Atmos DC40GS kattilan rakenne

[Markku]

Noista laadunvaihteluista oli täällä jossain tarinaa muttei ihan heti löytynyt. Jäspille osui ehkä 10 vuotta sitten vastaava ongelma ja jotkut pellettikattilat alkoivat vuotamaan jo parin vuoden käytön jälkeen. Huonommasta teräslevystä oli ja kokemuksia, pokatessa alkoi murtumaan... Yksi susierä onnistuu pilaamaan firman maineen kerrasta.

Täysin puhdasta valu / valssaustuotetta ei ole olemassakaan, kaikilla terästehtailla on sama ongelma. Kuonasulkeumia, valssauviheistä johtuvia lamellionkaloita syntyy väistämättä. Sulatustodistus ja valmistuerätodistus kertovat sitten tarkemmin laadun.
Mitä tule Jäspin tapaukseen, en allekirjoita väittämää materiaalin laadusta. Valmistusvirhe kokoonpanossa on myös mahdollinen.

[markkulievonen]

>Täysin puhdasta valu / valssaustuotetta ei ole olemassakaan,<

Niimpä. Mitä tarkoittanet puhtaalla tuotteella.  On asiakkaita, jotka vaativat puhdasta tuotetta.Täällä päin koneistaja hylkää tuotteen, jos silmämääräisesti havainnoi valuvirheen ja lopussa tarkastaja tutkii tuotteen tarkemmin värimenetelmin. Kuvaamisesta puhumattakaan. Niin, olkoompa mistä materiaalista kysymys.

Niin, mutta onko laatuerot eri levymateriaalin valmistajilla myös syöpymisherkkyyden alueella. Alue, jota asiakas ei koskaan tule tietämään.

[savonhumu]

Eikös jossain vaiheessa markkinoille päässy erä kupariputkiaki, jotka syöpyivät puhki paljonkin tavanomaista noppeemmin, eli ei nämä laatuvaihtelut mitenkään tavattomia ole.

Työhommissa tulee toisinaan vastaan ihan tavallisiaki teräslaatuja, joiden työstettävyys hieman poikkeaa totutusta, vaikka paperien mukaan niiden pitäs olla justiisa samaa tavaraa kun mitä aikasemmat samanlaiset.. Eroja voi yrittää selittää teräpalojen valmistuksen heitoilla, vaikka niissäkin olis presiis samat koodit sisältävä laatikko käytössä eli ei olis muuta eroa kun eri valmistuserä.. Jotenki kallistuisin uskomaan että suuremmalla todennäkösyydellä se ero tulee kuitenki rautaraaka-aineen tuotannosta eli hupsahtaa jotakin seoksessa käytettävää ainesosaa hiukan enempi/vähempi kun tavallisesti muttei kuitenkaan niin suuresti että tarvias asiaan puuttua sen koommin tai kustannuksia tulis sen verran ettei halutakkaan puuttua...

[Pähkäilijä]

Eikös jossain vaiheessa markkinoille päässy erä kupariputkiaki, jotka syöpyivät puhki paljonkin tavanomaista noppeemmin, eli ei nämä laatuvaihtelut mitenkään tavattomia ole.

olikos näistä tehty kylmälaitteiden jäähdyttimiä ja ne rupes vuotamaan vuodessa tai kahdessa?

Voihan se Jäspillä olla kasauspuolenkin ongelma, joka tapauksessa ei paljoa mieltä ylennä jos pari vuotta vanha kattila alkaa laskemaan vedet pannuhuoneen lattialle...

[markkulievonen]

Ei onnistunut ei, savukaasujen ohjainten tekeminen. Heikentää hyvää  toisioilman palamista, savukaasujen alentamisen kustannuksella. +250C kaasujen lämpötilaan on tyytyminen. Tosin piiiitkään hormiin sitoutuu merkittävä osa kaasujen lämmöstä,- samoin kuin jäähdytettyyn hormiputkeen.

Tänään kattilahuoneen lämpötila kohosi jo +43C:seen. Toistakymmentä astetta korkeampi kuin entisellä kattilalla lämmitettäessä.

[ev3449]

Ei onnistunut ei, savukaasujen ohjainten tekeminen. Heikentää hyvää  toisioilman palamista, savukaasujen alentamisen kustannuksella. +250C kaasujen lämpötilaan on tyytyminen. Tosin piiiitkään hormiin sitoutuu merkittävä osa kaasujen lämmöstä,- samoin kuin jäähdytettyyn hormiputkeen.

Miksi ei? Ei muuta kuin kehittämään paremmin toimivia ohjaimia. Luonnollisesti joudut myös säätämään ilmamääriä...

Tänään kattilahuoneen lämpötila kohosi jo +43C:seen. Toistakymmentä astetta korkeampi kuin entisellä kattilalla lämmitettäessä.

Eikös lisäeristäminen ja lämmön talteenoton tehostaminen toisi tähänkin parannusta?! Varmasti "kuivan konvektion" mallissa enemmän parannettavaa.

http://f3.webmart.de/f.cfm?id=2902459&t=3908943&pg=1&r=threadview
http://f3.webmart.de/f.cfm?id=2902459&r=threadview&t=3814834&m=16211447#16211447
http://f3.webmart.de/f.cfm?id=2902459&r=threadview&t=3683753&pg=1#16192586

[markkulievonen]

>Miksi ei? Ei muuta kuin kehittämään paremmin toimivia ohjaimia. Luonnollisesti joudut myös säätämään ilmamääriä...<

Etsin ja säätelin ilmamääriä, mutta toisiopalon liekkiä en saanut mieleiselleni tasolle. Siis samalle kuin alkuperäisenä. Niin, vaikuttaako siihen noinkin ratkaisevasti toisioilman lämpötilan alentuminen. Ideana oli siirtää juuri toisioilman lämmittämiseen liittyvä lämpöenergia kattilan takaseinään / vesitilaan.

Toisaalta miten paljon hyötysuhde nousisi, jos kaasujen lämpötila alentuu +250C:sta  hivenen alle +200C:teen. Samoin konvektion puhdistus vaikeutuu  härpäkkeiden takia.

Muuten atmos kattilassa on melkoinen hukkalämpö, koska eristämättömiä pintoja on runsaasti. Minun tapauksessani hukkalämpö tulee hyödennettyä ja siksi ei harmita.

[ev3449]

Etsin ja säätelin ilmamääriä, mutta toisiopalon liekkiä en saanut mieleiselleni tasolle. Siis samalle kuin alkuperäisenä. Niin, vaikuttaako siihen noinkin ratkaisevasti toisioilman lämpötilan alentuminen. Ideana oli siirtää juuri toisioilman lämmittämiseen liittyvä lämpöenergia kattilan takaseinään / vesitilaan.

Toisaalta miten paljon hyötysuhde nousisi, jos kaasujen lämpötila alentuu +250C:sta  hivenen alle +200C:teen. Samoin konvektion puhdistus vaikeutuu  härpäkkeiden takia.

Muuten atmos kattilassa on melkoinen hukkalämpö, koska eristämättömiä pintoja on runsaasti. Minun tapauksessani hukkalämpö tulee hyödennettyä ja siksi ei harmita.

Liekin katselu on kovin pitkälle katselijan silmistä ja mielipiteistä riippuvainen "mittari", eikä tuon perusteella voi parhaita säätöjä saavuttaa.

Ei toki kannata palamisen hyvyyden kustannuksella väkipakoin niitä lämpötiloja alkaa laskemaan. Tavoitehan on saada energiaa paremmin siirtymään veteen.
Hormiin päätyy energiaa sekä ylimääräiseen ilmaan, että korkeaan lämpötilaan sitoutuneena. (määrä ja lämpötila siis ratkaisevia)
Jos pannuhuoneen lämpötila alkaa haitata esim. elektroniikkaa tai esim. haperruttaa materiaaleja, pitäisi lisäeristämisellä Atmos-laadun ollessa kyseessä, olla helppo saavuttaa tuntuvia tuloksia.


Itselläni myös hormiin saadaan varattua energiaa, mutta näillä keleillä tuo toimii jo täysin itseään vastaan, tästä energiasta on haittaa. Miten siellä tuo muualle kuin veteen siirtyvä lämpöenergia kesäaikaan voidaan hyödyntää?

Esim. tuollaisella kuvahaulla löytyy erilaisia toteutuksia (taitavat olla valtaosin märkäkonvektiollisiin malleihin tietyistä syistä). https://www.google.fi/search?q=atmos+turbulator&biw=1680&bih=921&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ei=tjNoVbCxF8vLygOmt4OgBw&ved=0CAYQ_AUoAQ

Liitteissä ero 250C ja 200C hyötysuhdemäärissä...

[markkulievonen]

>Liekin katselu on kovin pitkälle katselijan silmistä ja mielipiteistä riippuvainen "mittari", eikä tuon perusteella voi parhaita säätöjä saavuttaa. <


Kyllä liekin väri kertoo paljon palamisen laadusta ja erikoisesti lämpötilasta. Kaasuhitsauksessa/kin tämä tulee hyvin esille. Kyllä ihailla saa atmoksen palokammiossa tapahtuvaa kaasujen palamista.  Suutin/ arinakiven lämmettyä toisioilman reikien tuntumasta alkaa siniliekki laajentua yhä laajemmaksi arinakiven kuumennettua yhä kuumemmaksi. Ainoastaan palotapahtuman reunamilla on kirkas punainen liekki. Tapahtuma vaatii runsaasti korkealämpöistä toisioilmaa.

Samoin kattilan puhtaus ilmentää hyvää palamista.  Jos kammiosta poistaa pölytuhkan, niin kokonaisuus on kuin uuden kattilan. Tosin kattilalla ei ole lämmitetty kuin  reilut 10 kertaa.Palaminen on hyvällä tasolla loppuun sakka suurentaen lopussa  käsin ensiöilman määrän maksimiin. Näin toimien lambdasta en usko olevan erikoista / suurtakaan hyötyä. Palaminen on tasaista koko lämmityksen ajan.

Se on totta, miten kattilan hukkalämpöä ei voi erikoisesti hyödyntää kesäaikaan. Ainoastaan varaajan lämpöhäviöt pienenevät kattilahuoneen korkean lämpötilan johdosta. No, kesäaikaan lämmityskerrat ovat harvassa.

PS.
"Lienee synti  vakavammasta päästä", jos tämän tasoinen kattila ei kestä kuin 10- vuotta.

[ev3449]

Kyllä liekin väri kertoo paljon palamisen laadusta ja erikoisesti lämpötilasta. Kaasuhitsauksessa/kin tämä tulee hyvin esille. Kyllä ihailla saa atmoksen palokammiossa tapahtuvaa kaasujen palamista.  Suutin/ arinakiven lämmettyä toisioilman reikien tuntumasta alkaa siniliekki laajentua yhä laajemmaksi arinakiven kuumennettua yhä kuumemmaksi. Ainoastaan palotapahtuman reunamilla on kirkas punainen liekki. Tapahtuma vaatii runsaasti korkealämpöistä toisioilmaa.

Samoin kattilan puhtaus ilmentää hyvää palamista.  Jos kammiosta poistaa pölytuhkan, niin kokonaisuus on kuin uuden kattilan. Tosin kattilalla ei ole lämmitetty kuin  reilut 10 kertaa.Palaminen on hyvällä tasolla loppuun sakka suurentaen lopussa  käsin ensiöilman määrän maksimiin. Näin toimien lambdasta en usko olevan erikoista / suurtakaan hyötyä. Palaminen on tasaista koko lämmityksen ajan.

Se on totta, miten kattilan hukkalämpöä ei voi erikoisesti hyödyntää kesäaikaan. Ainoastaan varaajan lämpöhäviöt pienenevät kattilahuoneen korkean lämpötilan johdosta. No, kesäaikaan lämmityskerrat ovat harvassa.

PS.
"Lienee synti  vakavammasta päästä", jos tämän tasoinen kattila ei kestä kuin 10- vuotta.

En väitä etteikö GS Atmos polttaisi hienosti. Eroaako se jotenkin edukseen muista toimivista kaasutuskattiloista, rohkenen epäillä.
Tällä listalla jokainen kattila palaa vähintään yhtä hyvin, mutta etenkin siirtää myös lämmön veteen GS Atmosta reilusti tehokkaammin.
http://www.bafa.de/bafa/de/energie/erneuerbare_energien/biomasse/publikationen/energie_ee_bm_hand_liste.pdf

Toki liekin katselusta voi jo jotain päätellä, mutta jos haluaa asioita tosissaan parantaa... Kuten sanottu, sekä kaasujen määrä, että lämpötila ovat molemmat olennaisia ja toisistaan erotettavia asioita. 30kW voi palaa yhtä hyvin kuin 40kW kattilakin. Toisioilman kohdalla ei myöskään ole kyse lambdasäädön kohdalla riittävästä, vaan oikeasta, tarpeellisesta määrästä. Pelkkään lambda-arvoon perustuvaa, toimivaa kattilan ohjausta ei myöskään ole olemassa.

PS. omasta mielestäni on synti valmistaa laaduttomia kattiloita. Nykypäivän kaasutuskattilat palavat erittäinkin puhtaasti (hyvin lähellä 100%). Laatuerot näkyvät sitten muualla.

[markkulievonen]

>En väitä etteikö GS Atmos polttaisi hienosti. Eroaako se jotenkin edukseen muista toimivista kaasutuskattiloista, rohkenen epäillä.<

Niin, pohdin käänteispaloa vain tämän kattilan kautta, koska tästä on vain kokemusperäistä tietoa / havaintoa. Toki muutkin  esim. tällä foorumilla  esillä olleet käänteispalokattilat toimivat hyvin.

Toisaalta  atmos eroaa muista merkeistä ensiöilman tulokohdasta, jolla on vaikutuksensa. Mutta, se on todellisuutta, miten käänteispalokattilan toiminta / palaminen on kokonaan eri maailmasta kuin esim. perinteiset tulisijat ja tähän liittyy tuo sinivärinen,- korkeassa lämpötilassa syntynyt  puhdas palaminen. Kaasut vedetään kuuman hiilloksen läpi, jolla on ratkaiseva vaikutus täydelllisessä palamisessa.
Niin, alapalokattila eroaa juuri tältä osin, vaikka muistuttaa käänteispalokattilaa.

[ev3449]

Niin, pohdin käänteispaloa vain tämän kattilan kautta, koska tästä on vain kokemusperäistä tietoa / havaintoa. Toki muutkin  esim. tällä foorumilla  esillä olleet käänteispalokattilat toimivat hyvin.

Toisaalta  armos eroaa muista ensiöilman tulokohdasta, jolla on vaikutuksensa. Mutta, se on todellisuutta, miten käänteispalokattilan toiminta / palaminen on kokonaan eri maailmasta ja tähän liittyy tuo sinivärinen,- korkeassa lämpötilassa syntynyt  puhdas palaminen. Kaasut vedetään kuuman hiilloksen läpi, jolla on ratkaiseva vaikutus täydelllisessä palamisessa.
Niin, alapalokattila eroaa juuri tältä osin.

Tämä foorumi ja ylipäänsä Suomi edustaa hyvin pientä osaa minkään kehittyneiden kattiloiden kanssa tekemisissä olevan kanssa.

Merkitystä on lopputuloksella. Jos Atmos eroaa ensiöilman tulokohdan osalta muista, mutta tämä ei missään näy, mitä merkitystä tällä on? Kuten edellisenkin viestin liittestä selviää, monen kattilan toiminta on paremmalla tasolla. Miten Atmos muista eroaa ja miten tämä toimii Atmoksen eduksi?

Kaasutuskattilan ja ei kaasutuskattilan ero on, kuten jo aiemminkin kirjoitin, kaasuntuoton ja sen polton erottelussa, niin ajallisesti kuin sijainnillisestikin. Tässäkin numerot kertovat lopputuloksesta huomattavasti enemmän kuin tuhat mielipidettä.

[markkulievonen]

>Jos Atmos eroaa ensiöilman tulokohdan osalta muista, mutta tämä ei missään näy, mitä merkitystä tällä on?<

Jos poltettava puu on kooltaan " sopivaa", niin on yks hailee miten ensiöilma ohjataan palopesään. Mutta, jos kattilassa poltetaan epämääräistä jätepuuta / pienikokoista, niin ensiöilman tulokohdalla on ratkaiseva merkitys.  Esim. poltan kattilassa  epämääräistä jätepuuta ja ,- todella puut kaasuuntuvat / muuttuvat hiillokseksi vasta arinan tuntumassa. Itse varastopesässä ei näy liekkejä. Paloaika on lähes 3/h eli sama kuin hyvälaatuisella koivupuulla ja kaasuuntuminen palamisineen on hallittu.
Jos ensiöilma tulisi varastopesän yläosaan, niin koko jätesulju kaasuuntuisi / palaisi jo pesässä ja näin puun kaasuunnuttaminen on hankalampaa.

Niin, väitämpä, miten GS malli säätyy herkemmin eri puu koolle. No, onko taas tällä monenkaan puulämmittäjän kohdalla merkitystä on jo toinen asia. Normaali kouvuhalko palaa hyvin kaikissa käänteispalokattiloissa.

Mielenkiintoista olisikin tehdä testi eri kattilamerkeillä ja siten testata palaminen eri puu koolla. Ymmärtänet, miten joka kattilan testit on tehty kattilaan PARHAITEN sopivalla puun koolla.

[ev3449]

Jos poltettava puu on kooltaan " sopivaa", niin on yks hailee miten ensiöilma ohjataan palopesään. Mutta, jos kattilassa poltetaan epämääräistä jätepuuta / pienikokoista, niin ensiöilman tulokohdalla on ratkaiseva merkitys.  Esim. poltan kattilassa  epämääräistä jätepuuta ja ,- todella puut kaasuuntuvat / muuttuvat hiillokseksi vasta arinan tuntumassa. Itse varastopesässä ei näy liekkejä.
Jos ensiöilma tulisi varastopesän yläosaan, niin koko jätesulju kaasuuntuisi / palaisi jo pesässä ja näin puun kaasuunnuttaminen on hankalampaa.

Niin, väitämpä, miten GS malli säätyy herkemmin eri puu koolle. No, onko taas tällä monenkaan puulämmittäjän kohdalla merkitystä on jo toinen asia. Normaali kouvuhalko palaa hyvin kaikissa käänteispalokattiloissa.

Niin, ensin täytyisi varmaan ymmärtää mitä puun kaasuttaminen tarkoittaa. Seuraava askel on ymmärtää miten tuo on pyritty toteuttamaan kaasutuskattiloissa ja mitä tällä haetaan.
Palamiseen (liekkipalo) tarvitaan kaasuuntuva materiaali, lämpö ja happi. Puun kaasuuntumisen edellytyksistä puuttuu happi.

Kaasutuksella pyritään irroittamaan haihtuvat aineet niitä sytyttämättä. Tässä vaikuttavia tekijöitä ovat lämpötila ja ainemäärä johon lämpö vaikuttaa. Näin määräytyy tuotetun kaasun määrä.

Jos kattilan toimintaperiaate perustuu eriytettyyn kaasuntuottoon ja polttoon, kutsutaan kattilaa kaasutuskattilaksi (suom. käänteispalo?). Polttotekniikka on valittu, koska sillä päästään puhtaimpaan polttoon ja parhaaseen hyötysuhteeseen. Nämä ovat mitattavia määreitä joiden avulla kattiloiden paremmuutta voidaan vertailla.

EDIT: Ymmärtänet, että perusteettomilla ja etenkin puuttelliseen ymmärrykseen perustuvilla mielipiteillä ei ole paljoakaan painoarvoa.

Miten voit esittää tällaisia väittämiä täysin perusteetta? Mihin nämä perustuvat?

Jos poltettava puu on kooltaan " sopivaa", niin on yks hailee miten ensiöilma ohjataan palopesään. Mutta, jos kattilassa poltetaan epämääräistä jätepuuta / pienikokoista, niin ensiöilman tulokohdalla on ratkaiseva merkitys. 

...Toisaalta aika yleistä monilla kattilamerkeillä on tuoda ensiöilma varastopesän yläosaan ja näin puut kaasuuntuvat kokonaan.

Niin, väitämpä, miten GS malli säätyy herkemmin eri puu koolle. No, onko taas tällä monenkaan puulämmittäjän kohdalla merkitystä on jo toinen asia. Normaali kouvuhalko palaa hyvin kaikissa käänteispalokattiloissa.

Ymmärtänet, miten joka kattilan testit on tehty kattilaan PARHAITEN sopivalla puun koolla.

[Pähkäilijä]

Tarttee käydä ostaas popcorneja näköjään