MAGA MA 40 tulossa

[AnssiKo]

Tunnistako itsesi ja tuntuuko tutulta.....
https://www.youtube.com/watch?v=KHLMtRaXJa0

Ei tunnu tutulta, tuskin kukaan muukaan mua tosta tunnistaa.

Keskustelukyvytön häirikkö tänne foorumiin on kyllä pesiytynyt. Mees kattomaan peiliin, siellä se kyyhöttää.

[tjh]

Kattilaksi on paljon vaihtoehtoja. Kotimaisia vain turhan vähän, jää lähinnä alapaloisiin. Ulkomailta löytyy sitten tuoreempaa tekniikkaa, huippuna ehkä jotkut Fröhlingin tai Hertzin saksalaiset käänteispalokattilat, joita ei vuodessa montaa Suomeen myydä turhan kovan hinnan vuoksi. Attack ja Atmos on aika suosittuja, ja suurin osa palautteesta on ollut positiivista. Noita saa ulkomailta edullisesti webbikaupoista, tai sit hiukan kovemmalla hinnalla suomi-jämyiltä. Toi Maga on aika uusi tuttavuus, mut hyvältä kuulostaa sekin.

No nyt tulin pois nurkasta. Noita vaihtoehtoja kyllä löytyy runsaasti. Suosittelen sellaista mallia josta löytyy vipunuohous, etenkin jos pannuhuone on ahdas. Omaa kattilaa en ole vieläkään nuohonnut kertaakaan (käytössä kohta pari vuotta), pelkällä vivun heiluttelulla menty tähän saakka. Pitäisi kai jaksaa joskus kurkistaa mitä sieltä tuubeista löytyy.

[25mottia/v]

Morjens!
Mikään erikoistapaus ei tietenkään oma systeemini ole, vaan ehkä rohkaiseva esimerkki siitä, kun tekee ihan kaiken itse, voi onnistua kohtalaisesti.
Kattila siis tuo mainittu MAGA,  varaajana Jäspi ovaali 1800 litraa, kahdella käyttävesikierukalla ylhäällä ja alhaalla. Lisäksi 2X lämpöparoni, 6kW/ kappale, siinä noin 500 mm kattilan yläosasta alas päin. Eli jos en tee puulämmitysharrastus- liikkeitä niin sähkä panee varaajaan 80, 20 ja 20 ylhäältä lukien lämmintä.
Maga oli nyt jälkikäteen hyvä valinta. Atmos meni ohi kun siinä on alhaalla takana nuohuousluukku.  Attack oli ihme pullistuksia ja paljon isompi kriittisissä suunnissa kuin muut samankokoiset.  Mutta kaikki tuo valkkaaminen vain siksi että oma pannuhuoneeni on tyhmän pieni.
Omana lisänä kattilapiirissäni on Glykolilla täytetty ilmanvaihdon jälkilämmitin.  Sille on oma itsetehty lämmönvaihdin kattilan kyljessä. uskon että se on hyvä sähkönsäästäjä, koska muuten 500 watin vastus olisi ilmanvaihtokoneessa päällä monta kuukautta putkeen. Kun lämmityskausi alkaa, niin aloitan sen napsauttamalla sen kierron pumpun päälle. Kun alkaa olla nollakelejä, pitää käynnistää lattiakierrot.  
magassa on savuimuri ja putkilämmönvaihdin.  Esim. Atmoksessa putkilämmönvaihdin on vasta hinnakkaammissa malleissa.  Olin löytävinäni hyvien kattiloiden rakenteita ja ominaisuuksia MAGAsta joka oli kakista halvin.  Hintaa en suoraan julkista koska pyysin Hemeltronilta henkilökohtaisen tarjouksen ja Sen Suomen pään yhteyshenkilö Lauri Kruusing lukee tätäkin foorumia ja on varmaan jonkunlaisella sydämellä mukana asioissa.  Avaa hemeltronin sivut, etsi Laurin numero tai säposti ja laita kysymyksiä. saat tarjoukset mistä haluat,kotiin tuotuna.  Myös kuvailua ja valinta- apua tulee.  
Vigas olisi ollut sama kattila mutta puhallustyyppinen,. Sen Lambdaversio olisi ollut tonnin kalliimpi kuin maga perussäädöillä.  Bormmer olisi ollut kutakuinkin Magan hintainen.  Vigas lambdalla saman hintainen kuin Suomessa perus- Jäspi Econature alimmillaan.  
En edes yritä suositella.  kattilan valinta ilman pitkää koeajokokemusta on aina mielikuvajuttu.  Itse olin tekevinäni puhtaasti teknistä valintaa ja tykästyin putkilämmönvaihtimeen.  Mistä sen tietää vaikka oma aivoni olisikin tehnyt päätöksen komean sinisen värin takia   Joka tapauksessa tuo tapa oli ns keskihintainen homma.  kallein on Suomesta ( harmittaa Suomalaisen työn puolesta!) hankittu tännen tuotu kattila.  halvin on baltian reissulla peräkärryllä haettu kattila, jolloin hinta alkaa varmaan alle kahdesta tonnista.  Itsellä oli haluna että kattila tuodaan rahtina pihaan.  Sen verran haluan kaikessa sanansa pitänyttä hemeltronia mainita että nyt, savotan jälkeen tunnen saaneeni edullisne, hyvän kattilan.  
Mutta koita päästä katsomaan kattilan käyttöä jossain.  Erityisesti lambdallista pitäisi seurata ja sitten lambdatonta.  Sitten kotiin miettimään mitä 1000 -2000 euron hintaero merkitsee ( Vigasissa siis 1000 euroa) lambdattomaan nähden.  
Itse pelaan aina liian horjuvalla budjetilla ja sitä lopullista valinnan vapautta ei ole.  Otin sen kattilan mihin rahat riitti.
tärkeintä on tunnistaa omat mietteet ja oma tarve.  Sehän pitäisi saada hoidettua, ettäolisi tyytyväinen puita kantaesaan  ja polttaessaan.  itselläni osui nappiin, kun pannarissa käy, on olo kuin taputtelisi uutta urheiluautoa.. käänteispaloisen toiminta tekee edelleen ja vieläkin vaikutuksen.      

[tjh]

Olihan tuossa Megassakin vissiin joku vipunuohoussysteemi? Kunhan tässä joskus muuttuu rahaksi niin tuollainen Megan 15kW tai 20 kW malli voisi hyvin korvata tuon arimaxin höpöhöpö-kattilan.

[25mottia/v]

Jos tosiaan nyt ylpeenä omistajana jotain Magaani haluaisin ( no sellainenhan tehdään kesällä)  niin vipunuohouksen sinne tuubiputkiin.  Turbulaattorit on valmiina siellä eli niihin vain "retkutusmekanismi".
Toinen ihan oman utelaisuuden takia tehtävä pikkumuutos on jonkinlainen tulenkestävästä lasista tehtävä liekin tuijotteluaukko alapesän kanteen.  harmi vaan kun siinä on mahtava 50 milliä paksu tulenkestävä valupanssari. Ei peltiä eikä villaa, vaan tulenkestävä eristetiili.  terästehtaan juttuja katsellessani olen aina kadehtinut poikin käytössä olevia tulenkestäviä aineita.  On mekaanisesti lujaa tulenkestävää sekä hämäävän kevyttä tulenkestävää eristetiiltä, joka varmaan sisältää ilmakupia.  Luukussa tuntuu olevan kevyehkö valu...Jotain siitä eristävän ja huippukovan aineen väliltä painoltaan.  
Evoluutioni voisi edetä niin että kun sen näkölasin saa niin alkaisi tosissaan ilmoilla kokeilu.  Joku tosi hyvä kompromissi nyt säädöissä on ja kiinteät ilmanmäärän säädöt.   jos pysyisi herkällä käsisäädöillä saamaan esim. selkeästi kuumempaa palamista jatkuvasti on- linenä säädöissä roikkumalla, niin sitten ehkä voisi haaveilla jälkiasennus- lamdaa.   Mutta se on eri projektia, sitä ei ohimennen hutaista, sen pitää onnistua ja pelata sekä pitää olla jotain selkeästi saavutettavaa.  kattilan kanssa pelaaminen opettaa ja kertoo onko esim. joki selkeästi parempi säätötilanne olemassa, verrattuna nykyiseen.  Oli miten oli, kun pesä omn ladattu oikein, niin palotulos on todella hieno. savujen poissaolo jo kertoo jotain. Tilanne näyttää kestävän koko pesällisen ajan.  Lopussa menee ilmoja ohi, sille ei mahda mitään ja onko sillä edes merkitystä. kattila on kuitenkin laskeutumassa sammutusta kohti ja savut laskee 200:sta jonnekin 150:een ja alle, eli samalla imetään kattilaan kertynyttä lämpöä pois, kun ne loppuhiilet siinä pohjalla hitasti tummuu.  Palopesä on tasainen pohjaltaan ja kaikki ei lopulta kieri  keskelle.  Olisi maailman helpoin homma muovata pienet luiskat sivuille mutta haluanko edes?  Nyt siihen ohuen tuhkan päälle voi sammutella hiiltä jonka sitten siirtelee seuraavassa startissa materiaaliksi sytytykseen. Moottorisahavillaa + pikkutikkuja niiden hiilien kanssa siihen raon päälle ( kuten äsken)  niin sain taas kerralla nappisytytyksen ja mukavan nopea kiihdytys tulella sopi hyvin puhaltimen kiihdytysramppiin.  Kun pesässä oli hyvin tulta, niin ohitusluukku kiinni ja alaluukku kiinni myös.  Humina ja kevyt jyminä alkoi saman tien ja alkoi suurin huvini:  katsella piippua ja kun kattilan teho ja lämpö nousee, niin savu ohenee ja lähes katoaa.  En vasy siihen näkyyn varmaan ikinä.
Mutta oli hyvä oppitunti tehdä yksi mokastartti, eli ilman hiiliä ja hiiltä tuottavaa pikkupuuta panin tulet puiden päälle.  Ei mennytkään kaasutuspaloon vaan johonkin pitkäliekkiseen viileämpään versioon siitä. Kun hiilta sitten alkoi löytyä, korjaantui reaktiot ja ero palamisen laadussa oli valtava.

[25mottia/v]

Magassa on luukun vieressä vipu jolla avataan savujen ohitusluukku joka on siellä tuubien päällä. katso  VIGAS, Bormmer, MAGA, Solarbayer m. kattiloiden kuvia .. luultavasti kaikki tehty Magasro:n tehtaalla.  rakenne lähes 100% sama. 
Lisäksi jotkut ovat tehneet malleihinsa vipu/ kampisysteemin joka nostelee turbulaattoreita.   
HUOM!  magaa on kahta sukupolvea.  Varmasti hyviä molemmat mutta uudemmassa on imevä savupuhallin. 

[tjh]

Palopesä on tasainen pohjaltaan ja kaikki ei lopulta kieri  keskelle.  Olisi maailman helpoin homma muovata pienet luiskat sivuille mutta haluanko edes?  Nyt siihen ohuen tuhkan päälle voi sammutella hiiltä jonka sitten siirtelee seuraavassa startissa materiaaliksi sytytykseen.

Tuossa omassa OrlanTermaxissa sellaiset luiskat on siellä tehtaan setien jäljiltä. Ja sehän aiheuttaa sen ettei pesään juurikaan jää mitään hiiliä seuraavaa sytytystä varten. Eli en nyt sitten tiedä kannattaako sellaisia alkaa rakentelemaan.

Oma kattila on edestä puhaltavaa mallia, liekkiä voi tiirailla sen kun avaa luukun. Vaikuttaisi että entistä enemmän puhaltimet ovat siirtyneet kattilan taakse imeviksi malleiksi. Joku etu sillä lienee saavutetaan?

[Heater]

Kattilan virtausvastuksella ei silloin ole merkitystä.
Kattilan ylipaineistus muuttuu alipaineistetuksi.
Toisiopalo on paremmin hallittavissa.

kattila on aina alipaineinen. Ylipaineella alkaisi savua työntämään sisään sieltä sun täältä.
savulla on notkea selkä..

[25mottia/v]

Huomenta!

Tänään taas panin mielestäni kovasti vajaan pesällisen ja löin lämpömielessä pään kattoon eli varaaja tuli täyteen ja kattila veti jarruja päälle.  Magassa  savun lämpö ja veden lämpö asetuspisteen ylityksen jälkeen saa aikaan puhaltimen tehon laskun ja lähes pysähtymisen jos säädin ennustaa kovaa nousua.
Eihän se mitää haittaa, poltto on puhtaan oloista pikkutehollakin, ei ehkä ihan niin hyvää kuin kovalla puhalluksella mutta kaksivaiheista ja kuumaa silti.  On pakko etsiä se säätimen vesianturi ja myös se bi- metalli ylilämpösuoja ja hiukan niiden paikkaa muuttaa tai panna jotain vähän eristävää väliin.  Nyt kun varaajan ylälämpö alkaa olla 85, niin kattila jarruttelee.  Kyllä kymmenen astetta saisi pelivaraa ylöspäin vielä olla. tosin en tiedä miten paisunta- astiani joka on viallinen, selviäisi isommasta lämpöhaitarista.  Voisi tulla varoventtiilistä aina hiukan lattialle, mitä en halua.  Kesällä muun viimeistelyn lomassa se paisunta- astiakin vaihtuu.  Tämä kesti 15 vuotta eli pitää olla tyytyväinen.
savujen lämmöllä olen kokeillut ja jos laittaa alle 200 asetukseksi niin kattila tuntuu herkästi pudottavan tehojaan.  Voi olla  kourantuntumassakin harhaa ja kyllä tuolla matalammalla savulämmöllä öpolta vielöä muutaman pesän, onhan siinä mahdollisuus että hyötysuhde on silloin hyvä.  Koko ajan haluttaisi nostaa hiukan savulämpöä jolloin tehokin nousisi mutta savukaasuhäviöt myös.  Etsin hyvän keskialueen, ehkä 210 -215 astetta.
Mutta noin yleisesti on aika remukasta huomata että kattila tuottaa edelleen lämpöä varaajan täyteen pienemmällä puumäärällä kuin arvioin.  Tottuuhan tuohonkin ja ruokahalu kasvaa mutta mukavaa kun yllätys kerrankin on tähän suuntaan.

[kahe]

Onhan aina toinen vaihtoehto. Lisäät 1000-1500 litraa lisää varaaja tilavuutta, niin muuttuu tilanne. 1800 litraa jää pieneksi nyt. Mutta positiivista se noin päin on, kuin joutua lisäämään toista pesällistä. Kovilla pakkasilla tilanne tietysti muuttuu, kun samaan aikaan otetaan lämpöjä käyttöön. Mutta kyllä sen tavoille oppii nopeasti ja pienellä kirjanpidolla, ehkä vain paineita seuraamalla, oppii nopeasti sopivan puumäärän poltteleen. Siinäkin oma kirjanpito/seuranta on auttanut jonkin verran. Harvemmin tulee tehtyä ylilatauksia nykyään.

[25mottia/v]

varaajan kapasiteettia olisi hyvä nostaa, nyt on ihan juuri ja juuri että ehtii aika ajoin laittamana tulet, ettei sähkö pääse kovin isosti kihisemään.  Siihen vaikuttaa osaksi se, että pidän lämpöparonin termostaattia aika korkealla, eli alle 75:n ei ylälämpö pääse.  Lähinnä kuumen veden riittävyyden pitämseksi luksus- tasolla.  Voisi kyllä laskeakin sitä, ei se lämminvesi lopu.  Sillä saisi tunnin - pari lisäaikaa ennenkuin sähkö napsahtaa päälle.
Mutta reserviä ei ole ja isompi varaaja olisi aikoinaan ollut hyvä valinta.  Talo on 143 neliöinen, vuonna 98 aloitettu puolitoistakerroksinen kastellin talo.  Vuoden taisi rakentaminen viedä.
pannuhuone on todella 100% käytössä. Lisävaraajaa ei saa ei mihinkään.  Nykyisessä Ovalissa on peltiä vain kulissi- jolkisivu, laidat ja tausta on uretaanivaahtopintainen.  Se on seinien välissä niin että peltikään ei mahtunut väliin !
Alussa muun rakennus- hälinän keskellä oli noin 2000 litrainen ilmainen vanha varaaja siellä pannarissa ja kun väliseiniä alkoi muurata niin tajusi että ei sinne mitään muuta mahdukaan.  Jälkeenpäin hymyilyttää ( silloin ei) kun eihän se enää mahtunut pois sieltä. Lainasin töistä ison Trumpf nakertajan jolla panin sen palasiksi. Oli styroksia joka puolella talon lattiassa esillä joten ei vonut silloin rälläköidä!!   Käyttöön siitä ilmaisesta varaajasta jäi lataustermostaattipesä! 
Nyt siis parhaalla tahdollakaan ei keksi edes kuutiometrin tilaa jonne laittaisi uuden varaajan.
Ehkä joskus jos taloa remontoidaan/ muutellaan niin yläkerrassa oleva ihme väliaula jossa nyt vaimon kanssa nukutaan, saattaisi muuttua isoksi varastoksi ja sinne ei olisi pitkä matka alapuolella olevasta pannarista.  Voisi rakennella ohuen varaajan jonka ei veisi syvyyssuunnassa tilaa.  Tosin siinä tilassa ei olisi viemäriä ja hiukan arveluttaa ajatus.  Ehkä joku kaukalo josta viemäri pannariin..  vaatii monta miettimiskertaa, koska pannarin ilmoja ei voi taloon johtaa jne..  no, muita tilavaihtoehtoja ei juuri ole. 
Tässä opetuksena on tämä:  Elä tingi teknisistä ja säilytystiloista. meillä on kodinhoitohuone juuri nappiin kooltaan ja suihkuhuone ehkä tuplasti tarvittavan kokoinen. Yläkerrassa on täyskokoinen vessa/ kylppäri kylpyammeineen ja siellä asustaa 2 gerbiiliä, ei juuri muuta käyttöä..  Eli ensikertalainen talonrakentaja on yleensä aika hukassa ja ei malta mielessän simuloida tiloja.  Itselle ne olivat lähes toisarvoinen asia, mielessä liikkui muuraaminen, putkityöt ja juuri se lämmitystekniikka.   Nyt jos saisi talon teossa tehdä jonkun uudetaan niin ainoastaan sen tilanjaon. pannariin kaksi neliötä lisää tilaa ja se poistaisi kaikki ongelmat.  Tosin nykyratkaisun kanssa on opittu elämään ja osaan tehdä kaiken tarvittavan siinä varaajan ja kattilan välisessä 80 sentin kujassa.  Metsäkamppeet kuivamaan, kattilan hoito ja nuohous, mittarien seuraaminen, puiden kuivassa ja kuumassa säilytys kassissa jne..  kaikki siinä pikku tilassa ja hyvin mahtuu.  Mutta mitään muutapa ei mahdukaan.  Esim. savukaasutermarin uus- asennus ja nykyisen pumpun käyttökytkimen sijoitus parempaan paikkaan teettää ajatustyötä. Ei ole missään vapaata seinää.
luulen että teen ovenpieleen oikeen kunnon "käyttöliittymän " johon siirrän takimmaisen seinän kytkirykelmän ( 3 kpl pumppuja, varaaja, lattiakierto ja ilmanvaihdon lämmityskierto.) , MAGAn päältä sen ohjausyksikön sekä mahdollisesti myös numeronäyttöiset  lämpömittarit.  haluttaisi 4-5 kpl varaajaa varten, 1 kpl kattilan alaputkeen, 1 kpl yläputkeen ja Oumanin säätämä lattiapiirikin voisi olla mukava nähdä ihan lämpötiloina.  Ainahan se tarkka mittarien seuranta antaa lisää perstuntumaakin systeemiin josta ei millään ihmisen aistilla muuten mitään irti saa.
samaan "ohjaamoon " sitten valot pumpun käynnille ( automaatti päällä ja käy- valot) sekä ehkä puhaltimelle myös.
Tosin savulämmöt ja puhaltimen käynti näkyy Magan näytöllä selekästi, kunhan starttinäytön muuttaa joka kerta yhteis- lämpönäytöksi.  En tajua miksi se ei ole vakiona ekana esillä, eihän muita näyttöjä edes katsota.
Kun kerran alkaa piuhaa putkeen laittaa ja vedellä, niin sitten kakkosvaiheeksi lämpönäytöt omaan takahuoneeseen ja instrumentoi myös sen alasajon, eli korvausilma kiinni, piippu kiinni, pumppu seis, kattila seis.  taikka pumppu menköön savutermarin ( erillinen) käskyjen mukaan, siten voi hyödyntää kattilan lämpöä tarkasti niin kauan kuin savu on vettä lämpimämpää.   Nykyään korvausilma = ovi raollaan...  Huone on pahus niin tiivis että kun oven lyö kiinni, on kattila kohta sammunut.
Hyvää pannarissa on se, että se on eristetty, kolmelta sivulta taloon liittyvä, vain yksi ulkoseinäsivu.  En ole edes putkia eristellyt kun on niin hyä kuivata märkiä metsuri-leikkivaatteita ja seinä pitää kylppäriä lämpöisenä ja saunaa hyvässä esistartti- lämmössä, noin 28-30 asteessa. Tosin lattiakierrolla ei voi kylppärin lattiaa nostaa yhtään.  Siinä yksi sudenkuoppa uuden systeemin tekijälle:  koita saada joka piiriin termari- toimilaite!!  Vedä edes johtonippuja pannarin, huoneiden  ja tukkien välille, et kadu!  Minulla on vain pari termostaattia ja nyt haluttaisi ohjata kaikkia 15 piiriä...
Mutta jos vuosien vetkuttelun jälkeen tekee väliarviota niin tilanne on mahtava!  Hyvä kattila antaa uutta järkeä ja numeroinakin kannattavuutta hommaan.  Tulevat kehittelyt tuntuu todella houkuttavilta kun ne ovat lähinnä ohjaus / instrumenttipuolta.  Eli keveähkö ja lähes parasta mahdollista tee- se itse- peltoa.
Yksi lisäkapasiteetti- juttu tuli MAGAn myötä.  Jos ajatellaan suurin lämmönkulutustilanne eli pakastuva yö ( vaikka -15 astetta ja yöksi ja aamuksi lupaa -25) niin silloinhan lattia vetää yhtä paljon kuin varaaja ja aamupäivällä saattaa paronin valo jo palaa (:  Mutta nyt MAGAn tehonrajoitus sallii ladata vielä illalla pesään puuta ja kattila vetää tehot alas. Jos on pakkasta ja laskemaan päin niin yli 10 kilowattia se systeemi varmaan siirtää tehona lattiaan koko yön. Eli kattila voisi sopivasti käydä 10 kilowatin teholla pesällisen loppuun.  Luulen että sen se vielä pysty polttamaan aika puhtaasti.. ??  Jää tutkittavaksi, mutta olisi todella hieno lisä.  Yläpalolla mokomaa ei kannattanut edes yrittää.   tervatehtaan haju välittömästi ja aamulla kattila paksussa noessa, jos tehoja olisi koittanut vetää alas täydellä pesällä.  Mutta nykykattilalla voisi onnistua... Siten saisi ikäänkuin 1000 litraa lisävaraajaa, joka tulisi pidemmällä latauksella.  Se siis onnistuisi vain kovalla pakkasella, mutta silloin olisi tarvekin suurin.   

[kahe]

Kuulostaa tiloiltaan ihan samanlaiselta. Siksipä tässä jokin aika sitten tiedustelin erilaisia "uusia" lisävaraajan sijoittamismahdollisuuksia. Ulkoseinälle sopisi yksi hyvin eristetty pytty yhtä hyvin kuin joku iso vilppi. Muistanpa lukeneeni, että jollain on terassilla varaaja. Saunan lauteiden alle saisi viereen 300 litraisen mahtumaan, mutta on vähän väärässä asennossa ja pieni. Käyttövedelle kyllä riittäisi.

Tuolta edullisia lämpömittareita, jos pelkkiä numeronäyttöjä haluaa näkyville.

[25mottia/v]

No tuossa oli kaksi parasta esimerkkiä miksi tällainen foorumi on kulan arvoinen:  Ihmisen ajatus pakkaa kulkemaan vakio-uria ja useampi pää vain yksinkertaisesti pamauttaa ratkaisuvaihtoehtoja tuloemaan ja kun on ihan valita asti, niin lopputulostakin saa paremmin.
Eli tuo lämminvesivaraajan teko varsinaisen varaajan lisäksi, mutta edelleen esilämmitettynä varaajan kierukoilla, niin sehän antaisi haitaria vaikka kuinka paljon siihen 1.8 kuution varaajaan. Nythän siinä on yläosassa alue joka ei koskaan laske alas 75 asteesta ja oletan että se on 500-600 milliä korkea.  Eli ehkä lopulta 20-25% varaajasta on "jäädytetty kuumana pysymään."   Todella tulosta tuottava käytännön neuvo!  Voipi olla se ratkaisu, millä kapasiteettia lisään,  menee varmasti edelle erillisestä "salavaraajasta" joka on joka tapauksessa vaikea rätälöidä jonnekin talon sisään.

ja lämmön mittaus. Voi pahus, olin omassa mielessä selvittämässä erillis- anturien, lähettimien, viestimuuntimien ja näyttöjen investointia. Lisäksi haaveena ehkä joku monikanava- systeemi, mutta ei semmoisiakaan ihan halpoja ole.. Ihan vaan lämpönäyttöä tässä halutaan eikä mitään sellutehtaan prosessin valvontaa. 
Eli kiitos kun näytit että ei sen niiiiin vaikeaa tarvitse olla, että saa lukea numeronäytöstä vaikka useamman lämmön.
Jos alkaa epäilyttää että näyttö hourii, niin tuollaisen kehtaa napata pois ja uuden tilalle, tonnikalapurkin hinnalla!   Onhan nuo kai yleensä kalibroituja iha riittävän tarkoiksi eli eipä oikeastaan muuta tavitse.  Tutkinpa noiden ja vastaavien hankintareittejä....

[repa]

Ihan jämtinpituisia puita ei kannata käyttää, ne holvaavat herkemmin. Itellä jämpti on 55 cm mutta pannu toimii oikeastaan paremmin kun käyttää 30 cm poikittain.

Kaasutuskattiloille vois olla paras samanlainen pilke kuin noissa häkäpönttöautoissa käyttettävät 5 x 5 cm nappulat. Noita olis kyllä ihan helppo ja nopea tehdä mutta logistiikka olis mietittävä uusiksi, etenkin se kattilaan mättttttäminen.

Uuden kattilan valinta onkin melkoinen urakka, toivottavasti päädyt kaasutuskattilaan lamdalla. Iso varastopesä on havaittu monen käyttäjän taholta  ehdottoman tärkeäksi, siten että varaajan saa täyteen pesällisellä vaikka olis runsaasti suoraan kulutukseenkin lämpöä menossa. motiva varmaan lanceeraa pian semmosen lain, että varastopesä ei saa ylittää energiasisällöltään varaajan kapasiteettia 

[Setämies]

varaajan kapasiteettia olisi hyvä nostaa, nyt on ihan juuri ja juuri että ehtii aika ajoin laittamana tulet, ettei sähkö pääse kovin isosti kihisemään.  Siihen vaikuttaa osaksi se, että pidän lämpöparonin termostaattia aika korkealla, eli alle 75:n ei ylälämpö pääse.  Lähinnä kuumen veden riittävyyden pitämseksi luksus- tasolla.  Voisi kyllä laskeakin sitä, ei se lämminvesi lopu.  Sillä saisi tunnin - pari lisäaikaa ennenkuin sähkö napsahtaa päälle.

75 asteen ylälämpö kuulostaa aika kovalta pyynnöltä. Oletko kokeillut miten alas sen pystyy pudottamaan, ilman että riittävän lämpimän käyttöveden tuotto loppuu ennen suihkua?

Varaaja oli Kaukoran Ovali, eikö vain? Onko siinä myös alaosassa esilämmityskierukka käyttövedelle? Mikäli ei ole, valmis laippapaikka pitäisi joka tapauksessa löytyä. Esilämmityskierukalla saat paremmin hyödynnettyä varaajan kapasiteetin, kun alapään saa hiukan viileämmäksi, ja edelleen, kerrostuminenkin paranee, kun yläpäästä ei tarvitse ottaa niin paljoa energiaa käyttöveden lämmitykseen.

Havainnelaskelma:

Lähtötilanne on se, että kylmä käyttövesi on 6-asteista ja käyttöveden pyynti 55 astetta. Yksinkertaistettu siltä osin, että syöttösekoitusventtiiliä ei ole huomioitu.

1 kierukka ylhäällä: 6°-> 55°, ΔT 49°
2 kierukkaa, varaaja lämmin: 6°-> 55° -> 55° => ΔT₁ 49° ja ΔT₂ 0°
2 kierukkaa: 6°-> 25° -> 55° => ΔT₁ 19° ja ΔT₂ 30°

Karkeasti vielä kylmälläkin varaajalla 2/5 lämpimän käyttöveden lämmityksestä saadaan 'kylmästä' alaosasta ja 3/5 tulistusta tulee yläosasta. Paitsi, että yläosa pysyy pitempään lämpimänä ja hiukan viilemämpi yläosa jaksaa vielä tulistaa; varaajasta saadaan 'imettyä' enemmän energiaa, ja siten myös ladattua enemmän.