Lambda ohjauksen käyttäjät

[dieseljätkä]

Niin, kyllä tämän päivän käänteispalokattilalla päästään jo savuttomaan palamiseen / lämmittämiseen, mutta sitä olen odottanut milloin päästöjen vähentämisestä puhujat alkavat tiedottaa yhdessä  typen oksiideista ja niiden vähentämisestä. Silloin palotapahtuman  säätäminen on jo mahdottomuus toteuttaa oikealle tasolle.

Onkos kellään noista typen oksidien määristä tutkittua tietoa elikkä haen sitä missä lämpötilassa niitä eniten/vähiten? Saksalaiset näkyvät virittävän  "kopiokattilat" ohjelmoinnin tai keramiikan keinoin uudelleen. Onko syynä muutoksiin  juuri typen oksidit vai hyötysuhteen maksimointi?

[AnssiKo]

Onkos kellään noista typen oksidien määristä tutkittua tietoa elikkä haen sitä missä lämpötilassa niitä eniten/vähiten? Saksalaiset näkyvät virittävän  "kopiokattilat" ohjelmoinnin tai keramiikan keinoin uudelleen. Onko syynä muutoksiin  juuri typen oksidit vai hyötysuhteen maksimointi?

Eiköhän amatöörit hae pelkkää hyötysuhdetta, joskus vähän (mopo-)virittäjien hengessä. Ääni koveni ja mopon teho laski alle 20%, loistava tulos! 

Muistelen tuota typen oksidien käyrää palolämpötilaan verrattuna. Optimi taisi olla jonkun verran alle 1000 asteen, ja käyrä lähti siitä uudelleen nousuun korkeammilla palolämmöillä. Yritän kaivaa lähteen esiin. Muistikuva on myös, et tuo ei välttämättä edes olis täysin polttoaineriippuvainen juttukaan.

Toisioilmamäärällä pääsee hiukka säätämään tuota palolämpötilaakin, autoissa taas EGR eli pakokaasujen kierrätys on työkaluna. Nonni, taas lipsahti pannujuttujen palotapahtuma autopuolelle. Sorry. 

[seppol]

Katselin Tampereen teknillisen korkeakoulun väitöstutkimusta ja sen mukaan typpioksideja normaalipaineessa alkaa muodostua vasta1400 asteen paikkeilla. Käytännössä puun poltossa ei juurikaan.

[dieseljätkä]

Katselin Tampereen teknillisen korkeakoulun väitöstutkimusta ja sen mukaan typpioksideja normaalipaineessa alkaa muodostua vasta1400 asteen paikkeilla. Käytännössä puun poltossa ei juurikaan.

Näinhän se juurikin taitaa olla.
"Käytännössä pienpolton olosuhteissa NOx-päästö muodostuu polttoaineessa olevasta typestä, joten sen päästöihin on vaikea vaikuttaa polttoteknisin keinoin. Korkeissa lämpötiloissa (yli 1400 ºC) NOx päästöjä voi muodostua myös palamisilman typestä"
http://www.oppi.uef.fi/wanda/pupo/info.html#_Toc295396728

[dieseljätkä]

Elikkä siis summa summarum.
Jos typenoksideihin ei pysty vaikuttamaan polttotavalla niin polttopuun laatuun voi vaikuttaa. Mitä kuivempaa puuta sitä vähemmän kulutusta. Mitä korkeampi hyötysuhde niin sitä vähemmän kulutusta ja typen oksidien päästöjä. Jos haluaa mahdollisimman ekologisesti polttaa puuta, niin silloin  vaihtoehtona on vain käänteispalokattila mielellään lambdaohjauksella ja jos vielä haluaa vähentää typen oksideja niin savukaasupesuri pienentää puun kulutusta noin 7%. 

[Urpo82]

Elikkä siis summa summarum.
Jos typenoksideihin ei pysty vaikuttamaan polttotavalla niin polttopuun laatuun voi vaikuttaa. Mitä kuivempaa puuta sitä vähemmän kulutusta. Mitä korkeampi hyötysuhde niin sitä vähemmän kulutusta ja typen oksidien päästöjä. Jos haluaa mahdollisimman ekologisesti polttaa puuta, niin silloin  vaihtoehtona on vain käänteispalokattila mielellään lambdaohjauksella ja jos vielä haluaa vähentää typen oksideja niin savukaasupesuri pienentää puun kulutusta noin 7%.

Sen verran vielä tarkennan että ei pelkkä käänteispalokattila vaan ylipaineella toimiva puukaasutuskattila lambda ohjauksella. Eikös käänteispalokattila ole sama kuin alapalokattila.

[dieseljätkä]

Sen verran vielä tarkennan että ei pelkkä käänteispalokattila vaan ylipaineella toimiva puukaasutuskattila lambda ohjauksella. Eikös käänteispalokattila ole sama kuin alapalokattila.

Käänteispalokattila on käänteispalokattila lambdan kanssa tai ilman ja riippumatta siitä onko siinä puhallin uunin edessä, takana tai ei ollenkaan. Alapalokattila on alapalokattila. Yläpalokattila on yläpalokattila.
Lisäys: Vigas 80 LC on käänteispalokattila. Periaatteessa sitä voi kutsua tuollakin nimellä eli ylipaineella toimiva puukaasutuskattila lambda ohjauksella mutta silti se on käänteispalo ja älyttömästi tehokkaampi kuin vakio alapalo. Sitä ei ole tarkoitettu toimimaan alapalona, jolloin se tod näk on huonompi kuin varsinaiset alapalot, vaan käänteispalona.

[Urpo82]

Käänteispalokattila on käänteispalokattila lambdan kanssa tai ilman ja riippumatta siitä onko siinä puhallin uunin edessä, takana tai ei ollenkaan. Alapalokattila on alapalokattila. Yläpalokattila on yläpalokattila.
Lisäys: Vigas 80 LC on käänteispalokattila. Periaatteessa sitä voi kutsua tuollakin nimellä eli ylipaineella toimiva puukaasutuskattila lambda ohjauksella mutta silti se on käänteispalo ja älyttömästi tehokkaampi kuin vakio alapalo. Sitä ei ole tarkoitettu toimimaan alapalona, jolloin se tod näk on huonompi kuin varsinaiset alapalot, vaan käänteispalona.

Okei

Tämä on näitä suomenkielen kompastuksia. Englanniksi kun kattila tyyppi on wood-gasifying boiler eli puukaasutus kattila. Alapalohan on downdraft boiler ja se toimii "reverse fire technology"


Mutta joo: Lambdaohjaus kattila on tehokkain kaikin puolin ja se vielä mahdollisimman suurella varastopesällä niin haitalliset kaasut pysyy pieninä.

[vilhos]

Hei

Luotan ulkopuoliseen mittaajaan Paikallinen AMK on sellaisia tehnyt.

Terv. Kajaani koutaniemi

[vilhos]

Hei

Minä lähden siitä että tehoa saadän savukaasulämpöjen perusteella.  Täällä keskusteltiin kokonaishyötysuhteesta. Savukaasulämpötila vaikuttaa siihen huomattavsti.Turha puhua yli 200 asteen savukaasuilla 90 % kokonaishyötysuteista

[markkulievonen]

Hei

Minä lähden siitä että tehoa saadän savukaasulämpöjen perusteella.  Täällä keskusteltiin kokonaishyötysuhteesta. Savukaasulämpötila vaikuttaa siihen huomattavsti.Turha puhua yli 200 asteen savukaasuilla 90 % kokonaishyötysuteista

Kerroppa vilhos  näkemyksesi. Montako prosenttia / kymmeniä   ajattelet m meidän tapauksessa kokonaishyötysuhteen kohoavan, jos olisi kattila, jonka savukaasu lämpötila olisi  noin +150C. Nyt ne on n +240....250C.
Siis kattilahuone on tiiliseinäinen ja hormin pituudesta hyödyntyy 5.3 m. Tällä kattilalla harakoille menee  +76C savukaasut/vesihöyry. Siis  20cm piippun pään sisältä mitattuna.

Siis ajan takaa, miten kaikki hukkalämpö hyödyntyy paitsi tuo  piipu päästä menevä energia.  Olisiko kattilan vaihdolla,- matalampaan savukaasujen  lämpötilaan pääseisellä merkitystä puun kulutuksen vähentämiseen. Jos on, niin kerrotko  perusteet.

Itse näen punaisena lankana puulämmityksessä, mite palamishyötysuhde tulisi saada mahdollisimman korkeaksi. Siis palamaan  mahdollisimma tarkoin ja siten tuottamaan mahdollisimman paljon lämpöenergiaa.

[syrjaki]

Markku voi miettiä asiaa vaikka helteisen Heinäkuun kannalta. Olisiko kuitenkin parempi saada enemmän energiaa talteen veteen, josta sitä voidaan hallitusti käyttään kuin varastoida sitä kivitolppaan, jonka lämmönluovutukseen ei juuri voi vaikuttaa.

Parempi hyötysuhde veteen = +

[markkulievonen]

Markku voi miettiä asiaa vaikka helteisen Heinäkuun kannalta. Olisiko kuitenkin parempi saada enemmän energiaa talteen veteen, josta sitä voidaan hallitusti käyttään kuin varastoida sitä kivitolppaan, jonka lämmönluovutukseen ei juuri voi vaikuttaa.

Parempi hyötysuhde veteen = +

Totta, mutta aika, jolloin kattilan lämmitykseen liittyvää hukkalämmön hyödyntämistä ei voi toteuttaa on yllättävän lyhyt  suhteessa kokonaisuuteen. Muutama kuukausi, jolloin lämmitän varaajan joka 10.....12 vrk välein eli näitä lämmityskertoja on erittäin vähän kokonaisuutta ajatellen.
Kuukaudessa parisen kertaa varaajan lämmitystä.

[vilhos]

Hei

Minä tutkin näitä lambda antureita tovin aikaa viime talvena ja tulin siihen tulokseen että kapeakaista lambda anturin säätäminen ei toimi. Sen takia päädyin laajakaista Lambdaan. Se ohjaa minulla toisio puhallinta 0-5 V signaalilla portaattomasti.
Ongelma monessa kattilassa on se että yhden puhaltoimen ohjauksessa Arinalla oleva hiilikerros estää ilmanpääsyn lävitseen. Ilmalla on tunnetusti sellainen ominaisuus että se menee sieltä mistä sillä on helpoin reitti. Omassa puukattilassa olen laittanut putkia arinan raoista palotilaan siitä on se hyöty (Ariterm 35+) että toisioilma on selkeästi helpompi säätää lambdan signaalin avulla. palaminen tehostuu.
Minä olen etsinyt portaattomasti säädettävää latauspakettia en vielä ole löytänyt.

Terv. Kajaani Koutaniemi

[markkulievonen]

Hei

Minä tutkin näitä lambda antureita tovin aikaa viime talvena ja tulin siihen tulokseen että kapeakaista lambda anturin säätäminen ei toimi. Sen takia päädyin laajakaista Lambdaan. Se ohjaa minulla toisio puhallinta 0-5 V signaalilla portaattomasti.
Ongelma monessa kattilassa on se että yhden puhaltoimen ohjauksessa Arinalla oleva hiilikerros estää ilmanpääsyn lävitseen. Ilmalla on tunnetusti sellainen ominaisuus että se menee sieltä mistä sillä on helpoin reitti. Omassa puukattilassa olen laittanut putkia arinan raoista palotilaan siitä on se hyöty (Ariterm 35+) että toisioilma on selkeästi helpompi säätää lambdan signaalin avulla. palaminen tehostuu.
Minä olen etsinyt portaattomasti säädettävää latauspakettia en vielä ole löytänyt.

Terv. Kajaani Koutaniemi

Jos oikein ymmärsin noiden putkien asentamisen hiilikerroksen läpi, niin eikös käytännössä tapahdu siten kuin puiden holvaantumisessa. Holvaantumisessahan syntyy juuri hiilikerrokseen suuria reikiä ja siten hiilikerros ei toimi siten kuin sen tulisi toimia.  Omassa kattilassani ei ole tuota hiilikerroksen liiaksi tiivistymistä ja siten kaasuuntuminen on tasaista. Hyvä toisiopalaminen vaatii juuri korkean lämpötilan,- joka alkaa juuri  tilanteesta, jossa ilma menee pieniä reikiä pitkin hiilikerroksen läpi. Jos hiilikerrokseen syntyy suurempi reikä, niin ongelmia riittä eli eikö putkitus hiilikerroksessa juuri vaikeuta hyvää toisiopalamista.

Niin, hiilikerroshan tulee siis olla yhtenäinen ja pysyä yhtenäisenä. Atmoksessa pesän pohja on kuppimainen ja siten jopa tuhka valuu suutinreiän laitamille puhumattakaan hiilloksesta ja näin suutinreikä  on aina hiilikerroksen peittämä- tasainen puiden kaasuuntuminen.