Lambda ohjauksen käyttäjät

[VPJ]

Onkos kukaan vielä päässyt kokeilemaan Attackin kosketusnäyttöistä "Touch" mallia?

[vilhos]

Hei
Tämän palstan kommenteista voi päätellä että Lambda ohjaus pelaa kuin junan vessa. Minun Ariterm +35 ei ole lambda ohjausta vielä jossakin vaiheessa kokeilen onko se niin hyvä mitä väitetään. Teknisessä mielessä en tekisi rajatonta kehumista. Ensiöilman säätö savukaasun lämmön perusteella on mielestäni toimii hyvin. Kattila pysyy puhtaana ja savukaasuilla en lämmitä harakoita. Minusta on loogista että varaajan loppu täytössä voidaan käyttää matalampaa savukaasu lämpöä. Jos varaajan vesi on kokonaisuudessaan vähintään 65-70 astetta, ja annan Aritermiini palamisilmaa niin paljon että savukaasut lämpiää 200 asteeseen. Tästä tulee se ongelma että kattilaveden lämpötila pyrkii nousemaan selvästi yli 90 asteen. Tämä johtuu siitä että latauspaketti (Laddomat tai sinnepäin) ei saa siirrettyä lämpöä varaajaan niin paljoa että kattilavesi pysyisi oikealla alueella. N. 150 asteen savukaasuilla saan varaajan lämmön 85-88 asteeseen ongelmitta. Varaajan koko on 3000 l Nibessä 180 l
Onko kellään speksiä siitä Lambda anturista?
Terv. Oulujärven rannalla 

[VPJ]

Attack Lambda on Bosch LSM 11, 0 258 104 002.

Boschin sivuilta löytyy tarkat selostukset anturista.

Ei pelkkä lambda-arvo ohjaa palamista, jos kattilaveden lämpö tai savukaasujen lämpö ylittää asetetun arvon rajataan ensiövetoa, toisiovedolla sitten palo kohdalleen.

[jolla]

Ensiöilman säätö savukaasun lämmön perusteella on mielestäni toimii hyvin. Kattila pysyy puhtaana ja savukaasuilla en lämmitä harakoita.

en tiedä, voin olla väärässäkin mutta näiden vähäisten mittauksieni perusteella savukaasun lämmön perusteella tapahtuva kuristaminen ei ole palotapahtuman kannalta hyvä asia, kattila nokeentuu
lambdalla taasen ehkäistään liiallisen ilman saanti = ilman jäähdyttävä vaikutus
jos savukaasut nousevat liian korkealle on se kattilan heikkous tai pesässä on liikaa polttoainetta, jos tällöi kuristetaan ilmansaantia alkaa kattila savuttamaan ja nokeentuu
palotapahtuman ja nokeentumisen kannalta ilmaa on oltava riittävästi eikä liiasta ilmasta ole haittaa, se ainoastaan heikentää hyötysuhdetta

[ev3449]

en tiedä, voin olla väärässäkin mutta näiden vähäisten mittauksieni perusteella savukaasun lämmön perusteella tapahtuva kuristaminen ei ole palotapahtuman kannalta hyvä asia, kattila nokeentuu
lambdalla taasen ehkäistään liiallisen ilman saanti = ilman jäähdyttävä vaikutus
jos savukaasut nousevat liian korkealle on se kattilan heikkous tai pesässä on liikaa polttoainetta, jos tällöi kuristetaan ilmansaantia alkaa kattila savuttamaan ja nokeentuu
palotapahtuman ja nokeentumisen kannalta ilmaa on oltava riittävästi eikä liiasta ilmasta ole haittaa, se ainoastaan heikentää hyötysuhdetta

Pitää muistaa, että savukaasun lämpötilan perusteella säädetään teho. Kaasutuskattiloissa polttoaine on tuotettu kaasu ja tämän määrää voidaan säätää. Yläpaloisessa sama säätö tapahtuu laittamalla x määrä klapeja pesään. Yläpalo ja kaasutuskattila eivät ole ohjauksen osalta mitenkään verrattavissa...

[vilhos]

Hei

Ensiöilman säätö toimii eikä nokea jos sen osaa tehdä oikein. Jos kattilan palotapahtuma humppaa edestakaisin uskallan väittää että palotapahtuma ei ole taloudellinen osa lämmöstä mene harakoille. Savukaasuimurin avulla voi automatiikalla polttaa laihalla hapella piipusta ei tule silmin nähtävää savua eikä kattila nokeennu. Minun on tarkoitus tehdä yhteistyötä Kuopion yliopiston kanssa. He mittaavat mitä savupiipusta tulee käytössäni olen polton automatiikan kanssa. Se säätää savukaasulämpötilaa ensiöilman kanssa. Toisioilmaa säädän manuaalisesti.
Uskon että saan silloin fakta tietoa, ei musta tuntuu tietoa.

Terv. Oulujärven rannalta

[Topi]

Kokemusperäisesti pienkattiloiden säätöön riittää vallan hyvin alipaineeseen perustuva säätö.

[AnssiKo]

Kokemusperäisesti pienkattiloiden säätöön riittää vallan hyvin alipaineeseen perustuva säätö.

Onkos sulla sit se alipainemittari siinä kuuluisassa analysaattorissa vai?

[sakarif]

Ensiöilman säätö toimii eikä nokea jos sen osaa tehdä oikein. Jos kattilan palotapahtuma humppaa edestakaisin uskallan väittää että palotapahtuma ei ole taloudellinen osa lämmöstä mene harakoille. Savukaasuimurin avulla voi automatiikalla polttaa laihalla hapella piipusta ei tule silmin nähtävää savua eikä kattila nokeennu. Minun on tarkoitus tehdä yhteistyötä Kuopion yliopiston kanssa. He mittaavat mitä savupiipusta tulee käytössäni olen polton automatiikan kanssa. Se säätää savukaasulämpötilaa ensiöilman kanssa. Toisioilmaa säädän manuaalisesti. Uskon että saan silloin fakta tietoa, ei musta tuntuu tietoa.

Ensiö- ja toisioilman automaattinen säätäminen tuo kiistatta pienimmät päästöt ja parhaimman hyötysuhteen. Mikä tahansa Saksan tai Itävallan testipaperi eri kattiloilla näyttää tämän. Tältäkin foorumilta löytyy useita linkityksiä näihin testipaperihin, joissa lambda-ohjatuilla, automaattisesti säätyvillä kattiloilla saavutetaan parhaimmillaan 94 % hyötysuhde.

Laita ihmeessä yliopiston tuloksen julkisesti esille, jos sellaisia saat.

[sakarif]

Kokemusperäisesti pienkattiloiden säätöön riittää vallan hyvin alipaineeseen perustuva säätö.

Mitähän tähän sanoisi.........

[ifp]

Mitähän tähän sanoisi.........

Että tervetuloa Topi takaisin?

[AnssiKo]

Että tervetuloa Topi takaisin?

Näinkin voi sanoa.    

Jos joku ei muista tai tiiä mistä on kysymys, niin voi sit hiukka verestää: http://www.puulammitys.info/index.php?topic=329.0

Ja aika nopeestihan kävi ilmi melkoisen aukottomasti, et nimimerkit topi ja mister x on yks ja sama hyypiö henkilö. Eiköhän ylläpidon kannattais jälleen rasvata näppiksensä jo valmiiks.  



Editti: Pienen yleisön pyynnöstä.

[markkulievonen]

Kokemusperäisesti pienkattiloiden säätöön riittää vallan hyvin alipaineeseen perustuva säätö.

Niimpä. Kerrotko tarkemmin alipaineeseen perustuvan säädön toimintatavan. Kaikki uusi lähestymistapa puun kaasuuuntumisen säätämiseen on mielenkiintoista ajateltavaa.

[vilhos]

Hei
Tottakai tulevan talven aikana se pitäisi toteutua. Alustavasti on sovittu että Kuopion yliopistolla alkaa projekti puulämmityksestä, Sen yhteydessä on tarkoitus suorittaa mittauksia Aritermini tuotoksesta ulkoilmaan.

Suoraan sanottuna en usko niihin ulkomaan kattila valmistajien lupauksiin. Se on ollut iät ajat että jokainen kehuu omaansa. Kysymyksessä on se vanha keksintö RAHA.

Tutkin viime talvena aritermissäni toisiovedon vaikutusta. Tulin siihen tulokseen että se ei onnistu manuaalina.
Minulla on tulossa videokamera joka kuvaa piipusta tulevaa tavaraa. Uskon että sen avulla voin tulevana talvena selvittää toisiovedon salat, kytken sen Arduinon perään jos löydän sen säädössä punaisen langan.

Terv. Oulujärven rannalta   

[sakarif]

Suoraan sanottuna en usko niihin ulkomaan kattila valmistajien lupauksiin. Se on ollut iät ajat että jokainen kehuu omaansa. Kysymyksessä on se vanha keksintö RAHA.

Eivät ole kattilavalmistajien lupauksia vaan kolmannen osapuolen tekemiä mittauksia. Tuosta löytyy vertailudataa kun saat omasta kattilasta vastaavaa dataa.

Videokameraa on turha laittaa. Se ei kerro päästöistä muuta kun, että ne väreilevät.