edessä olevassa lattia kierrossa lämpöjä päällä. Oven vieressä lattialla olevaan radio liikenteellä toimivan termostaatin olen säätänyt 12 asteeseen. Olen jostakin kuullut että ison oven edessä oleva lattialämmityspiiri jäätyy kovalla pakkasella herkästi.
Niistä savukaasuista vielä saan poltettua Aritermiäni 170 asteen savukaasu lämmöllä savuttomasti, se edellyttää ainoastaan sen että annostelen ensiö ja toisio ilmamäärän oikein ja kattila pitää olla normaali lämmössä.
Jos poltan Aritermiäni 220 asteen savukaasuilla putoaa polton aika 2/3 osaan ja uskaltaisin väittää että minulla menee koivuklapeja 25-35% enemmän, oikealla savukaasu lämpötilla polttoon verrattuna. (puhun 3000 l      varaajan latauksesta)

Terv. Oulujärven rannalta

[markkulievonen]

Hei
Minulla on Ariterm +35 kellarikerroksessa jonka kokonaispinta-ala on 109 m2. Lämmitän alakertaa lähes koko talven ajan kattilahuoneesta tulevalla lämmöllä. Iso 3 m leveä autotallin ovi ei ole erikoisen tiivis ja pidän ko. oven edessä olevassa lattia kierrossa lämpöjä päällä. Oven vieressä lattialla olevaan radio liikenteellä toimivan termostaatin olen säätänyt 12 asteeseen. Olen jostakin kuullut että ison oven edessä oleva lattialämmityspiiri jäätyy kovalla pakkasella herkästi.
Niistä savukaasuista vielä saan poltettua Aritermiäni 170 asteen savukaasu lämmöllä savuttomasti, se edellyttää ainoastaan sen että annostelen ensiö ja toisio ilmamäärän oikein ja kattila pitää olla normaali lämmössä.
Jos poltan Aritermiäni 220 asteen savukaasuilla putoaa polton aika 2/3 osaan ja uskaltaisin väittää että minulla menee koivuklapeja 25-35% enemmän, oikealla savukaasu lämpötilla polttoon verrattuna. (puhun 3000 l      varaajan latauksesta)

Terv. Oulujärven rannalta

Niin, vaikea uskoa teoriaasi. Kaikkein suuntaa antavimman tilanteen saisi, jos mittaisit poltettavan puu määrän ja näin hyötysuhteen määritys olisi todellisempi.Samoin lämmitys tilanne tulisi olla vertailukelpoinen. Niin, ei savukaasujen  50C lämpötila ero voi  lisätä puun kulutusta 25....30%. Niin, vaikka omassa kattilassa savukaasujen lämpötila huitelee +250C hujakoilla, niin silti puukilosta saan hyödennettyä n 3.5kwh. Keväällä mittailin lämmityspuut (36kg).
Niin, teeppä koe ja mittaa lämmitykseen menevät puut ja vertaa lopputulosta. Voisi sanoa, miten joka kattilassa teho nousee savukaasujen lämpötilan mukaisesti. Taas yliteholla lämmitellen kattilan suunniteltu toiminta / hyötysuhde laskee,- vaikka palaminen olisi puhtaampaa. Valmistaja määrittää kattilan tehon juuri määrättyyn savukaasujen lämpötilaan verraten.

Niin, asia on helpompi nähdä jos  mieltää miten paljon yleensä savukaasuissa virtaa lämpöenergiaa. Huomion arvoinen tekijä on virtaus määrä.
 

[Pähkäilijä]

Kyllä "savuttoman" palamisen saa aikaan vaikka kaasutetut selluloosat eivät palaisikaan vaan karkaisivat piippuun. Menettääkö 50 astetta savukaasuissa vai 300 astetta palotapahtuman lämmössä  - ensimmäinen on helppo mitata. Käyttäjällä Jolla oli täällä joskus mielenkiinoiset käppyrät jossa oli sekä palopesän lämmöt että savukaasun lämmöt yht'aikaa nähtävillä ja suuruusluokka oli jotain noilla paikkeilla. Tottakai konvektorit toimivat tehokkaammin mitä kuumempaa ilmaa kulkee raudan toisella puolen ja tuohan olisi laskettavissakin jotenkin, eli jäähdytetäänkö 1100c kaasut 250c paikkeille vai 800c kaasut 200c paikkeille. Huonoimmassa tapauksessa palotapahtumaa kuristetaan ja poistuvat kaasut on viileitä mutta palosta karkaa kaasut palamattomina läpi ja ne on värittömiä...

[markkulievonen]

Kyllä "savuttoman" palamisen saa aikaan vaikka kaasutetut selluloosat eivät palaisikaan vaan karkaisivat piippuun. Menettääkö 50 astetta savukaasuissa vai 300 astetta palotapahtuman lämmössä  - ensimmäinen on helppo mitata. Käyttäjällä Jolla oli täällä joskus mielenkiinoiset käppyrät jossa oli sekä palopesän lämmöt että savukaasun lämmöt yht'aikaa nähtävillä ja suuruusluokka oli jotain noilla paikkeilla. Tottakai konvektorit toimivat tehokkaammin mitä kuumempaa ilmaa kulkee raudan toisella puolen ja tuohan olisi laskettavissakin jotenkin, eli jäähdytetäänkö 1100c kaasut 250c paikkeille vai 800c kaasut 200c paikkeille. Huonoimmassa tapauksessa palotapahtumaa kuristetaan ja poistuvat kaasut on viileitä mutta palosta karkaa kaasut palamattomina läpi ja ne on värittömiä...

Niimpä. Täydellisen ja puhtaan palamisen edellytys on mahdollisimman korkea lämpötila. Jos tätä tilannetta palaminen ei toteuta, niin palaminen on aina epätäydellistä.  Savuton palaminen on helppo saavuttaa, mutta kuten kerroit, niin on kaasuja, jotka vielä ovat jääneet palamatta.

Mutta, sekin on todellisuutta, miten  kattilan rakenteelta vaatii paljon alentaa korkealämpöinen savukaasu alle +200C:teen. Monasti kattilasta ei löydä / palamisesta korkeita lämpötiloja, jos savukaasut ovat alhaiset. Kattiloiden  konvektio pintojen tulisi olla huomattavasti suuremmat, jos molemmat tekijät toteutetaan.

[sakarif]

Samaa mieltä savukaasujen lämmöstä markkulievosen ja Pähkäilijän kanssa. Liian matalat savukaasut ei saa ainakaan omien kokemuksia mukaan Atmos-kattilassa aikaan puhdasta paloa.

Omaa kattilaa olen ajanut matalilla (180) ja korkeilla (300) savukaasulämmöillä. Matalalla alle 200 asteen lämmölläkin pystyy polttamaan savuttomasti mutta alapesän ikkunasta katsoen liekki ja palaminen on todella heikkoa vaikka piipusta ei tule mitään. Myös teho jää huomattavan vajaaksi. Kattilan lämpö pyörii siinä 80 asteen tienoilla ja lataaminen varaajaan hidasta.

300 asteen savukaasuilla kattilan saa porisemaan 95 - 96 asteen paikkeille, jolloin tehoa ainakin on. Nykyisin polttelen noin 240 - 260 savukaasuilla, jolloin kattilan lämpötila on 90 asteen tienoilla ja lataaminen varaajaan tapahtuu riittävällä vauhdilla.

Pari videotakin löytyy, jossa tuolla savukaasujen alennuksella leikitty:

Savukaasut 250 astetta
Savukaasut 230 astetta

[ev3449]

Jos lämmönsiirtoa ei tehosteta tai muuten palamisen hukan minimointia optimoida, alhaisemmat savukaasun lämmöt kertovat pienemmästä tehosta. Tämän pitäisi olla aivan selvä asia?!

Ei savukaasun lämpötilaa myöskään kukaan täysjärkinen ehdoin tahdoin halua alentaa, vaan tarkoitus on kerätä lämmöksi muunnettu energia tehokkaammin hyötykäyttöön jolloin myös savukaasut poistuvat kattilasta automaattisesti alhaisemmassa lämpötilassa.

Jos nykyaikainen kattila on nimellistehollaan valmistajan toimesta luokitettu toimimaan esim. 250C savukaasun lämmöllä, ei kyseessä ole mikään muu kuin säästö materiaali- ja tai valmistuskustannuksissa -> halvempi kattila.

Maailma on kuitenkin täynnä kattiloita jotka palavat puhtaasti (puhtaammin kuin kumpikaan näistä edellisten mainitsemista kattiloista) ja siirtävät lämmön tehokkaammin kaasuista veteen, jolloin seurauksena on luonnollisesti alhaisemmassa lämpötilassa poistuvat savukaasut -> parempi hyötysuhde.
Jopa Atmoksen tehoiltaan lähinnä olevat kattilat 40GSE (vastaava savukaasun lämpötila nimellisteholla 175C) ja GSX50 (savukaasut nim. teholla 165C) suoriutuvat poltosta myös GS sarjaa mallikkaammin.

250C savukaasujen lämpöön ei ole muuta selitystä kuin puutteet kattilan toteutuksessa.

[vauxhall1972]

Jos lämmönsiirtoa ei tehosteta tai muuten palamisen hukan minimointia optimoida, alhaisemmat savukaasun lämmöt kertovat pienemmästä tehosta. Tämän pitäisi olla aivan selvä asia?!

Ei savukaasun lämpötilaa myöskään kukaan täysjärkinen ehdoin tahdoin halua alentaa, vaan tarkoitus on kerätä lämmöksi muunnettu energia tehokkaammin hyötykäyttöön jolloin myös savukaasut poistuvat kattilasta automaattisesti alhaisemmassa lämpötilassa.

250C savukaasujen lämpöön ei ole muuta selitystä kuin puutteet kattilan toteutuksessa.

Totta, kattilaa suunnitellessa pitäisi hieroa ensin palaminen kuntoon ja sitten rakentaa konvektio sellaiseksi että savuista saadaan lämpö talteen. Emännän Aritermista saatiin 80 astetta savukaasuista turbulenssielimillä talteen muuten konvektiota muokkaamatta, odotan mielenkiinnolla miten se kattila toimii syksyllä kun toisiopesän modifikaatiot otetaan käyttöön.

[markkulievonen]

Totta, kattilaa suunnitellessa pitäisi hieroa ensin palaminen kuntoon ja sitten rakentaa konvektio sellaiseksi että savuista saadaan lämpö talteen. Emännän Aritermista saatiin 80 astetta savukaasuista turbulenssielimillä talteen muuten konvektiota muokkaamatta, odotan mielenkiinnolla miten se kattila toimii syksyllä kun toisiopesän modifikaatiot otetaan käyttöön.

Savukaasulämpötilan alentaminen ei ole yksinkertainen asia. Pienetkin muutokset vaikuttavat helposti kielteisesti itse palamistilanteeseen  ja siten kuvitellaan alentuneen savukaasulämpötilan  nostavan hyötysuhdetta. Kaikkein varmin tapa muutoksien vaikutuksesta hyötysuhteeseen  on mitata lämmitykseen menevä puumäärä ja laskea saatu lämpöenergia.

Toinen asia on miten paljon ihminen haluaa maksaa parin % hyötysuhteen  saamisesta. Esim. jos jokin kattila toimii alle +200C savukaasuilla, niin tämä  parin prosentin hyöty maksaa  melkoisesti. Itse en maksaisi 1000€  enempää atmokseen verraten, jos hyötysuhde nousisi tuon pari % / 60C savukaasujen alentuminen.

Todellisuus on, miten pitkässä juoksussa hyötysuhteeseen vaikuttaa enemmän poltettavaan puuhun liittyvät tekijät.Kattilan tulisi aina toimia hyvällä hyötysuhteella, vaikka poltettava puu on erilaista. Atmoksen GS malli on ainakin tällä alueella erittäin hyvin suunniteltu. Puut kaasuuntuvat hallitusti, vaikka poltettava puu on ohutta rimaa tms. tai tukevampaa halkoa.

[repa]

Kyllä "savuttoman" palamisen saa aikaan vaikka kaasutetut selluloosat eivät palaisikaan vaan karkaisivat piippuun. Menettääkö 50 astetta savukaasuissa vai 300 astetta palotapahtuman lämmössä  - ensimmäinen on helppo mitata. Käyttäjällä Jolla oli täällä joskus mielenkiinoiset käppyrät jossa oli sekä palopesän lämmöt että savukaasun lämmöt yht'aikaa nähtävillä ja suuruusluokka oli jotain noilla paikkeilla. Tottakai konvektorit toimivat tehokkaammin mitä kuumempaa ilmaa kulkee raudan toisella puolen ja tuohan olisi laskettavissakin jotenkin, eli jäähdytetäänkö 1100c kaasut 250c paikkeille vai 800c kaasut 200c paikkeille. Huonoimmassa tapauksessa palotapahtumaa kuristetaan ja poistuvat kaasut on viileitä mutta palosta karkaa kaasut palamattomina läpi ja ne on värittömiä...

   
Lähes samoilla sanoilla olen aiemmin kommentoinut asiaa ja lisännyt vielä: "palaminen ensin kuntoon, sitten katsotaan onko savukaasut liian kuumia".

Puukaasutuksessa syntyvät palavat kaasut ovat: hiilimonoksidi, 17 - 22 %  ja vety  12 - 20 % lisäksi metaania 2 - 4 % ( seassa tietty typpeä n. 50 - 55 % ja hiilidioksidia 10 - 15 % )

(http://www.fao.org/docrep/t0512e/t0512e00.htm)

Hiilimonoksidin palamislämpötila on n. 1900 C ja vedyn n. 2500 C. Kattilassa ei noin korkeisiin lämpötiloihin ihan päästä koska prosessin mukana kulkeva typpi ja yli-ilma jäähdyttävät palamista. Lisäksi noin korkeissa lämpötiloissa lämpösiirtyy sangen voimakkaasti säteilemällä eli liekki alkaa jäähtyä jo ennen konvektiota.


Konvektio-osan muotoilulla on ratkaiseva vaikutus siihen miten lämpö siirtyy ympäröivään metalliin ja toisaalta lämmön pitää siirtyä myös metallisen seinän läpi veteen, veden virtausnopeus ja -paine ovat oleellisia tekijöitä: vesi ei saisi kuplia metallin pinnalla. Ruoste ja kattilakivi huonontavat lämmönsiirtymistä veteen. Tavan lämmittäjällä ei ole juuri muuta keinoa kuin pitää järjestelmässä suht kova paine kuplimisen estämiseksi.

Totta, kattilaa suunnitellessa pitäisi hieroa ensin palaminen kuntoon ja sitten rakentaa konvektio sellaiseksi että savuista saadaan lämpö talteen. Emännän Aritermista saatiin 80 astetta savukaasuista turbulenssielimillä talteen muuten konvektiota muokkaamatta, odotan mielenkiinnolla miten se kattila toimii syksyllä kun toisiopesän modifikaatiot otetaan käyttöön.

Savukaasujarruja "säätelemällä" saa pienipinta-alaisenkin konvektion ottamaan lämpöä vastaan riittävästi. Itellä on patenttihakemus jarruista vetämässä, enkä voi niistä sen enempää kertoa, olisi ihan toivottavaa että voisi mahdollisimman pian lanseerata ajatuksen käytettäväksi kaikille teeseitse-miehille ja tietty kotimaisille kattilan tekijöille ( tai sille, joka paraitten maksaa  ). Näkemykseni mukaan konvektion pinta-alaa voitaisiin pienentää jopa 1/4 tai 1/3-osalla jos muotoilu optimoitaisiin, samalla valmistuskustannuskin pienenisi.

Jos lämmönsiirtoa ei tehosteta tai muuten palamisen hukan minimointia optimoida, alhaisemmat savukaasun lämmöt kertovat pienemmästä tehosta. Tämän pitäisi olla aivan selvä asia?!

Ei savukaasun lämpötilaa myöskään kukaan täysjärkinen ehdoin tahdoin halua alentaa, vaan tarkoitus on kerätä lämmöksi muunnettu energia tehokkaammin hyötykäyttöön jolloin myös savukaasut poistuvat kattilasta automaattisesti alhaisemmassa lämpötilassa.

Harmittavan usein rivien välistä saa lukea että savukaasujen lämpötilää yritetään alentaa hinnalla millä hyvänsä eli yleensä palamista huonontamalla. Oma mielipiteeni on ettei savukaasujen lämpötila saisi olla alle 200 C , ellei siihen ole jotenkin varauduttu erityisesti.

Atmoksen GS malli on ainakin tällä alueella erittäin hyvin suunniteltu. Puut kaasuuntuvat hallitusti, vaikka poltettava puu on ohutta rimaa tms. tai tukevampaa halkoa.

Ihan mukavaa kuultavaa 

[vauxhall1972]

Konvektion mitoitus on kahden asian kompromissi, mitoitustehon ja rakenteen. Mitoitusteho määräytyy kattilan mukaan, rakenteen valitsee suunnittelija ja koko summautuu edellämainituista. Jos poltetaan tasalaatuista polttoainetta vakioteholla niin silloin mitoitus on aika yksinkertainen, lasketaan teholle tarvittava pinta-ala käyttäen tiedettyä kerrointa (kW/m2) mutta jos kattilaa ajetaan vaihtelevilla tehoalueilla niin pitää miettiä mitoitetaanko maksimiteholle paras hyötysuhde vai jollekin väliarvolle, millä todennäköisimmin ajetaan. Vaihteleva polttoaine taas tekee mitoituksesta tervan juontia muuttuvatehoisessa kattilassa, poltettavan puun kosteuden noustessa 30% --> 55% konvektiopinta-alan tarve kasvaa 60-80% ja se joudutaan mitoittamaan väljemmäksi koska muuten savukaasujen virtausnopeus kava liian korkealle märällä polttoaineella ja kuivalla polttoaineella lämmön talteenotto romahtaa virtausnopeuden pudotessa turhan alas. Käytännössä lämmön siirtymiseen kaasuista konvektiokanavien seinämiin vaikuttaa lämpötilaero, virtauksen laatu ja virtausnopeus (pinnan laatu ja materiaali ovat käytännössä vakiot, kylmävalssattua teräslevyä). Delta T:n vaikutus on lineaarinen, joten virtausnopeus ja virtauksen laatu on oikeastaan ainoat mihin pystytään vaikuttamaan erilaisilla turbulenssielimillä ilman rakennemuutoksia valmiissa kattilassa. Monesti käsitetään savukaasujarrujen tarkoitukseksi hidastaa savujen virtausta, mikä on täysin väärin, niillä pyritään saamaan savukaasut pyörteilemään mikä kasvattaa virtausnopeutta levyjen pinnassa, mikä nostaa lämmön siirtymistä savuista levyyn melko lineaarisesti, konvektion rakennetta muokkaamalla saman saisi aikaan pienentämällä solia tai tuubiputkia, mikä taas vaatisi useampia solia tai tuubeja, joiden tulisi olla eri kokoisia jotta savukaasujen jäähtyessä ja kutistuessa virtausnopeus ei laskisi.

[markkulievonen]

Niin, teknisesti ajatellen savukaasujen lämpötila on helppo alentaa vaikka alle +100C. Tähän ei liity mitään esteitä. Mutta, onko asiakas valmis maksamaan korkeaa hintaa kattilasta, jonka hyötysuhde on muutaman prosentin korkeampi.

Niin, esim. Veda kattilaan saat itse määrätä tuubiputkin määrän ja näin savukaasujen lämpötilan voi asiakas itse määrätä.Mutta,  onko kokonaisuudessa järkevyyttä. Jos puukattilan hinta on 5000€ luokkaa, niin silloin 4.5 kertoimella oleva maalämpö on jo erittäin varteenotettava vaihtoehto.

Punainen lanka edelleen on. Miten monta kwh saat irti poltettaessa 1kg kuivaa puuta.Olisitko valmis maksamaan 1000......2000€ enemmän kattilasta, jos  puukilosta saisit 0.1..........0.2kwh enemmän lämpöenergiaa? Tätä samaa pähkäilevät kattilan valmistajatkin. Kysymys on kannattavuudesta.

[vilhos]

Hei
Tässä Ariterm +35 on ns sytytyspelti. Se tarkoittaa käytännössä sitä että savukaasut ei kierrä konvektio osan kautta. Ts. minä lämmitän kylmän kattilan alku lämmityksen siten että savukaasut menee ohi konvektion. päästän savukaasujen lämpötilan 215-220. ja vasta sitten laitan sytytyspellin kiinni. Tähän menee aikaa 10-20 minuuttiin riippuen siitä miten hyviä puita olen käyttänyt alku sytyksessä. Varsinainen poltto menee sitten alle 200 asteen enemmän tai vähemmän.
Tämänkin homman voi hoitaa polton automatisointi. Pitää vaan ohjelmoida kaikki polton vaiheet oikein. Tietenkin on kustannuskysymys jos pitää olla akselin suuntainen toimilaite.

On aika loogista että valmistajien puolella ei välttämättä ole ns. sisäpiiritietoa miten heidän tekemänsä kattilat toimii käytännössä. Tämänkin palstan kirjoituksista se paistaa läpi. Toivoisin tämän palstan kirjoittajien joukkoon myös valmistajien edustajia. Minä en ole ainakaan vielä heitä tunnistanut

Sellainen kattila rakenne tuntuu aika rankalta jossa tulen kanssa tekemisissä on pelkkä teräs ei vesijäähdytystä.

Terv. Oulujärven rannalta

[vilhos]

Hei

Tiilipiippu on täysin eriasia verrattuna teräspiippuun. Repan tapauksesta olen samaa mieltä 150 astetta on liian matala.
Kun puhun näistä savukaasun lämmöistä tarkoitan hallittua polttoa eli kuuma kattila ja varaaja sallii savukaasu lämmöksi esim 150 astetta.

Terv. Oulujärven rannalta