Kattilatehon mittaus kotikonstein

[lorvi]

Mulla olis työnpuolesta käytöstäpoistettuja Kamstrupin 10 EVL:lliä mutta vaatis hieman työtä että sais sopimaan sen varaajan ja pannun väliin.

Olisitko valmis luopumaan, tietenkin kohtuullista korvausta vastaan yhdestä Kamstrupista. Olisi tarkoitus käyttövedestä ottaa mittaa. Jos, niin heitä tekstillä "info at korsteeni dot com"

[lorvi]

Kiitti mail ista
Joo, en tiedä noista juurikaan, minulla on nyt käytössä vanha Kamstrupin 402 missä toimii vain pulssilähtö mikä mittaa ultraäänellä mutta käyttöveteen en ole sitä kokeillut. Käyttövedessähän on hankalampi saada energiankulutusta mitattua kun ei ole kiertoa niin lämpötilasta on hankalampi saada tarkkaa näytettä ainakin lyhytaikaisissa käytöissä.

[Arttu]

Kiitti mail ista
Joo, en tiedä noista juurikaan, minulla on nyt käytössä vanha Kamstrupin 402 missä toimii vain pulssilähtö mikä mittaa ultraäänellä mutta käyttöveteen en ole sitä kokeillut. Käyttövedessähän on hankalampi saada energiankulutusta mitattua kun ei ole kiertoa niin lämpötilasta on hankalampi saada tarkkaa näytettä ainakin lyhytaikaisissa käytöissä.

Nykyään käytetään tuota muitical sarjaa juurikin tuon ultraääneen perustuvaa uusimmat on jo 600 sarjassa ja viisaammat mittarit 800 alkusia.
Puhdasvesipuolella on sitte multical 21 ja 66 sähkömittareita.
Tuo evl sarja on jo kuollu ja kuopattu. Mutta käytössä yleisesti vielä.

Mutta jätetään tää topikki kattila tehonmittauksille mailaa vaikka mulle mikä sulla on ideana kun noita kikkareita kertyy nurkkiin.

[Seppo]

Miten kw mittari pitäisi kytkeä?
Landomat 21 latauspumppuna. Meinaan eikö luotetavaan mittaus tulokseen tarvita lähtevän ja tulevan veden lämmöt ja vesimäärä? Ainakin kun katselin virtausmittareita niin niissä oli kokolailla pieni reikä ja jos tulee sähkökatkos eli tarvittaisiin vapaata kiertoa niin ei varmaan pelaa.

[Arttu]

Miten kw mittari pitäisi kytkeä?
Landomat 21 latauspumppuna. Meinaan eikö luotetavaan mittaus tulokseen tarvita lähtevän ja tulevan veden lämmöt ja vesimäärä? Ainakin kun katselin virtausmittareita niin niissä oli kokolailla pieni reikä ja jos tulee sähkökatkos eli tarvittaisiin vapaata kiertoa niin ei varmaan pelaa.

Hyvä kysymys. Meiaan laitaa sen latauspumpun jälkeen eli lämmön mittaus varaajan tulo ja lähtöputkeen ja virtaus mittari varaajan lähtöpuolelle "virtausmittari oikein päin" niin saadaan varaajaan siittetty energia ei sitä kierrätettyä energiaa.
Katsoin mittaria jossa oli nimellisvirtaus. qP 1.5 m3/h, qS max. virtaus 3.0 m3/h ja qI min. 0.015 m3/h, virtausmittarin keskireikä neliö ja noin 6 mm sivu ja pituutta samanverran eli vapaakierrolla ei luultavasti juuri haitaa koska on pituudeltaan tosi lyhyt virtaus nopeus vaan kasvaa siinä mittauksen kohdalla.

Itse olen kerran kattilan keittäny sähkökatkolla ja sen jälkeen mun latauspumppu on ollut irtojohdolla APC BackUPS CS 650VA upsiin niin ei ole sähkökatkokset haitannu. Edellinen akku kesti 8.5 vuotta kunnes ups alko piippaamaan akusta.

[Seppo]

Töiteni puolesta olen välillä nesteiden ja putkien kanssa tekemisissä ja sanoisin, että 6 mm reikä ja 50 litraa minuutissa eli 0,8 litraa sekunnissa on kokolailla huono yhdistelmä ainakin vapaakierrolla. En osaa sanoa paljon tarvitaan painetta, että tämä vajaa litra minuutissa toteutuu, mutta jotain kuitenkin. Eli landomat 21 taitaa työntää max. Sen 3 m3 tunnissa isoilla putkilla.

[jolla]

Siirsin tänne paremmin aiheeseen sopivaan ketjuun

Onko kattilan tehon ilmoittamisesta/mittaamisesta mitään standardia? Millä valmistajat ilmoittavat teho. Kuukkelista ei ainakaan suomenkielellä juurikaan tietoa herunut.
esim. millä
- hyötysuhteella ?
- aikajaksolla?
- jatkuva?
- hetkittäinen?
- käytännössä?
- teoriassa?
jne.

[arveccio]

Mitä vähemmän tietoa on julkisesti saatavilla, sitä vahvemmin arvaus menee sinne teoriassa-hetkittäin -akselille.

[seppol]

EN 303-5 standardin mukaan kattilan nimellisteho mitataan vesivirtaaman ja lämpötilaeron perusteella. Kokeen aikana kulunut polttoaine punnitaan. Näiden perusteella lasketaan kokonaishyötysuhde ns. suoralla menetelmällä kun tunnetaan systeemiin syötetty energia ja jäähdytykseen saatu enrgia.
Tehon perusteella kattilat jaetaan kolmeen luokkaan, alle 50 kW, 50 -150 kW ja 150 - 300 kW.
Savukaasupäästöt ja hyötysuhde mitataan nimellisteholla ja 50% teholla. Mikäli käsisyöttöinen kattila ei pääse 50% osatehoon, se on varustettava varaajalla ja siitä on oltava valmistajan maininta.
Savukaasupäästöistä mitaan häkäpitoisuus, hiukkaspitoisuus ja orgaanisesti sitoutuneen hiilen pitoisuus. Viimeksi mainittu mitataan kokonaishiilivetyanalysaattorilla joka perustuu liekki-ionisaatiodetektoriin. Pitoisuus mitataan jatkuvatoimisesti kuivaamattomasta savukaasusta josta hiukkaset on suodatettu pois.

1982 julkaistiin suomalainen SFS 4800 standardi "Kiinteän polttoaineen pienkattilat , testaus".
Se rajoittui 120 kW tehoon. Siinäkin teho mitataan veden lämmönnousun ja massan perusteella.

Varaavien tulisijojen testaus on julkaistu SFS-EN 15250 standardissa 2007. Testaus on jotenkin epämääräisempi koska sioutunut lämpömäärä on vaikeampi mitata. Kumma kyllä varauskapsiteettia verrattuna lämpötilamuutokseen ei ole edellytetty. Ei myöskään uunin tehoa vaadita ilmoitettavaksi.
    CE kilpeen pitää laittaa vain:
-suosituspolttoaine
-suijaetäisyys palaviin materiaaleihin
-CO päästöt
-savukaasun lämpötila
-lämmon varauskyky
-hyötysuhde

Kaikki tiedotteet on saatavana suomen kielellä

[Apa]

Mielenkiintoista keskustelua ja hyviä mittaustapoja ihmisillä.

Itselläni on ollut aika yksinkertainen lähestymistapa ja olen keskittynyt enemmän koko systeemin hyötysuhteeseen. Eli kuinka suurella hyötysuhteella saan puusta irti sellaista energiaa jota pystyn hyödyksi käyttämään. Eli en ole huomioinut kattilan terästen lämpenemisiä enkä mitään muutakaan kuin varaajan veden lämpenemistä.

Eli itse teen niin että aloitan mittaamisen kun varaaja on mahdollisimman tasalämpöinen (ja kylmä). Punnitsen kaikki kattilaan menevät puut tarkasti, poltan ne, ja mittaan varaajan veden lämpötilan nousun. Oleellistahan tosiaan on että lämmennytkin vesi on tasalämpöistä.

Laskentakaavat on tässä ketjussa moneen kertaan esitelty, joten ei niistä sen enempää. Ainoa isompi oletus minun laskelmissa on puun kosteus. Olen nyt polttanut viitisen vuotta vanhaa sekapuuta ja olen olettanut puun kosteudeksi 20% ja lämpöarvoksi 4.1 kWh/kg. Kattilani on Termax Natura 80kW ja varaajani on Akvatermin 5000 litrainen.

Tällä järjestelyllä olen mitannut systeemini keskiarvoiseksi hyötysuhteeksi noin 80%. Lämpöenergiaa menee tietysti hukkaan kattilan ja kattilahuoneen lämmitykseen (sekä piipusta ulos), jotka pitäisi ottaa huomioon jos laskettaisiin vain itse kattilan puun poltosta saamaa hyötysuhdetta.

Mielestäni tämä on mielekäs hyötysuhdeluku, koska se kertoo kuinka paljon puuta tarvitsen todellisuudessa.

Kiinnostaisi tietää muidenkin käyttäjien mahdollisista samantapaisista mittauksista.

[jolla]

Eipä ole tullut aiemmin edes ajateltua hyötysuhteista mitään vaikka kymmeniä vuosia tullut lämmitettyä.
Nyt sitten olen hieman mittaillut ja kyllä ne aika lähellä ovat arvioitujen lukujen kanssa joten saattavat olla jopa lähellä todellisia.
joulukuussa sain energiaa aikaisiksi 959 puumäärällä 2542,73 kwh 75,70 % hyötysuhteella kattilan tehon ollessa keskimäärin 69,98kw/h lämmityksen aikana, huipputehot menevät >100kw joka lämmityskerralla.
energiaa kului seduraavan kuvan mukaisesti, tuo ~100kwh ero sisältää maassa olevan kanavan ja varaajan lämpöhukat sekä lämmityksen ajoituksesta kuunvaihteen eroavaisuudet. Tuolla lisää kuvia