Myönnän että verbaalinen ulosantini on harhaanjohtavaa, ilmaisin itseäni turhan monisanaisesti ja värikkäästi, parempi olisi ollut kirjoittaa ilman pidempiä sepustuksia:
nostin alipaineet nelinkertaiseksi ja laitoin toisioilman neljännekseen aiemmasta.
Noin näytti jälkipolttopesän liekki olevan just sitä mitä sen kuuluu olla ja mitä on jatkuvasti haettu, mutta nyt toteutettuna
kielletyillä metodeilla.
( Vaikka nainen olenkin, ja vieläpä syntymäblondi, niin mulle ei tarvi aivan kaikkea rautalangasta vääntää
)
Ihan siihen ei tietenkään näin toimien päästy mitä Erbishin pannu videolla pelittää, johtuen siitä että meillä ei ole tuola niitä tee-se-itse tiiliä.
Syy miksi mua on tehtaan puolesta kielletty ajamasta tollasilla alipaineilla täytyy olla se että noi tiilet ei tollasia tehoja kauaa kestä, tältä meidän mestarivirittäjältäkin niitä tiiliä menee taajaan tahtiin (alipaineet 100-150 muistaakseni).
Tietenkään tehdas ei ole sanonut miksi noin ei saa tehdä, myöntäisivät tavallaan tuotteen olevan heikko.
Ilmavuotoja tuola
ei ole. (Ellei nyt sit eilisen jäljiltä uus alaluukku saanut siipeensä, mihin en usko koska tuli kerrankin oli kattilan takaosaan suuntautuva).
Pannussa on kylmänä tasan 1pa alipainetta kääntöpellin ollessa kiinni, imurin sammuksissa ja täyttöluukun ollessa kiinni, riippumatta ensio ja toisioilma-läppien asennosta. Kylmässä piipussa alipaine on 10pa.
Imurin nopeutta ja luukkujen asentoja säätämällä saan sen just millilleen siihen mitä haluan, kylmänä tai kuumana.
Ja joo, ihan itse keksin että toisioilma sukeltaa liekin ohi ja turhaan jäähdyttää jälkipolttopesää ja palaminen on mitä on, MUTTA, tässä on nyt kuitenkin siitä huolimatta yritetty mennä virallisten ohjeistusten mukaan.
Ton havainnon tein tasantarkkaan heti ekalla lämmityskerralla kun toi jälkipolttopesän tirkistysluukku oli paikoillaan ja liekki oli mahdollista nähdä kokonaisuudessaan eikä vain 8mm pultin reiästä.
Se tässä hämmentää ja suorastaan v****aa että omin silmin näkee että eihän toi kertakaikkiaan voi toimia millään tehtaan suunnalta tulleilla ohjeilla, ja tehtaallakin tarkalleen tiedetään meidän olosuhteet, mutta silti vain pitää takuta ja takuta ja yrittää ja yrittää, hakata päätään seinään.
Luoja tietää miksi, todennäköisesti siksi että tollanen pannu on nippanappa mahdollista saada pelittään joissain olosuhteissa (pieni lyhyt piippu ja märät puut) noin ja tälleen käytettynä pannun elinikä on kohtuullinen. Kunnollista puhdasta polttamista se ei kestä ja valmistajakin taitaa tietää sen.
Ja lisäksi valmistaja on sidottu eu:n tai minkälie energia yms normeihin jotka eivät taatusti salli myydä laitetta joka päästää energiaa harakoille.
Monikos näistä saman pannumallin omistajista, joilla se nätisti pelittää, on mitainnut alipaineita?
Eipä taida monikaan olla, ja aika monella taitaa alipaineet olla niissä lukemissa että tehtaan tyypeillä nousis niskavillat pystyyn jos tulisivat mittailemaan.
*
edit* oonkos mä jossain kohtaa muka väittänyt että yritän säädellä palmista
latauspumpulla??
Vaikka toi mun ulosanti on mitä sattuu, niin kovan ulkokuoren alla on kuitenkin sairaalloisen tunnollinen ja varovainen perfektionisti joka aina haluaa uskoa ihmisistä hyvää ja luottaa ammattilaisten tietämykseen.
(eilinen viritys oli kyllä tarkoin harkittu jo pidempään, mutta toteutin sen käytännössä vasta kun meni hermot)
Tää farssi tuskin ois saanut tällasia mittasuhteita ilman tätä helvetin kiltin tytön syndroomaa, jos oisin toiminut täysin oman pääni mukaan kuuntelematta "ammattilaisia" ja lukematta noita pirun käyttöohjeita jotka on aivan selkeesti tehty huomattavasti pienemmille savuhormeille ja märille puille.
Tätä henkistä ongelmaa ei yhtään helpota se että tehtaalta viimein löytyi ystävällinen ja palvelualtis ihminen joka toimitti tänne noi arvokkaat luukut "takuun piikkiin", pakkohan sitä on jumaliste ollut yrittää kuunnella ja uskoa (alipaine 23-30, savukaasut 110-135 astetta, jossain kohtaa toimii noinkin vähän aikaa, mutta kituuttaa ja tukehtuu ennenpitkää, savuutuksen kera, kun jälkipolttopesässä ei ole minkäänlaista liekkiä).
