Projektin lähtökohtana oli pariin kertaan laajennettu 60-luvun yksitasoinen omakotitalo. Lämmitettävää tilavuutta kuutisensataa kuutiota. Osa seinistä on saanut alkuperäisen 100 mm villan lisäksi päälleen 50 milliä tuulensuojavillaa ja yläpohja reippaasti puhallusvillaa. Ikkunat on melkein kaikki vaihdettu, ja ilmanvaihdosta huolehtii moderni iv-kone.
Alunperin kellarin pannarissa majaili Högforsin Maxi 14, valurautainen kaksoispesäpata 80-luvulta. Poltin oli päivittynyt 2000-luvun alussa, ja öljypuolen hyötysuhde oli ikäisekseen kohtuullinen, kun öp-huoltomies huollon jälkeen mittasi hyötysuhdetta savukaasujen pohjalta. Piippuna täydenkiven reikä alkuperäisessä tiilisessä hormipaketissa.
Puunpoltto oli tietty just sitä mitä sen noilla on. Vartin välein pannariin ja puita lisää, jos poltteli pidempään. Vähällä lämmöntarpeella meni himmailuksi, ja isommalla tarpeella ei ehtinyt tarpeeksi usein ja tasaisesti pannariin. Muutama motti tuli kuitenkin tuotakin opeteltua. Motivaatio loppui siihen, kun hiukan aikaisemmin hankittu 350 asteen savukaasulämpömittari kiehahti puhki. Puiden kuskaus portaita kellariin ei lisännyt motivaatiota.
Siitä se sitten lähti. Pannun tuli valittua huolella. Pienehkö pannari, josta piippu tekee L-mallisen, ei ole niitä kaikkein helpoimpia paikkoja. Vanhassa paikassa piipun edessä ei riitä syvyys. Piipun vieressä on syvyyttä, mutta leveys rajoittaa. Samalla menee huolto takakautta tai edes takasivuilta mahdottomaksi. Klapin pituus valikoitui puolimetriseksi jo alkuvaiheessa, et saman puumäärän saa sisään pienemmällä kappalemäärällä. Öljy/pellettimahdollisuus pyöri myös varalla, mut sähkövastukset kuitenkin hätävaraksi varaajaan.
Atmoksen DC25spl olisi muuten ollut hyvä, öljyä olisi voinu käyttää varalämpönä/poissaollessa. Tuhkaluukut takasivu alakulmassa esti tuon vaihtoehdon. Sama ongelma oli melkein kaikilla leveyden puolesta sopivilla pannulla. Lopulta ainoaksi vaihtoehdoksi jäi otsikon Ariterm, malli on City 25+. Aito käänteispalo, ja valmistettu Suomessa. Hintaa niin että hirvittää, ainakin Atmokseen verrattuna. Tutun putkarin kautta tuo sentään inhimillistyi jonkin matkaa.
Varaajaksi valikoitui hiukan matalan tilan takia madallettu 3 kuution pytty kolmella kierukalla ja välilaipiolla. Tilavuutta vajaa 2.5 kuutiota, ja siinä pari 6 kW vastusta poissaoloja helpottamaan. Varaaja ei mahtunut millään pannariin, ja tilan tekeminen sille kellariin, kuskauksineen, on sitten jo oma tarinansa.
Latauspumppuna pannun mukana tullut Laddomat 21-100, 73 asteen termarilla. Pumpun ohjaus tulee pannun puhaltimien automatiikalta. Putkitukset mustalla putkella ja eristeenä alumiinipintainen mineraalivillakouru.
Pannun huoltoa helpottamaan tuli paloluukku pannariin takaseinään. Sen kautta puhaltimen saa näppärästi irti. Tuo seinä piti muutenkin tehdä uusiksi, vanha oli puurungolla kipsilevystä tehty, ja eristeenä välissä pellavalevyä.
Ei tarvinnu kauaa miettiä josko tilalle laittaisi vaikka tiiliseinän.
