Lambda ohjauksen käyttäjät

[Urpo82]

Hei

Minä tutkin näitä lambda antureita tovin aikaa viime talvena ja tulin siihen tulokseen että kapeakaista lambda anturin säätäminen ei toimi. Sen takia päädyin laajakaista Lambdaan. Se ohjaa minulla toisio puhallinta 0-5 V signaalilla portaattomasti.
Ongelma monessa kattilassa on se että yhden puhaltoimen ohjauksessa Arinalla oleva hiilikerros estää ilmanpääsyn lävitseen. Ilmalla on tunnetusti sellainen ominaisuus että se menee sieltä mistä sillä on helpoin reitti. Omassa puukattilassa olen laittanut putkia arinan raoista palotilaan siitä on se hyöty (Ariterm 35+) että toisioilma on selkeästi helpompi säätää lambdan signaalin avulla. palaminen tehostuu.
Minä olen etsinyt portaattomasti säädettävää latauspakettia en vielä ole löytänyt.

Terv. Kajaani Koutaniemi

Äkkiseltään sanoisin että alapalon muuttaminen tuollaisella tyylillä ja ohjauksella toimivaksi yrittäisin pienentää arina pinta-alaa. Laittaisin vaikka tulitiilet pesän pohjalle siten että siitä muodostuu siilomainen ja arina olisi vain kolmasosan alkuperäisestä. Näin saat palokaasuille suremman virtausnopeuden arinan lävitse ja arinan päällä olevat hiilet hehkuvat kuumemmin vapauttaen tasaisemmin palokaasut jotka palavat kuumemmin palotilassa toisioilman avulla. Lambdalla ohjaat toisioilman määrää ja savukaasu anturilla ensiö ilman määrää.

[jolla]

vaikkapa arduinolla pwm' ää triacille, moottoriksi käy tällöin mikä tahansa kiertovesipumppu

tarkempaa en uskalla vastuusyistä,
mutta periaatetasolla "Halpa" diy, vanhasta pölynimurista säädin, siihen potikan kohille pwm tai suoraan ntc potikan lisäksi , toimii hyvin
kun laitat vielä faradayn häkkiin, esim vanhan pc powerin uumeniin, ei tule häiriöitäkään
ja vielä varoitus, en ole tätä neuvonut tekemään, älä tee jos et tiedä mitä olet tekemässä

[VPJ]

Minä olen etsinyt portaattomasti säädettävää latauspakettia en vielä ole löytänyt.
Terv. Kajaani Koutaniemi

Tällaisen tekeminen on käynyt mielessä, helpoin tehdä kolmenopeuksinen releohjauksella. Siemens logo ohjaamaan esimerkiksi.
Saisi lämmöt pidettyä kattilassa halutulla tasolla helpommin.
Mutta on jäänyt toteuttamatta kun saatava hyöty on ehkä pieni mutta ihan kiva harrastuksena.

[att57]

Kerroppa vilhos  näkemyksesi. Montako prosenttia / kymmeniä   ajattelet m meidän tapauksessa kokonaishyötysuhteen kohoavan, jos olisi kattila, jonka savukaasu lämpötila olisi  noin +150C. Nyt ne on n +240....250C.
Siis kattilahuone on tiiliseinäinen ja hormin pituudesta hyödyntyy 5.3 m. Tällä kattilalla harakoille menee  +76C savukaasut/vesihöyry. Siis  20cm piippun pään sisältä mitattuna.

Siis ajan takaa, miten kaikki hukkalämpö hyödyntyy paitsi tuo  piipu päästä menevä energia.  Olisiko kattilan vaihdolla,- matalampaan savukaasujen  lämpötilaan pääseisellä merkitystä puun kulutuksen vähentämiseen. Jos on, niin kerrotko  perusteet.

Itse näen punaisena lankana puulämmityksessä, mite palamishyötysuhde tulisi saada mahdollisimman korkeaksi. Siis palamaan  mahdollisimma tarkoin ja siten tuottamaan mahdollisimman paljon lämpöenergiaa.

No eikös tuo savukaasujen mittauspaikka ole hiukan väärä jos mietitään rakennuksen sisälle hyödynnettävää lämpöä. Mittaus pitäisi toteuttaa rakennusen lämpöeristeiden alapuolelta. Muutenkin tuo 20 cm piipun sisältä on varmaankin liian lyhyt matka (ulkoilma vaikuttaa). Riittävän pitkä piippu ulkoilmassa voisi alentaa savukaasut vaikka nolla asteeseen, hyötysuhde ei kuitenkaan muutu.

[markkulievonen]

Juu on muuten aikas kuuma piippu jos 180 astetta jää esim.5 tunnin polton ajan lämpöä piippuun.

No, ei kaiketi yksin lämpötila kerro  sitoutuneen lämpöenergian määrää,-vaan hormin massa ja sen lämmönnousu, Itse arvelen savukaasujen lämmön alentumisesta tulevan hyöty energian olevan 20....30kw/h lämmityskerta. Hormi on 3 reikäinen ja todellinen hyöty tulee 5.3 m matkalta.  Hyöty näkyy heti huonetermostaattien toiminnassa.

Muuten, mitä tapahtuisi hormille, jos kattilan savukaasujen lämpö olisi vain +150C? Suo siellä vetelä täällä.

[repa]

Vanhoissa taloissa hormistot ovat talon "sielu", säännöllisesti lämmitettyinä toimivat mm. ilmanvaihtona ja tehostavat ilmanvaihto hormien toimintaa. Lisäksi tietty lämmittävät, etenkin ullakkotilat saivat hormista lämpöä sen verran että pysyivät kuivina.

Jos hormit jätetään kylmilleen ja korvataan lämmitys esim ilpillä niin saattaa joitain ongelmia tulla ellei asiaa jotenkin muuten hoideta.

 Kyä tiilihormeihin saa ja kannattaa tuupata niin kuumaa kuin suinkin. Vanhat kakluunithan poltti viimeiset liekit vasta vinnillä.

[markkulievonen]

Vanhoissa taloissa hormistot ovat talon "sielu", säännöllisesti lämmitettyinä toimivat mm. ilmanvaihtona ja tehostavat ilmanvaihto hormien toimintaa. Lisäksi tietty lämmittävät, etenkin ullakkotilat saivat hormista lämpöä sen verran että pysyivät kuivina.

Jos hormit jätetään kylmilleen ja korvataan lämmitys esim ilpillä niin saattaa joitain ongelmia tulla ellei asiaa jotenkin muuten hoideta.

 Kyä tiilihormeihin saa ja kannattaa tuupata niin kuumaa kuin suinkin. Vanhat kakluunithan poltti viimeiset liekit vasta vinnillä.

Niin, tuo hormin pään tilanne tuli  esille kun kävin mittaamassa savukaasujen lämpötilaa, joka oli +76C. Enite ihmetytti vesihöyryn määrä - piipun pään märkyys vaikka poltan erittäin kuivaa puuta. Aivan toinen tilanne on  hellan / leivinuunin kohdalla. Leivinuunia poltettaessa  piipun pää on suht koht kuiva palamisen aikana ja tuon erilaisuuden ymmärrän johtuvan siitä, miten käänteispalokattilassa ei ole "yli-ilmaa" mukana ja siksi kaikki savukaasu on erittäin vesipitoista.

Leivinuunia / hellaa ei voi edes säädellä niin tarkasti kuin  käänteispalokattilaa, koska palaminen on muuttuva käsite. No, sama tilanne oli edellisen kattilan kophdalla eli kuivattaavaa yli-ilmaa ohjaantui palamisessa.
Niin, jos hormin päässä lämpötila laskisi alle +40.....50C niin hormi olisi melko kostea. Onneksi samassa hormissa on myös hella / leivinuuni  käyttö ja siten tämä kuivattanee hormin turvallliselle kosteustasolle.

[repa]

Juu, sama havainto itellä. Isompi yli-ilma pienentää savujen suhteellista kosteutta ja samalla kastepiste alenee.

Kattilahormi kastuu usein ihan sieltä yläpäästä, jossa ulkoilma pääsee sitä jäähdyttämään enempi. Omien arvioiden mukaan känteispalon savukaasujen kastepiste olis n. 65 C, keskimäärin.

[Urpo82]

Juu, sama havainto itellä. Isompi yli-ilma pienentää savujen suhteellista kosteutta ja samalla kastepiste alenee.

Kattilahormi kastuu usein ihan sieltä yläpäästä, jossa ulkoilma pääsee sitä jäähdyttämään enempi. Omien arvioiden mukaan känteispalon savukaasujen kastepiste olis n. 65 C, keskimäärin.

Tässä päästäänkin takaisin aiheeseen. Olen tuota liiallisen yli-ilman määrää myös miettinyt. Sehän jäähdyttää palotapahtumaa ja samalla laskee palokaasujen lämpötilaa. Näin luullaan hyötysuhteen olevan hyvä kun katsotaan savukaasujen lämpötilaa vaikka todellisuudessa 10%yli-ilmamäärällä jäähdytetään savukaasuja sekä samalla hukataan jo lämmitettyä sisäilmaa piipusta ulos.

[Pähkäilijä]

Juu, sama havainto itellä. Isompi yli-ilma pienentää savujen suhteellista kosteutta ja samalla kastepiste alenee.

Kattilahormi kastuu usein ihan sieltä yläpäästä, jossa ulkoilma pääsee sitä jäähdyttämään enempi. Omien arvioiden mukaan känteispalon savukaasujen kastepiste olis n. 65 C, keskimäärin.

ei kait veden kastepiste hormissa pahin ole vaan ennemmin rikki ja etikkahapon http://www.puulammitys.info/index.php?topic=727.msg18065#msg18065

[vilhos]

Hei
Ariterm 35+
Yksi idea noiden putkien laitolla on se ne pienentää lentotuhkan määrää. Silloin kun palamisilma tulee hiilikerroksen läpi irtoaa siita lentotuhkaa pieniä hiukkasia. Lentotuhka on yksi ongelma puunpoltossa sitä pystyy hallitsemaan pitämällä polttokaasujen nopeudet riittävän pienenä ja siihen nuo putket ainakin silmämääräisesti auttavat. Kyllä putkilla on myös positiivinen vaikutus polton tehokkuuteen.
Valitettavasti monissa kattiloissa on hyvin pienet konvektio putket

Terv Kajaani Koutaniemi

[christer1968]

Käyttäkää vedontasaaja niin saatte riittävästi ilmaa hormiin, parantaa myös kattilan paloakin.
http://www.puulammitys.info/index.php?topic=737.0 lukekaa toi ketju

[markkulievonen]

Hei
Ariterm 35+
Yksi idea noiden putkien laitolla on se ne pienentää lentotuhkan määrää. Silloin kun palamisilma tulee hiilikerroksen läpi irtoaa siita lentotuhkaa pieniä hiukkasia. Lentotuhka on yksi ongelma puunpoltossa sitä pystyy hallitsemaan pitämällä polttokaasujen nopeudet riittävän pienenä ja siihen nuo putket ainakin silmämääräisesti auttavat. Kyllä putkilla on myös positiivinen vaikutus polton tehokkuuteen.
Valitettavasti monissa kattiloissa on hyvin pienet konvektio putket

Terv Kajaani Koutaniemi

Mutta, jos  ilmaa  johdetaan  ohi hiilikerroksen,- putkien kautta, niin hiilikerroksen palaminen / lämpötila alenee ja koko  toisio/palaminen vaikeutuu.
Kuvaappa tarkemmin, miten purkituksella saataisiin kaasujen poltto tehokkaammaksi? Eikö todellisuus ole juuri päinvastainen?  Virtauksen muutoksenhan saa aikaiseksi vedolla / ilmamäärän säädöllä.

Niin,taas konvektioputkien koko ei liittyne asiaan?

[syrjaki]

Katsopa Markku Aritermin leikkauskuvaa. Toimii erilailla kuin käänteispalo, johon sitä oletettavasti mielessäsi vertaat.

En kyllä silti itsekään ymmärrä mitä hyötyä tuossa noilla putkilla saataisiin. Käytännössä ensiöilma menisi vain hiilloksen ohi putkia pitkin.

[Urpo82]

Mutta, jos  ilmaa  johdetaan  ohi hiilikerroksen,- putkien kautta, niin hiilikerroksen palaminen / lämpötila alenee ja koko  toisio/palaminen vaikeutuu.
Kuvaappa tarkemmin, miten purkituksella saataisiin kaasujen poltto tehokkaammaksi? Eikö todellisuus ole juuri päinvastainen?  Virtauksen muutoksenhan saa aikaiseksi vedolla / ilmamäärän säädöllä.

Samaa mieltä minäkin että tässä ollaan kyllä pahasti metsässä. Hiilien läpi ja hiilistä kun tulee se polttoaine ja toisioilma on vasta se paloilma. Ensiöilmaa ei kuulu johdattaa hiilien ohi vaan hiilien läpi jotta saadaan palokaasujen palaminen aikaiseksi. Ensiöilmalla säädetään polttoaineen määrä ja toisioilmalla paloilman määrä.