Kirjoittaja Aihe: Lambda ohjauksen käyttäjät  (Luettu 48363 kertaa)

kahe

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 1 200
    • Pannuhuoneen mittaukset
Vs: Lambda ohjauksen käyttäjät
« Vastaus #60 : 28.11.2014-13:47 »
Kiitokset ev3449 selkeästä analyysistä. Kyllähän se 9/10 lämmityskerroista lähtee heti humiseen ja jumputtaan, kun on oppinut sytyttään oikein ja riittävällä pohjahiilloksella. Ei vaan itsellä tullut mieleen, että olisi vetoa liikaakin. Noin 7-8m korkea ja 150mm teräshormi. Aina ajatellut juurikin toisin päin. Pitää nyt muutama tarkkailu tehdä parilla muullakin kokeilulla ja pakkassäällä. Yksi kokeilu tehtävä niin, että pesä on täynnä noita täysmittaisia puita ja tiiviisti. Nyt on pohjalla ollut täysmittaiset puut peittämässä koko pesän/suuttimen pohjan ja päällä metrisestä jääneet pätkät, kun nekin on poltettava pois. Tuntuu että ne pääsevät etureunasta varsinkin palamaan ja tuota varmaan tehostaa sitten tuo virtausnopeus. Etureuna onkin aina palanut tyhjäksi kun perälle on jäänyt palamattomia puun palasia vielä tai isompia kekäleitä. Palaa siis puhki puupino etureunastaan ja suutin avautuu. Tuosta ehkä johtuu holvaantuminen välillä. Täydellä pesällä näin harvemmin käy.

Toinen hyvä ehdotus tuo puiden lisääminen. Näillä keleillä ei tarvitsisi muuten toista pesällistä, mutta pidin nyt taukoa lämmityksessä pari päivää ja päätin kokeilla tuon samalla. Eli kahden tunnin kohdalla olisikin ollut hyvä lyödä puita lisää. Lyö vaan sen verran kovasti naamalle vielä tuossa vaiheessa, että antanut palaa loppuun lähes ja sitten voi rauhassa lisätä puita ilman että kaasut tulee naamalle. Mutta pitääpä kokeilla tuotakin.

Tuota vedontasainta pitää miettiä. Vai onko sellaisia jonka voisi laittaa pohjaluukun tilalle? Sulkeutuuko se kokonaan?

Piipunliitos on tuollainen. Kuva1. Kuva paikaltaan.  Vaiko ottaa tuota peltikuorta auki sopivasti ja siihen tasain kylkeen.
Finndomon 1.5 kerroksinen rv. 2004, p-a 162 m2, kuutiot 500, vesikiertoinen lattialämmitys, AIT 8kW mlp ja 182m reikä.
EX: Attack DPX35L Lambda, Oventrop latausyksikkö + 2400l varaaja + Ouman-EH800b ulko+sisäantureilla. Kulutus n. 5t.

ev3449

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 830
Vs: Lambda ohjauksen käyttäjät
« Vastaus #61 : 28.11.2014-14:19 »
Juu, toki pitää huomioida valmistajan parametreja hakiessa, että myös muut vaikuttavat kriteerit on edes sinne päin. Esim. puiden kosteuspitoisuuden ja koon jne. osalta.

Oikean ilmamäärän ja sen virtausnopeuden vaikutus on palamisen kannalta ilmeisen huomattavaa. (Tulitikkukaan ei pala ilman ilmaa, mutta lisäämällä ilmaa ja virtausta liikaa esim. puhaltamalla voidaan sen palo helposti "häiritä" sammuksiin.)

Olisi mielestäni hyvä jos ennen investointeja (vaikkei vedonrajoitin/tasain kallis olekaan, eikä siitä voi haittaa olla) tai turhaa vaivannäköä pystyisit kokeilemaan esim. imurin tehoja muuttamalla onko tällä vaikutusta oletettuun suuntaan. Luulisi jostain ohjaimen syövereistä löytyvän tehoasetus imurille?! Tai jos mittari on helposti saatavilla...

Ymmärtääkseni nuo "painovoimaiset" vedonrajoittimet asennetaan pystypintaan. (Vaakaliitosputki käy, mutta ei esim. tuon alapuolelle) Varmaankin koska toiminta perustuu vastapainolla tasapainotettavaan voimaan, ja tällöin pienikin painon muutos (esim. kertynyt tuhka tms.) vaikuttaisi toimintapainetta muuttavasti.

Tuossa näkyy laitoksen reagointi hyvin, vedon vaihdellessa huomattavasti (tämä on varmastikin tahallisesti videota varten aiheutettu). http://www.youtube.com/watch?v=1vx-mTlE5Fg

Edit: ja tuossa hiukan selvemmin tuota halutun vedon asettamista jne. http://www.youtube.com/watch?v=Tr0hkJspi4Y

Luonnon veto 7m hormissa vaihtelee lämpötilasta riippuen (hormiin aina 180C) ulkolämpötila 30C -> 26,5Pa ja -30C -> 46,2Pa. 8m hormilla samoilla arvoin ~30Pa ja ~53Pa välillä. Näissä oletuksena, ettei virtaus tehon takia ala rajoittaa.

Ja vielä erilaisia vaihtoehtoja. http://www.youtube.com/watch?v=lsGNcFg7YsQ
« Viimeksi muokattu: 28.11.2014-14:45 kirjoittanut ev3449 »
40kW "viritelty" alapalo Högfors vm. 1981, 3000 l varaaja, patterilämmitys. ~10t/vuosi.

kahe

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 1 200
    • Pannuhuoneen mittaukset
Vs: Lambda ohjauksen käyttäjät
« Vastaus #62 : 28.11.2014-14:33 »
Selailin juuri noita vedonrajoittimia ja kyllähän se varmasti loppujen lopuksi järkevä hankinta on kaasutuskattilan kanssa. Olis vaan osannut hankkia jo puolitoista vuotta sitten valmiiksi. Pohjalle voi olla hankala asentaa, vaan täytyy katsoa saisiko siihen asennettua vielä mutkan ennen savukaasupuhallinta. Eikö sen pitäisi tuolta toimia samoin, vaikka onkin T-haaran alaosassa?

Perusasetuksista ei ainakaan löydy puhaltimeen liittyvää säätöä ja sen säätöä hieman ihmetellytkin mihin se perustuu. Joskushan aiemmin ihmettelin, kun se oli hiljaisena lähes kokonaan. Yleensä huminan kuulee selkeästi ja sytyttimessä ei pysy liekki kun sen sytykkeisiin laittaa. Ja nyt kirkastui taas ajatus. Tuossahan on tuo kalibrointi, jonka voi ajaa. Se ainakin säätää puhallinta ilmeisesti happianturin mukaan. En ainakaan ole löytänyt mitään anturia itse ilmavirran mittaukseen.

Edit. Tuollainen menisi suoraan vaakapiippuun: http://www.torujyri.ee/fi/savupiipun-vedon-saeaedin-satula
« Viimeksi muokattu: 28.11.2014-14:49 kirjoittanut kahe »
Finndomon 1.5 kerroksinen rv. 2004, p-a 162 m2, kuutiot 500, vesikiertoinen lattialämmitys, AIT 8kW mlp ja 182m reikä.
EX: Attack DPX35L Lambda, Oventrop latausyksikkö + 2400l varaaja + Ouman-EH800b ulko+sisäantureilla. Kulutus n. 5t.

Marko

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 140
Vs: Lambda ohjauksen käyttäjät
« Vastaus #63 : 28.11.2014-17:19 »
Hyvää tietoa tulee. Vielä kun tietäisi mitkä ilmaläppien todelliset suhteet ovat sopivassa toisiopalossa. Tietyn kattilan omien läppien prosenttisuhteet eivät käy toisiin kattiloihin edes vertailuksi.

Onkohan tuossa minunkin kattilassa veto sitten liian hyvä, kun nyt tahtoo koivulla savukaasut karata melkein 270 asteen hujakoille? Tehtaan manuaalin mukaan pitäisi olla 165 astetta. Nykyisillä säädöillä toisioilma on nyt todella pienellä ja ensiö tehtaan suosituksessa. Noilla säädöillä kattila saavuttaa toisiopalon (vai alapalon?) nopeasti ja savuttaa vaalee hentosta savua koko toisiopalon ajan. Pitääkö tuossa ensin kokeilla pienentää ensiöilmaa vai mitä tehdä? Nyt kattila palaa kyllä ilosesti ja tasaisesti, eikä holvaa tai tee muuta kummallista. Myöskään sytytyksessä ei tarvita kommervenkkejä. Pesällisen paloaika on linjassa proshyyrin arvoon, eli noin 3 tuntia.
Atmos DC50GSX, Akvaterm 4000, Laddomat 21-60

pelti

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 406
Vs: Lambda ohjauksen käyttäjät
« Vastaus #64 : 28.11.2014-17:27 »
mitäs, jos rajottas testimielessä pannuhuoneen korvausilman saatia, jos veto on turhan raju? Sehän voi olla helpompi tilapäisesti tukkia/rajoittaa, kun asentaa toi piipun vedonrajoitin.
ex-Attack 35 DPX lambda, ex-3000l varaaja, ex-oventrop, puurakenteinen omakotitalo, vesipattereilla lämmitys, maalämpö

kahe

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 1 200
    • Pannuhuoneen mittaukset
Vs: Lambda ohjauksen käyttäjät
« Vastaus #65 : 28.11.2014-17:39 »
Tuotakin voisi kokeilla. Ulko-ovi kiinni, niin ei ole kuin 110mm:n reikä ovessa tuloilmana.
Finndomon 1.5 kerroksinen rv. 2004, p-a 162 m2, kuutiot 500, vesikiertoinen lattialämmitys, AIT 8kW mlp ja 182m reikä.
EX: Attack DPX35L Lambda, Oventrop latausyksikkö + 2400l varaaja + Ouman-EH800b ulko+sisäantureilla. Kulutus n. 5t.

Juhani

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 700
  • Puuhulluutta jo toisessakin polvessa...
Vs: Lambda ohjauksen käyttäjät
« Vastaus #66 : 28.11.2014-22:23 »
mitäs, jos rajottas testimielessä pannuhuoneen korvausilman saatia, jos veto on turhan raju? Sehän voi olla helpompi tilapäisesti tukkia/rajoittaa, kun asentaa toi piipun vedonrajoitin.

Pitihän tuota koittaa, laitoin tuloilman käytännössä kokonaan peittoon mutta ainahan sitä kattila jostain ilmaa pystyy repiin.
Liitteenä käppyrät, ei ainakaan huonompaan suuntaan mennyt ilman rajoitus.
Kastelli 1,5 krs 177m2 540m3, at puolilämmin heikoilla eristeillä 40m2/95m3, vesikiertoinen wirsbo lattialämmitys.
Nunnauuni Ulla 2 duo takkaleivinuuni 2200kg (72kw)
Iki orginal 200kg puukiuas.
Attack 35kw DPXL Lambda, Oventrop latausyksikkö, 2000L akvaterm varaaja.
Mitsu Fh35(jäähdytykseen)

repa

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 265
Vs: Lambda ohjauksen käyttäjät
« Vastaus #67 : 28.11.2014-22:34 »
Vedosta puhuttaessa pitäisi ymmärtää se asia että veto Pascaleina on eriasia kuin veto kuutioina tunnissa tai litroina sekunnissa. Ne on tosin niin kovaa naimisissa keskenään että eroa on joskus vaikea ymmärtää.

Karrikoitu esimerkki. Kattilanvalmistajan asetukset esim veto 35 Pa, ensiön asetus 8 ja toision 4. Noilla asetuksilla kattilan pitäisi toimia normaalisti koska kaasujenvirtaus on oikea ( tai ainakin hyvin lähellä sitä    :-\ ). Vetoa on kuitenkin 70 Pa, josta syystä virtaus on liian kova ja aiheuttaa ongelmia, mitä pitäis tehdä?  No laitetaanpa ensiölle 4 ja toisiolle 2 asetuksiksi, jolloin virtausnopeus lähellä toivottua.

Jos veto on 70Pa ja ilmansäädöt pannaan täysin kiinni niin veto ehkä edelleenkin 70 Pa mutta virtaus on  0 ( nolla ) eikä liekki pala

Hyvää tietoa tulee. Vielä kun tietäisi mitkä ilmaläppien todelliset suhteet ovat sopivassa toisiopalossa. Tietyn kattilan omien läppien prosenttisuhteet eivät käy toisiin kattiloihin edes vertailuksi.

Onkohan tuossa minunkin kattilassa veto sitten liian hyvä, kun nyt tahtoo koivulla savukaasut karata melkein 270 asteen hujakoille? Tehtaan manuaalin mukaan pitäisi olla 165 astetta. Nykyisillä säädöillä toisioilma on nyt todella pienellä ja ensiö tehtaan suosituksessa. Noilla säädöillä kattila saavuttaa toisiopalon (vai alapalon?) nopeasti ja savuttaa vaalee hentosta savua koko toisiopalon ajan. Pitääkö tuossa ensin kokeilla pienentää ensiöilmaa vai mitä tehdä? Nyt kattila palaa kyllä ilosesti ja tasaisesti, eikä holvaa tai tee muuta kummallista. Myöskään sytytyksessä ei tarvita kommervenkkejä. Pesällisen paloaika on linjassa proshyyrin arvoon, eli noin 3 tuntia.


Säädä molempia ilmoja samassasuhteessa! Nyt sulla ilmeisti varastopesä kaasuttaa enempi kuin toisio ehtii polttaa.
( auton moottoreissa on muuten semmonen ominaisuus että suurinteho saadaan n. 0.9 ilmakertoimella ja paras taloudellisuus n.1,1. Ihan sata varma  en ole noista luvuista, mutta kuitenkin tohon suuntaan  :D  ).


Lisäys: Tarkennuksena se ettei "taloudellisuus" ollut oikea termi :(. Tarkoitin paras palaminen :)
« Viimeksi muokattu: 29.11.2014-11:10 kirjoittanut repa »

geswas

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 118
Vs: Lambda ohjauksen käyttäjät
« Vastaus #68 : 01.12.2014-09:33 »
Hieman omia kokomuksia nyt parin kymmenen lämmityskerran jälkeen atmoksen 50s kattilalla vaikkei Lambda olekkaan(vielä). Aluksi oli säädöt tehtaan asetuksissa. Holvasi koko ajan ja söi reijän suuttimen kohdalle joka kerta. Viimeseltään ymmärsin vähentää ensiöilmaa ja huomasin että se pitää olla täysin kiinni, siis rajoitinta vasten. Holvaus ongelma helpottui mutta kaausut karkasi välillä 300 hujakoille. Mittasin piipun vetoa ja nollakelilla veto oli jo 40-45Pa luokkaa. Hommasin vedonsäätimen, 150mm halkaisja ja säädön asetin  25Pa. Sen verta oli liikaa vetoa että läppä on välillä melkein täysin levällään ja silti kattilassa täysi humina päällä. Nyt viimeset pari pesää vähensin vielä toisioilmaakin puoli kierrosta pienemmälle ja nyt alkaa ehkä olla sielläpäin. Ainut että kun pesä syttyy kunnolla niin kaasut nousee edelleen 300 hujakoille ennenkuin kattilavesi kerkee lämmetä ja vedonsäädin kuristaa ensiötä melkein nollaan. Eli kaasutus pääsee liian rajuksi vieläkin vaikka vedonsäädin ja ensio kuristettu niin pienelle kun saa.

Jos ei tästä muuta ole oppinut niin ainakin sen että ne tehtaan perussäädöt ei näköjään takaa sitä että ollaan edes jokseekin kohdallaan...

Tulevaisuudessa tarkoitus väkertää tuohon jonkinlainen savukaasuihin perustuva "tehonsäätö" joko ensiöilmaa tai imurin kierroksia ohjaamaan. Ja sitten ehkä myös se lamda.  ;)   

ev3449

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 830
Vs: Lambda ohjauksen käyttäjät
« Vastaus #69 : 01.12.2014-12:06 »
Hieman omia kokomuksia nyt parin kymmenen lämmityskerran jälkeen atmoksen 50s kattilalla vaikkei Lambda olekkaan(vielä). Aluksi oli säädöt tehtaan asetuksissa. Holvasi koko ajan ja söi reijän suuttimen kohdalle joka kerta. Viimeseltään ymmärsin vähentää ensiöilmaa ja huomasin että se pitää olla täysin kiinni, siis rajoitinta vasten. Holvaus ongelma helpottui mutta kaausut karkasi välillä 300 hujakoille. Mittasin piipun vetoa ja nollakelilla veto oli jo 40-45Pa luokkaa. Hommasin vedonsäätimen, 150mm halkaisja ja säädön asetin  25Pa. Sen verta oli liikaa vetoa että läppä on välillä melkein täysin levällään ja silti kattilassa täysi humina päällä. Nyt viimeset pari pesää vähensin vielä toisioilmaakin puoli kierrosta pienemmälle ja nyt alkaa ehkä olla sielläpäin. Ainut että kun pesä syttyy kunnolla niin kaasut nousee edelleen 300 hujakoille ennenkuin kattilavesi kerkee lämmetä ja vedonsäädin kuristaa ensiötä melkein nollaan. Eli kaasutus pääsee liian rajuksi vieläkin vaikka vedonsäädin ja ensio kuristettu niin pienelle kun saa.

Jos ei tästä muuta ole oppinut niin ainakin sen että ne tehtaan perussäädöt ei näköjään takaa sitä että ollaan edes jokseekin kohdallaan...

Tulevaisuudessa tarkoitus väkertää tuohon jonkinlainen savukaasuihin perustuva "tehonsäätö" joko ensiöilmaa tai imurin kierroksia ohjaamaan. Ja sitten ehkä myös se lamda.  ;)   

Mukavaa luettavaa  :). Kun ymmärrys ja tietous lisääntyy, jää mielipiteille aina vähemmän tilaa perusteluna, hyvä niin.

Itselläni oli alkuun hyvinkin samantylisiä, epätoivottuja ilmiöitä johtuen liiasta vedosta (kyseessä vanha, luonnonvetoinen alapalokattila).
Ensiöilmaläppää kuristamalla tehoa sai kyllä rajoitettua jonkin verran, mutta tällöin virtaus oli aivan liikaa ja palaminen rajautui pienelle alueelle johon "paloi reikä" ja holvaaminen oli päivittäinen ongelma. Edellinen asukas oli ymmärtämättä ongelmaa, poistanut kattilasta sisärakenteita siinä toivossa, että tämä helpottaisi ongelmaa.

Vedonrajoittimen myötä ilmamäärien kontrollointi mahdollistui ja säädettävyyden parantamiseksi lisäsin automaation joka kontrolloi palamisilmamäärää savukaasun lämpötilan mukaan. Veden lämpötilan mukaan tapahtuva säätö ei ehdi reagoida (kuten edeltävässäkin kirjoituksessa on todettu) ja lopputuloksena säätö seilaa auttamattomasti jäljessä välillä avaten tai sulkien läppää liikaa tai liian vähän.
Automatiikka ohjaa täällä puhallinta, joka ei missään nimessä tee kattilasta "ylipaineista" (tämä ei voisi toimia), vaan puhaltimella annostellaan haluttu määrä palamisilmaa kattilaan. Veto on vakautettu sopivaksi jolloin kaasut virtaavat hormiin sopivan alipaineen turvin.
40kW "viritelty" alapalo Högfors vm. 1981, 3000 l varaaja, patterilämmitys. ~10t/vuosi.

geswas

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 118
Vs: Lambda ohjauksen käyttäjät
« Vastaus #70 : 01.12.2014-12:53 »
Mukavaa luettavaa  :). Kun ymmärrys ja tietous lisääntyy, jää mielipiteille aina vähemmän tilaa perusteluna, hyvä niin.

Itselläni oli alkuun hyvinkin samantylisiä, epätoivottuja ilmiöitä johtuen liiasta vedosta (kyseessä vanha, luonnonvetoinen alapalokattila).
Ensiöilmaläppää kuristamalla tehoa sai kyllä rajoitettua jonkin verran, mutta tällöin virtaus oli aivan liikaa ja palaminen rajautui pienelle alueelle johon "paloi reikä" ja holvaaminen oli päivittäinen ongelma. Edellinen asukas oli ymmärtämättä ongelmaa, poistanut kattilasta sisärakenteita siinä toivossa, että tämä helpottaisi ongelmaa.

Vedonrajoittimen myötä ilmamäärien kontrollointi mahdollistui ja säädettävyyden parantamiseksi lisäsin automaation joka kontrolloi palamisilmamäärää savukaasun lämpötilan mukaan. Veden lämpötilan mukaan tapahtuva säätö ei ehdi reagoida (kuten edeltävässäkin kirjoituksessa on todettu) ja lopputuloksena säätö seilaa auttamattomasti jäljessä välillä avaten tai sulkien läppää liikaa tai liian vähän.
Automatiikka ohjaa täällä puhallinta, joka ei missään nimessä tee kattilasta "ylipaineista" (tämä ei voisi toimia), vaan puhaltimella annostellaan haluttu määrä palamisilmaa kattilaan. Veto on vakautettu sopivaksi jolloin kaasut virtaavat hormiin sopivan alipaineen turvin.

Juu kyllä nuo sinunkin kokemukset tutulta kuulostaa. Onkos siulla minkälainen säätö tuolle puhaltimelle toteutettu? Itse ajattelin ihan perus tyristorisäädintä http://www.inspectorsec.fi/kauppa/1400rs-tyristorisaadin-puhaltimille-p-337.html?gclid=CNGJuerVpMICFcoGcwodGnIACQ

Liekö voisi pelata? Joku oli kirjoitellut että olisi polttanut huippuimurin moottorin väärällä säätimellä mutta tiedä sitten minkälainen tuohon atmoksen imuriin sopii...

ev3449

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 830
Vs: Lambda ohjauksen käyttäjät
« Vastaus #71 : 01.12.2014-13:20 »
Tuollaisella on toteutettu.

http://kotly.com/product_info.php?currency=EUR&products_id=4647

Hintaa on näköjään 1/3 tullut lisää parin vuoden takaiseen. Tosin en kylläkään maksanut listahintaa silloinkaan, vaan lähetin tarjouspyynnön ohjaimesta ja puhaltimesta.

Riippuen ilmanjaosta (lähinnä toteutuksen helppoudesta) kannattaa harkita heti sitä lambdallista säätöä jos sellaiseen kuitenkin päätyy.
Itselläni eivät kaasutus ja kaasun poltto ole tarpeeksi eroteltuja jotta lambdasäätö saisi tarvitsemaansa tietoa. (ensiö ja toisio sotkeutuvat keskenään, eikä ohjain tiedä mitä lisätä tai vähentää).

Elektroniikasta en itse ole niin hyvin perillä, että osaisin sanoa minkälainen ohjain/imuri yhdistelmän pitää olla toimiakseen. Esim. Flammtronikkiin on olemassa oma "kytkentälaatikkonsa" imurin/puhaltimien kierrosluvun säädön vaativia toteutuksia varten (http://www.flammtronik.de/preise.html#prettyPhoto/9/), joten ihan mikä tahansa ohjain ei varmaankaan ainakaan jokaista puhallinta kykene ohjaamaan.
Foorumilta varmastikin löytyy kyllä tietoutta tuohonkin...

Edit: kyseinen ohjain ohjaa esim. Maga-merkkisissä kattiloissa savukaasuimurin kierroslukua säätelemällä tehoa perustuen savukaasun lämpötilaan (enemmän tietoa nimimerkillä 25mottia/v)
Liittenä kuva kyseisen kattilan imurista.
« Viimeksi muokattu: 01.12.2014-13:52 kirjoittanut ev3449 »
40kW "viritelty" alapalo Högfors vm. 1981, 3000 l varaaja, patterilämmitys. ~10t/vuosi.

geswas

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 118
Vs: Lambda ohjauksen käyttäjät
« Vastaus #72 : 01.12.2014-13:45 »
Ok. Noita piipun päähän tulevia savukaasuimureita olen ainakin nähnyt muutaman ihan tyristorisäätimellä.

Voisko joku lambda attackin omistaja kattoo minkä numeroinen boschin anturi siellä putkessa on? Sais varmistuksen vielä anturin tyypistä. Jostain olin lukevinani että attack käyttäisi kapekaista lambdaa mutta onko tosiaan näin? Nuo valmiit jälkiasennuslambaohjaukset  taas käyttää laajakaistaa...

kahe

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 1 200
    • Pannuhuoneen mittaukset
Vs: Lambda ohjauksen käyttäjät
« Vastaus #73 : 01.12.2014-13:54 »
Löytyi haulla foorumilta: Attack Lambda on Bosch LSM 11, 0 258 104 002.
« Viimeksi muokattu: 01.12.2014-13:56 kirjoittanut kahe »
Finndomon 1.5 kerroksinen rv. 2004, p-a 162 m2, kuutiot 500, vesikiertoinen lattialämmitys, AIT 8kW mlp ja 182m reikä.
EX: Attack DPX35L Lambda, Oventrop latausyksikkö + 2400l varaaja + Ouman-EH800b ulko+sisäantureilla. Kulutus n. 5t.

25mottia/v

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 245
Vs: Lambda ohjauksen käyttäjät
« Vastaus #74 : 01.12.2014-17:04 »
Morjens!
tieton on lo-tech tietoa. Tämä säädin on kattilan valmistajalle varmaan heidän välisellä sopimuksella esiohjelmoita ja ne kolme valikkolaatua ( normaali käyttövalikko, huoltokoodivalikko ja exit-koodivalikko) eivät vie PID säätimen arvoihin, tai ainakaan en löytänyt semmoisia.  Mutta MAGA ei varmasti haluakaan että sen nimissä myytyyn säätimeen pääsee kattilalla kokeilemaan kaikkea mahdollista.
Työn se säädin hoitaa mukavasti, eli kun kaasujen maksimi ( minulla nyt 225) alkaa lähestyä, rupeaa puhallin rajoittamaan.  ja kun asetettu veden maksimilämpö lähestyy, tulee sama ilmiö.  Eli aluksi se saattaa jarrutella kun kaasut on 220 tai sinnepäin ja kun pesän lopssa kurkkaa niin kaasut voi olla 180 ja vesi 85 ja puhallin siksi esim. 5%:ssa.
Kun uskoo että se on vain tälle kattilalle pyhitetty, niin lakkaa hakemasta viritysvalikkoja ja tulee tyytyväiseksi.
Käyttäjäasetuksista löytyy puhallin min ja maks sekä veden haluttu maksimi plus se savukaasumaksimi. Jotain aika- arvojakin on, ehkä niiden kanssa voisi pelata. kattilan reagointinopeus ja säätimen arvot on hyvin balanssissa.
On tullut luettua todella innolla näitä viime aiheita. Juuri sitä mitä etsii kun tuleva takaisinkytketty, säädetty poltto alkaa muuttua hälläväliä- hommasta juuri siksi mitä hakee.  äsken sain paperiroskapussin myötä voimaakaan hajusavun aikaan, tosin se kohta katosi.  Luulen että lambda olisi sen hapenpuute- tilan ( ylirikas) haistanut ja torpannut? . Eli tässä talven pimeillä illoilla on mahdollisuus oppia, siirtyä alueelle jossa puulämmitys on kehittyneimmillään, siis teoriapuolella. ja kesällä ehkä voi tehdä siitä todellisuutta pikkumodifikaation, Belimo- servon, happianturin ja sopivan toivottavasti löytyvän säätimen avulla.   Kun oikein kaivosmiehen aivoilla miettii, niin ( tähän sain rohkaisuakin täällä) säädelköön se "pomo"säädin sitä tehoa ja omalla pid säätimellään se happitason etsijä sitten seosta.  Tottakai seoksen säätöliikkeet jotain kuristaa ja se kokonaisilma muuttuu, mutta eiköhän systeemin saa viritettyä ilman jatkuvaa oskillointia toimimaan.  varmasti kokonaispaketti olisi parhaiten viritettävissä, nythän se kattilan oma teho- PID jää ikuisesti vakiosäätöihin ja voi vain toivoa että säädöt ei alkaisi hakemaan ja keskenään jojottamaan.  Mutta se jälkiasennettu happisäädin sitten kai aikavakioilla ja vahvistuskertoimella tehdään niin laiskanpulskeaksi että ei ravistele koko tasapainoa..  tutkittavaa riittää.