Jämä-Jullen päivitysprojekti

[Jämä-Julle]

Piti oikein rekisteröidä ittensä palstalle ja tulla kyselemään tyhmiä&osallistumaan jorinoihin. Tämän hetkiset lämmityssysteemit on uudenkarhea Jäspi tupla 2S kaksoiskattila ilman varaaja tietysti ja 1800-luvun lopun hatara hirsitalo 170:llä lämmitettävällä neliöllä. Kyllähän tuollakin pärjää kun on emäntä kersojen kanssa kotona nakkelemassa kalikoita pannuun pitkin päivää, yöt öljyllä. Pari talvea tätä nyt lämmittäny ja kulutus ollut 25-30 heittoa puita ja 600-700 litraa öljyä per vuosi.

Meinasin nyt kuitenkin tuon sikiämisen lopettaa ja eukokkin pitäs varmaan lähivuosina patistaa lämmityshankkeista oikeisiin töihin. Eli kunnon pannu ja varaaja pitäs saada. Tuo Maga alko kovasti kiinnostamaan ihan jo hinnan puolesta, tohtiiko kysyä mitä siitä joutu kärsimään ja millä lisukkeilla? Ittellä lähinnä kiikarissa tuo pykälää isompi 49kW malli ja siihen kylkeen 3 kuution varaaja. Minkä kokoseen varaajan tuo 25 motin miehen pannu on koplattuna ja millanen torppa lämmitettävänä? Onko kellään tai löytyykö netistä jotain prosyyriä eli manuaalia minkälaisia tiloja tuommonen pata vaatii puolelleen vai onko edestä ja päältä kaikki nuohous? Vaikuttaa nääs pannarin suunnittelun. Pannari pitäs muurata ulos vanhan piharakennuksen päätyyn vanhojen seinien sisälle ja ahdastahan siellä on, lattiapinta-alaa saa noin 2,2x4 metriä tehtyä ja sinne pitää sopia pannu ja varaaja tykätarpeineen. Puuliiteri on sitten seinän takana josta kalikat suoraan pesään. Joku valmis kivipiippu laittaa tai sitten tehä ite teräspiippu seinästä ulos ja ylös.

Sen verran tuota hommaa nyt kesällä alottelin että ostin raktorikaivurin ja kaivoin 30 metriä kanaalia pihan yli valmiiksi.

Sellanen valmis kaksreikänen 25mm eristetty mötkylä. Nykystä sisäkattilaa meinasin pitää kuumana uudesta ulkovaraajasta ja käyttövedet ja lämmityslähdöt saa olla niinkun nytkin. Minkäslaista automatiikka tän sisäpannun kuumanapitämiseen pitäs laittaa vai laitanko vaan öljypolttimen termarin ruokkimaan kiertovesiopumppua kun alkaa sisäpannu jäähtyä?  

Eikä tässä vielä kaikki , lisäksi on tuolla harraste verstaassa eli hallissa vanha Jämä Junior ilman varaajaa lämmityslaitteena, sinnekkin saa talvella pesän pari nakella niin pysyy talli lämpösenä.  100 neliötä betonilattiaa kyllä varaa aika hyvin kun on lattialämmitys. Ehkä joskus tulevaisuudessa vois vetää kanaalin tuonnekkin, mutta sillon sais kyllä olla riittävän tehokas pannu ja tarpeeks litroja vaarassa. Tämä tallin pannuviritys oli vähän niinku harjotustyö kun en ollu ensimmäistäkään jenkaa vääntäny tai hamppuliitosta tehny ja niin vaan tuli toimiva viritys ja halvalla että ehkä uskaltaa ryhtyä ite hommiin uudenkin kattilan kanssa niin ei pääse putkimiehet ryöstämään




Tollanen setti lattiakierrolla jossa klykolit sisällä ja putkilämmönvaihdin välissä ja toisena lämmityspiirinä puhallinkenno seinällä. Tulee muuten äkkiä lämmintä. Piippukin piti tietty värkätä ite happosesta 168mm purkuputkesta ja villakourut+pellit päälle, pitäskö tehä sama patentti uuteen pannuun vai kannattaako noista lekapapupiipuista maksaa ittensä kipeeks?



Että tämmösiä hankkeita täällä

[AnssiKo]

Piti oikein rekisteröidä ittensä palstalle ja tulla kyselemään tyhmiä&osallistumaan jorinoihin. Tämän hetkiset lämmityssysteemit on uudenkarhea Jäspi tupla 2S kaksoiskattila ilman varaaja tietysti ja 1800-luvun lopun hatara hirsitalo 170:llä lämmitettävällä neliöllä. Kyllähän tuollakin pärjää kun on emäntä kersojen kanssa kotona nakkelemassa kalikoita pannuun pitkin päivää, yöt öljyllä. Pari talvea tätä nyt lämmittäny ja kulutus ollut 25-30 heittoa puita ja 600-700 litraa öljyä per vuosi.

Esitteitä ja infoa on netti pullollaan, tuskin kellään on ajantasaista pakettia saman tien tarjota.

Äkkipäiten tulis mieleen heittää tuoreempi tupla 2S harrastehalliin, samalla sais peruslämmön halutessaan öljylläkin.

Uuteen pannariin mahtuu kyllä kamat, kannattaa kattoa sijoittelut niin et klapit saa mahdollisimman helpolla pannun viereen. Pumppukärry ja lavahäkki on kova sana. Rullakkohäkki hyvänä kakkosena. Siirtokärry/maitokärryt/nokkakärryt sun muut kolmantena, ja sylykselliset on sitten se manuaalisin tapa.

Kattilaksi on paljon vaihtoehtoja. Kotimaisia vain turhan vähän, jää lähinnä alapaloisiin. Ulkomailta löytyy sitten tuoreempaa tekniikkaa, huippuna ehkä jotkut Fröhlingin tai Hertzin saksalaiset käänteispalokattilat, joita ei vuodessa montaa Suomeen myydä turhan kovan hinnan vuoksi. Attack ja Atmos on aika suosittuja, ja suurin osa palautteesta on ollut positiivista. Noita saa ulkomailta edullisesti webbikaupoista, tai sit hiukan kovemmalla hinnalla suomi-jämyiltä. Toi Maga on aika uusi tuttavuus, mut hyvältä kuulostaa sekin.

Itse ottaisin nyt suoraan lambda-ohjatun kattilan. Ei taida kyl vieläkään löytyä vanhaan koloon sopivaa edestä/päältä nuohottavaa lambadallista kattilaa. Mutta joka tapauksessa nuo lambadalliset on shoot-and-forget vekottimia. Puut sisään, tuli alle ja luukku kii. Automatiikka hoitaa loput.

Ennenku päätät, käy paikan päällä kattomassa muutamia ratkaisuja lähinurkilla. Suurin osa esittelee kyllä mielellään ratkaisujaan ja kommentoi tuloksia. Henkilöstä kii, onko se sit pelkkää henskelien paukutusta vai todellisen asian kertomista. Aika monella on kattila allekirjoituksensa näkyvillä.

On täällä tietty sellaisiakin tapauksia, joilla ei ees oo mitään kattilaa, mutta väittävät olevansa asiantuntijoita. Noista ei kannata pahemmin perustaa.

[Heater]

Piti oikein rekisteröidä ittensä palstalle ja tulla kyselemään tyhmiä&osallistumaan jorinoihin. Tämän hetkiset lämmityssysteemit on uudenkarhea Jäspi tupla 2S kaksoiskattila ilman varaaja tietysti ja 1800-luvun lopun hatara hirsitalo 170:llä lämmitettävällä neliöllä. Kyllähän tuollakin pärjää kun on emäntä kersojen kanssa kotona nakkelemassa kalikoita pannuun pitkin päivää, yöt öljyllä. Pari talvea tätä nyt lämmittäny ja kulutus ollut 25-30 heittoa puita ja 600-700 litraa öljyä per vuosi.

Meinasin nyt kuitenkin tuon sikiämisen lopettaa ja eukokkin pitäs varmaan lähivuosina patistaa lämmityshankkeista oikeisiin töihin. Eli kunnon pannu ja varaaja pitäs saada. Tuo Maga alko kovasti kiinnostamaan ihan jo hinnan puolesta, tohtiiko kysyä mitä siitä joutu kärsimään ja millä lisukkeilla? Ittellä lähinnä kiikarissa tuo pykälää isompi 49kW malli ja siihen kylkeen 3 kuution varaaja. Minkä kokoseen varaajan tuo 25 motin miehen pannu on koplattuna ja millanen torppa lämmitettävänä? Onko kellään tai löytyykö netistä jotain prosyyriä eli manuaalia minkälaisia tiloja tuommonen pata vaatii puolelleen vai onko edestä ja päältä kaikki nuohous? Vaikuttaa nääs pannarin suunnittelun. Pannari pitäs muurata ulos vanhan piharakennuksen päätyyn vanhojen seinien sisälle ja ahdastahan siellä on, lattiapinta-alaa saa noin 2,2x4 metriä tehtyä ja sinne pitää sopia pannu ja varaaja tykätarpeineen. Puuliiteri on sitten seinän takana josta kalikat suoraan pesään. Joku valmis kivipiippu laittaa tai sitten tehä ite teräspiippu seinästä ulos ja ylös.

Sen verran tuota hommaa nyt kesällä alottelin että ostin raktorikaivurin ja kaivoin 30 metriä kanaalia pihan yli valmiiksi.

Sellanen valmis kaksreikänen 25mm eristetty mötkylä. Nykystä sisäkattilaa meinasin pitää kuumana uudesta ulkovaraajasta ja käyttövedet ja lämmityslähdöt saa olla niinkun nytkin. Minkäslaista automatiikka tän sisäpannun kuumanapitämiseen pitäs laittaa vai laitanko vaan öljypolttimen termarin ruokkimaan kiertovesiopumppua kun alkaa sisäpannu jäähtyä?  

Eikä tässä vielä kaikki , lisäksi on tuolla harraste verstaassa eli hallissa vanha Jämä Junior ilman varaajaa lämmityslaitteena, sinnekkin saa talvella pesän pari nakella niin pysyy talli lämpösenä.  100 neliötä betonilattiaa kyllä varaa aika hyvin kun on lattialämmitys. Ehkä joskus tulevaisuudessa vois vetää kanaalin tuonnekkin, mutta sillon sais kyllä olla riittävän tehokas pannu ja tarpeeks litroja vaarassa. Tämä tallin pannuviritys oli vähän niinku harjotustyö kun en ollu ensimmäistäkään jenkaa vääntäny tai hamppuliitosta tehny ja niin vaan tuli toimiva viritys ja halvalla että ehkä uskaltaa ryhtyä ite hommiin uudenkin kattilan kanssa niin ei pääse putkimiehet ryöstämään




Tollanen setti lattiakierrolla jossa klykolit sisällä ja putkilämmönvaihdin välissä ja toisena lämmityspiirinä puhallinkenno seinällä. Tulee muuten äkkiä lämmintä. Piippukin piti tietty värkätä ite happosesta 168mm purkuputkesta ja villakourut+pellit päälle, pitäskö tehä sama patentti uuteen pannuun vai kannattaako noista lekapapupiipuista maksaa ittensä kipeeks?



Että tämmösiä hankkeita täällä

Jos miehellä pysyy nuin hyvin työkalut käsissä ja löytyy traktorii ja kaivurii niin alkaisin sinuna miettimään muutakin vaihtoehtoa kuin halkojen nakkelua uuniin!
oisko hakelämmitys kiinnostavaa? Hommaa jonku hakkurin ja haketat ne rangat mistä ennen teit halkoja. Siilo sen kokoinen että viikon pari pakkasilla menee ja täyttö etukuormaajalla. Näyttäs olevan muuten tuota tonttiaki tuossa että johonki rakennuksen kuppeeseen sen voi laittaa.
nämäkin systeemit vaatii muuten jonninverran huolenpitoa.

no entäpä jos otat sen kaivurin Oikeen urakkakäyttöön ja kaivelet maalämpöputket sinne tonttiin. About 500metrii putkee kai tarvis. Glykolihommat ja putkijommat sulta onnistuu niin voisi säästöä tulla aika mukavasti. Voit Sitte keskittyä siihen hallin lämmittämiseen klapeilla jos Se niin mukavaa on

[Jämä-Julle]

Sopivat tilathan näitä lämmityssysteemejä monesti rajottaa jos ei ole isoihin varaajiin varauduttu jo rakennusvaiheessa. Sillä joutuu meikäläinenkin siirtämään pannun ja varaajan ulkorakennukseen kun tuo talon pannuhuone on tehty joskus -70-luvun alussa samalla kun on pönttäuunit ja porinmatit kannettu pihalle. Sillon oli haitekkiä raahata 50-luvun valurautapannu kahden neliön koppiin, lyödä öljypoltin kylkeen ja kaivaa 5 kuution öljypönttö pihalle Niin ne ajat muuttuu.

Haketta en pidä itselle vaihtoehtona, se vaatisi oman varaston rakentamisen ja mieluiten erilliseen rakennukseen koko hakepannu siiloineneen ettei pala mukana 300 neliötä vanhaa tallia/latoa. Maalämpö olis varmaan ihan fiksu ratkasu eikä investointina kalliimpi kun sen ite tonkis tuohon peltoon, mutta ei kai sitä nyt kalliilla sähvöllä kuitenkaan kun klapejakin voi poltella. Sitäpaitsi tuo metsä- ja klapihomma on ihan mielekästä harrastamista luonnossa ja leikkiä koneitten ja raktorien kanssa miesten töitä Vähän vastapainoa päivähommille missä ei tarvi ite työkaluihin koskea tai hikeä vuodattaa.

25 motin miehen kannattaa kyllä rohkeesti ruuvata paronista lämpöä pienemmälle, oppii ne akatkin sitten tulet tekemään kun suihku jäähtyy. Kotopaikalla lämmittelin pikkupoikana 3 kuution varaajaa 40kW yläpalopannulla ja ei sitä usein paljoo yli 60 asteen lämmitetty kun ilta loppu kesken tai ukko meinas että jäähtyy turhaan jos liian kuumaksi lämmittää Koulusta kotiin tullessa tulet pannuun kun varaajassa yleensä alalämpö 20 ylä 40, piisas just lattialämmitykselle, mutta suihku oli kylmää. Olihan aika työmaa mokoma pannu, sitten kun veljen kanssa molemmat oltiin muutettu kotoa niin ei menny montaa vuotta kun ukko hommas maalämmön  


Kyllä se 49kW Maga varmaan tuolle suunnittelemalleni 3 kuution pytylle olis aika soppeli, onko raadilla muita edullisen pään kattiloita samassa teholuokassa esittää? Atmos on jo reilun tonnin kalliimpi ja silläkin rahalla ostaa paljon asennusolui..  eiku tarvikkeita virosta. Atmoksen 50kW mallissa tais olla kyllä vähän isompi ja pidempi varastopesä kun Magassa, se on tietyti plussaa. Vaan tuo Magan 50cm klapimitta toisaalta on itselle parempi kun pidemmät, menevät säkkeihin paremmin. Melkeen tekisin mieluiten 33 senttisenä kaikki samalla vaivalla niitä syntyyy lyhyempiäkin koneella ja sopivat sitten saunaan ja hellaankin. Teettekö ihan jämptin mittasta kalikkaa näihin nykyajan pannuihin vai saako niitä lyhyemmillä ladattua kunnolla?

Jokatapauksessa mielenkiintosta seurata Maga miehen käyttökokemuksia hetken aikaa, koska keväällä pitää joku pannu tilata että sen saa seuraavaks talveks tulille.

[Jämä-Julle]

No niin homma on nytkähtänyt talven ihmettelyn ja netin selailun jälkeen ihan oikeesti käyntiin. Maga 49kW pannu, latauspaketti ym tykötarvetta on Hemeltronilta tilattu ja pitäs saapua kuun lopulla. Varaajaksi otin kotimaisen Gebwellin 3 kuution tiinun. Siinä oli hyvinä puolina irrotettavat eristeet ja maalattu pelti eristeiden alla. Edullisina nettilöytöinä on tullut haalittua jemmaan uusi Grundfos Alpha kierovesipumppu pannuhuoneen ja talon välille ja yksi 150 litranen paisuntasäiliö. Hormiksi löyty pilkkahintaan täys kanki+1,5m pätkä 168mm hapokasta, pitää tehä siitä samalla reseptillä kun talliinkin.  Toisen samankokosen paisarin otin Hemeltronilta.Tilanahtaus pudotti pannuhuoneen sisälle tulevan kivipiipun pois laskuista. Kesäloma alkaa sopivasti heinäkuun alussa että katotaan saako värkit raahattua sillon paikalleen.

Itse pannuhuone on vielä vähän vaiheessa, hommahan alkoi purkutöillä. Vanha varastokoppi pois, vähän uutta perustusta ja tuentoja, jokunen kuutio multaa, savea, purua, vanhoja kenkiä ja kossupulloja ulos.




Lattiakaivolle kaivoin viemärin pihan yli penkkaan ja samaan ojaan tuli salaojaputki ja lenkki salaojaa pannuhuoneen lattian alle.



Nyt on lattia kuraa vailla, huomenna tulee ihan autolla, ei jaksanu myllätä ite tällä kertaa...



Tuosta pitäisi jatkaa ylöspäin manttelointi/oikasuvalulla vanhan sokkelin päälle ja sitten 200 millistä siporex harkkoa. Kattooon raahasin yhdeltä työmaalta purettua 120mm Paroc elementtiä, pitäs olla EI60 tavaraa. Palo-ovetkin löyty samalta työmaalta, 160 senttinen aukko (ovi+vasikka) niin siitä sopii varaajakin sisälle. Että tämmönen kesärojekti tällä kertaa

LVI-alan asennusteknisiä kysymyksiä pitää esittää tuonnempana jahka alkaa hahmottua pelit paikalleen. Sähkökäyttösen jengakoneen ja mustaa putkea+osia voisin ostaa jos on jollain jäänyt jouten.

[Jämä-Julle]

Kesälomat on lusittu ja työilmat oli hyviä, työmaa katon alla ja keli sopivan viileä Maga pannu ja asennutarvikkeet tuli Hemeltronilta täsmällisen sovitusti, täysi kymppi palvelusta!

Seinät tuli muurattua 200mm paksuista siporex/aeroc harkoista, oli vähän joka leveyttä mutta kantilleen kun muuraa ni hyvin kelpaavat sekasin. Ovenkarmien viereen RHS tolpat pystyyn ja karmi paikalleen ennen seinien muurausta. Katoksi tuli 125mm paroc-elementti. Eli laasteja ja betonia lukuun ottamatta purku/jämätavaraa koko koppi.


Varaaja ja kattila tuli tuupattua sisälle, hyvin onnistuu yksin kun mahtuu pumppukärrillä tuupaamaan paikalleen.



Paisuntapurkeille täppäilin romuraudoista tellingin seinälle niin jää vähän lattiaa vapaaksi. Putkia jenkattu ja pyöritelty kattilan ja varaajan välille.



Savupiippu tuli käpisteltyä kasaan yks sadepäivä, leikkauskuvat ei ollu ihan millileen kun tuli piirrettyä läppärin näytöltä läpi voipaperille 7 metriä tuli pituutta, materiaali 3mm ja 2mm vahvaa. Odottelee vielä pystyyn nostoa, saa nähdä minkälainen spektaakkeli tulee kun laittaa rakennustelineet 6 metriin pystyyn ja talja telineen päälle...



Nyt ihan tekniikkakysymyksiäkin. Varaajan kupeelle laitan 3-tie venttiilin jolla saa säätää kanaaliin menevän veden lämpöä. Tuohon on saatavilla sunttia kääntämään vakiolämpösäädin esim automix CT joka pitää menoveden asetetussa lämmössä. Osaako tuollanen joku vanha perus oumanni pitää myös menoveden vakiolämmössä? Niitä saisi muutamalla kympilla tai satasella kun ihmiset roudaa öljypannuja pihalle. Tuo pelkkä vakiolämpösäädin maksaa virossa reilu pari sataa ja suomessa reilu 300. Isosta varaajasta talon öljypannuun vettä kierrätävää kiertovesipumppua ajattelin ohjata sisäpannun öljypolttimen termarilla, eli sisälle vaihtokytkin ohjaako termari öljypoltinta vai ulkovaraajan kiertovesipumppua. Onko tähän jotain hienompia mutta halpoja ja helposti toteutettavia systeemejä? Toki ei se varmaan paljon haittaisi vaikka pumppu pyöris koko ajankin ihan vaan katkasijan takana?

Tarvikkeista olis tällä hetkellä puutteena joku 3-6kW lämpöparoni tms vastus varaajaan ihan vaan jäätymisen estoksi, tarjotkaa jos on joutilaana.

Muutama kuva lisää tuolla alpuumissa https://goo.gl/photos/9GcwF1xNzntHf4D59

edit: linkkiä retusoitu, atk tecnik broplem...

[jussi]

Alpummi antaa ilmoitusta:
403. That’s an error. We're sorry, but you do not have access to this document. That’s all we know.

[vauxhall1972]

Perus ouman ei osaa säätää muuta kuin virtaussuhteita, luulen että kannattaa suosiolla ostaa se automix..itse laittaisin öljypannuun ylimääräisen termostaatin ohjaamaan kiertoa isosta varaajasta, jos siinä ei ole muhvia sopivalla korkeudella niin hitsaten uusi kylkeen sopivalle korkeudelle ja mittaritasku siihen termostaattia varten.

[AnssiKo]

Perus ouman ei osaa säätää muuta kuin virtaussuhteita, luulen että kannattaa suosiolla ostaa se automix..itse laittaisin öljypannuun ylimääräisen termostaatin ohjaamaan kiertoa isosta varaajasta, jos siinä ei ole muhvia sopivalla korkeudella niin hitsaten uusi kylkeen sopivalle korkeudelle ja mittaritasku siihen termostaattia varten.

Uudemmmasta Oumanin EH-800 -mallista löytyy suoraan  vakiolämpötilalle asetukset. Vanhemmassa EH-80 ei taas sellasta suoraan oo, mut hiukka kikkailemallahan toikin onnistuu. Ulkolämpöanturi varmaan pitää korvata potentiometrillä, ja eiköhän se oo siinä. Jos haluaa, ni saahan tosta hiukan monimutkaisemmalla kytkennällä myös sellaisen, et kompensoi loivalla käyrällä hiukka lämmönhukkaa siirtolinjassa nostamalla hiukka syötön lämpöjä pakkasen kiristyessä.

[geswas]

Asiallista meininkiä! Kaiken ei tarvii olla uutta mut silti voi tulla asiallista jälkeä. 

[Jämä-Julle]

Kiitoksia vaan oumanni vinkistä, nyt on prosyyreja selattu netistä ja ostaa päräytin sisäänajetun EH-800 säätimen. 120 euroa joutu kärsimään ja siihen rahaan vaikuttaa varsin monipuoliselta vekottimelta. Valikosta löyty vakiolämpötoiminta ja kellolla saa asetella yöajat matalammalle lämmölle ja ilta-aikaan kun enemmän tarvista lämpöselle käyttövedelle voi asettaa kovemman lämmön menoveteen. Tuolla pystys vissiin ohjaamaan kiertovesipumpun käyntiäkin kun veis lämpöanturin sisäpannun kylkeen ja sitäkautta releelle herätettä ja virtaa pumpalle ja... taitaa tulla turhan dikidiki systeemi...

Ostoslistalla kanssa pikkunen ryhmäkeskus pannuhuoneen seinälle, muutama roppu, vikavirta ja pääkytkin sais sopia, tarjotkaa jos joutilaana vaikka eipä nuo paljoa maksa jos tyhjän lootan ja jonkun osan hakee kaupasta ja roput löytyy varmaa omista varastoista.

[AnssiKo]

Kiitoksia vaan oumanni vinkistä, nyt on prosyyreja selattu netistä ja ostaa päräytin sisäänajetun EH-800 säätimen. 120 euroa joutu kärsimään ja siihen rahaan vaikuttaa varsin monipuoliselta vekottimelta. Valikosta löyty vakiolämpötoiminta ja kellolla saa asetella yöajat matalammalle lämmölle ja ilta-aikaan kun enemmän tarvista lämpöselle käyttövedelle voi asettaa kovemman lämmön menoveteen. Tuolla pystys vissiin ohjaamaan kiertovesipumpun käyntiäkin kun veis lämpöanturin sisäpannun kylkeen ja sitäkautta releelle herätettä ja virtaa pumpalle ja... taitaa tulla turhan dikidiki systeemi...

Edukkaasti sait! 

Kaipa tolla sais anturin paluuveteenki ja syötölle korotus mikäli paluu alkaa mennä turhan viileeks. Toinen myöhemmin ehkä tarpeellinen juttu on se toisen lämmityspiirin ohjausmahdollisuus

[Jämä-Julle]

Hommat etenee pikkuhiljaa, pannarin päässä kaikki putket koplattuna, talon päässä pitää vetää eteisen rappujenaluskomerosta pannariin pintavetona. Ajattelin ottaa putkiukon naapurista värkkäämään puristeltavilla osilla. Lämpöparoni löyty kanssa 70 euron hintaan, nyt saa viimesen reijän varaajasta umpeen ja vaikka vedet sisään. Pitää kyllä hakea vähän kantovettä kaverilta kunnan vesijohdosta, on kaivossa vesi sen verran vähissä. Sähkötyöt nyt menossa niin sitten on pannari taputeltu valmiiksi. Pikku ryhmäkeskus seinälle, valo kattoon, muutama pistorasia ja lämpöparoni paikalleen. Pitänee taas lahjoa XO potun kanssa walan tehny sähkäri pitämään pienet käyttöönottotarkastukset niin ei aivan lakia rikota...

Piippu on myös pystyssä ja eristeet päällä. Nostotyö meni ihan näppärästi taljalla vaikka työsuojeluihmisiä ehkä olis hirvittäny...


Kovaa kourupalovillaa 80mm ja sikatut pellit päälle.


Tuommonen piippu tuli 120euron kustannuksilla, pituutta noin 7 metriä. Yhtään ylemmäs en olis halunnu tollasilla alumiinitellinkeillä kiivetä


Tietääkö joku miten tuossa Magassa pelaa laddomatin ohjaus kun siinä ohjauspaneelirasian takana on liitin ja siinä lukee pump. Pätkä kolminapasta kaapeliakin tuli mukana. Pannun myyjä kuitenkin kauppasi mukaan erillisen hormin kylkeen laitettavan savukaasutermarin kun kysyin osaako tuo pannu suoraan ohjata latauspakettia. Ruottalaisen myyjän sivuilla taas sanotaan olevan sisäänrakennettu savukaasulämpöanturi latauspumpulle. Tiedä sitten näistä, kyllähän se yleismittarilla selviää millon siihen tökkeliin virtaskaa tulee kun saa pannun kuumaksi.

[AnssiKo]

Tietääkö joku miten tuossa Magassa pelaa laddomatin ohjaus kun siinä ohjauspaneelirasian takana on liitin ja siinä lukee pump. Pätkä kolminapasta kaapeliakin tuli mukana. Pannun myyjä kuitenkin kauppasi mukaan erillisen hormin kylkeen laitettavan savukaasutermarin kun kysyin osaako tuo pannu suoraan ohjata latauspakettia. Ruottalaisen myyjän sivuilla taas sanotaan olevan sisäänrakennettu savukaasulämpöanturi latauspumpulle. Tiedä sitten näistä, kyllähän se yleismittarilla selviää millon siihen tökkeliin virtaskaa tulee kun saa pannun kuumaksi.

Magasta ei oo suoraan tietoa, mut eiköhän manuska tai kytkäri ton kertois.

Savukaasuohjaus on kyl fiksumpi, omassa padassa ohjaus puhaltimen ohjauslaatikosta, mut vedenlämmöstä riippuvana, ja sammuttaa latauspumpun pannun lämpöjen laskettua viis astetta asetetun käynnistymislämmön alle. Eli voi joko laittaa pumpun käynnistymään vasta reippaasti lataustermarin aukeamislämpöjä korkeemmalle, tai sit hyväksyä et pumppu pyörittää lyhyttä kiertoa viel pitkään lataustermarin jo sulkeuduttua. Turhaa sähkön ja lämmön hukkaamistahan toi jälkimmäinen. Menishän se jäännöslämpö varaajaan ihan vapaakierrollaki.

Eli tsekkaa ens Magan älykkyys tolta osin, mikäli siinä on ohjaus. Savukaasutermari on helppo asentaa jälkikäteenki, jos Maga ei vaan osaa.

[sakarif]

Tietääkö joku miten tuossa Magassa pelaa laddomatin ohjaus kun siinä ohjauspaneelirasian takana on liitin ja siinä lukee pump.

Yleensä näissä halvoissa kattiloissa (kalliimmista ei kokemusta) on toteutettu niin, että latauspumppu käynnistyy kattilan veden lämpötilan mukaan (esim. 60 astetta) ja sen jälkeen kun savukaasujen lämpötila on noussut yli 150 asteen käännetään toista nuppia, jolla asetetaan savukaasujen minimilämpötila. Savukaasujen laskiessa tähän asetettuun lämpötilaan sammutetaan imuri/puhallin sekä latauspumppu.

Atmoksen halvimmissa kattiloissa ei ole valmista liitäntää latauspumpulle mutta keskihintaisen kattilan kytkentäkaaviota katsomalla selviää, että pari johtoa lisäämällä latauspumpun ohjaus onnistuu samalla lailla kuin vähän kalliimmissa malleissa. Tällä foorumilla oli muistaakseni joku tehnyt juuri näin (en nyt muista linkkiä).

Ongelmaksi tällaisessa ratkaisussa tulee kattilaveden lämpötilan nousu kun liian korkeilla savukaasuilla on sammutettu latauspumppu. Näissä kun ei ole valvontaan siihen, että kattilan lämpötila saattaa jäännöshiilen lämmöllä nousta yli 97 asteen ja silloin alkaa jäähdytyskierukasta lykkäämään viemäriin energiaa (jos tällainen kytketty). Tämän sijaan latauspumppu pitäisi kytkeä päälle esim. 10 minuutiksi.

Liekö Itävallan hinta-kattiloissa moista ominaisuutta. Itse toteutetulla logiikalla saadaan helposti aikaiseksi.