Lambda ohjauksen käyttäjät

[Topi]

Lambdasäätöisellä poltolla mennään vääjäämättömästi kitupolttoon se on fakta.
Aikaisemmin mainitsemani fakta on myös alipaineeseen säätöön perustuva optimaalinen poltto.
Sytytyksestä hiillosvaiheeseen on monta tapahtumaa, jota ei voida hallitusti polttaa kuin kattilan ehdoilla.

[jolla]

Jos ei ymmärrä kommentoimaansa aihetta, onko tässä silloin mitään järkeä?

Lambdalla voidaan kontrolloida, että kaasunpolttoon syötettävää toisioilmaa on oikea määrä, puhtaan ja hyvän palamisen varmistamiseksi. Lambda ei kuitenkaan tiedä tuotetaanko poltettavaa kaasua 20kW kattilassa 10kW vai 100kW tehoiseen polttoon. Koska kattilat on fyysisesti mitoitettu jollekin tehoalueelle, mitataan polton tehoa savukaasun lämmöstä ja pidetään kaasunmuodostus oikealla tasolla. Jos lambdaa ei ole, pyritään ensiö/toisiosuhde pitämään tehosta riippumatta oikeana...

en ymmärrä, myönnän
mutta jos nyt otetaan esim. nestekaasu, kaasu kuin kaasu, ei anneta sille ilmaa tarpeeksi, on liekki punainen ja savuttaa, jos nyt kattilassa aletaan rajoittamaan savukaasun lämpötilan perusteella sitä kaasun muostusta pienemmäksi ilmaa kuristamalla on lopputulos epätäydellinen palaminen, en ymmärrä, en
herliini kun vetäsee traktorillaan, ei savun määrällä ole rajaa = ilmaa puuttu ja sitä annettaisiin, mutta ei vain ole vermeitä millä, teho ratkaisee

[Eko]

Minkälaista kitupolttoa Lamda-ohjatussa kattilassa ilmenee , en ole kyseistä ilmiötä
omassani kyllä huomannut ? Vai onko se sitä kun varastopesä pikeentyy .
Alaosassa ei kyllä kitupoltosta näy merkkiäkään , eikä tuubeissa . Siellähän
se lämpö siirretään veteen , eikö näin .

[VPJ]

Nuohooja on käynyt meillä katsomassa piippuun jo kahtena vuotena, vielä ei ole ollut nuohoukselle tarvetta.
Eikös kitupoltosta juuri tule nuohottavaa.
Vaalean hienojakoisen jauhon poistan kattilasta pensselillä harjaamalla.

[jolla]

Minkälaista kitupolttoa Lamda-ohjatussa kattilassa ilmenee , en ole kyseistä ilmiötä
omassani kyllä huomannut ? Vai onko se sitä kun varastopesä pikeentyy .
Alaosassa ei kyllä kitupoltosta näy merkkiäkään , eikä tuubeissa . Siellähän
se lämpö siirretään veteen , eikö näin .

tapahtuuko siinä säätö savukaasun lämpötilan perusteella kuristaen ilmansaantia?

[ev3449]

en ymmärrä, myönnän
mutta jos nyt otetaan esim. nestekaasu, kaasu kuin kaasu, ei anneta sille ilmaa tarpeeksi, on liekki punainen ja savuttaa, jos nyt kattilassa aletaan rajoittamaan savukaasun lämpötilan perusteella sitä kaasun muostusta pienemmäksi ilmaa kuristamalla on lopputulos epätäydellinen palaminen, en ymmärrä, en
herliini kun vetäsee traktorillaan, ei savun määrällä ole rajaa = ilmaa puuttu ja sitä annettaisiin, mutta ei vain ole vermeitä millä, teho ratkaisee

Ei omenoita pidä verrata päärynöihin...

Jos auton moottoria pidetään vertauksena, kaasutuksen (tehon) säätö tapahtuu manuaalisesti jalan asennosta riippuen. Siltikin pystytään palaminen (seos) pitämään kohdillaan.
Jos kaasun määrä (ensiöilmalla) säädetään vastaamaan kattilan nimellisteholla palavaa tehoa ja varsinainen palaminen (toisioilma) esim. lambdan avulla hyvänä, tuleeko piipusta katkua ja savua?
Kaasulaitteissasi ei kaasua tuoteta tai säädellä ilmaa hyväksi käyttäen.

Kukaan ei siis rajoita palamisilmaa lämpöön perustuen (seos on aina kohdillaan). Lämpötilan perusteella säädetään polttoaineen määrää vakioksi...

[repa]

Lambdasäätöisellä poltolla mennään vääjäämättömästi kitupolttoon se on fakta.
Aikaisemmin mainitsemani fakta on myös alipaineeseen säätöön perustuva optimaalinen poltto.
Sytytyksestä hiillosvaiheeseen on monta tapahtumaa, jota ei voida hallitusti polttaa kuin kattilan ehdoilla.

Niinpä, nyt tarvittais kitupoltolle määritelmä ja jonkinlaiset raja-arvot.
Perinteinen kitupolttohan on sitä että kakluuni on täynnäpuita ja ilmaluukku kiinni. Nettotehoa kohti syntyy runsaasti kitkeriä päästöjä.

Tuota taustaa vastaan en puhuisi kitupoltosta kuin lainausmerkein kun on puhe nykyisistä kattiloista.

Sopivalla "kitupoltolla" saattaa saada paremman hyötysuhteen kuin yli-ilman avulla syntyvällä "puhtaalla poltolla"

Aikaisemmin mainitsemani fakta on myös alipaineeseen säätöön perustuva optimaalinen poltto.

Minun fysiikka ei oikein ymmärrä muuta kuin paine-eron näissä asioissa, onko se aikaansaatu imulla vai puhalluksella, sillä ei liene mitään vaikutusta palamiseen tai säätöihin.

Sytytyksestä hiillosvaiheeseen on monta tapahtumaa, jota ei voida hallitusti polttaa kuin kattilan ehdoilla.

Tuossa meille pähkinää purtavaksi. Pitkälti samaa mieltä siitä että paska kattila sanelee niin paskat ehdot ettei kunnolliseen kokopesällisen polttamiseen pääse mitenkään. Toki myös käänteisesti; onnistunut rakenne mahdollistaa hyvän polttamisen ilman monimutkaisia säätimiä algoritmeineen. Niitä tarvitaan vain hienosäätöön ja omien mieltymysten toteuttamiseen mm. savukaasun lämpötila, josta tuntuu kaikilla olevan oma ihanne ( tai tarve, tiilihormiin ei kannata alle 200-asteisia savuja laskea ).

[Heater]

Kyllä se tehon säätö käänteispalokattilassa toimii. Kun primääri ilmaläppää kuristetaan kaasuuntuu vähemmän puuta jolloin teho laskee ja savulämmöt laskee. Lambda hoitelee sekundääripuhallibta hapen mukaan.
Tämä toimii tietenkin siihen asti että suuttimella on tarpeeksi kova lämpötila että kaasut varmasti syttyvät.
En omista moista kattilaa mutta luulen että olette kokeilleet kuinka paljon esim. sitä prim ilmaläppää voi kuristaa että jossain vaiheessa kattila alkaa savuttamaan eli tod näköisesti lämpötila ei riitä enää polttamaan kaasuja.

Yläpaloisessa tilanne on vielä huonompi. Ympäriinsä on vesijäähdytettyjä pintoja jotka jäähdyttävät jo liekkiä ja kaasuja.
Yhtäaikaa on paljon tavaraa tulessa jos tätä rupeaa kuristamaan tulipesässä lämpötila tippuu entisestää ja silloin on ihan sama kuinka paljon yrittää työntää sekundääri ilmaa savukaasujen joukkoon ei ne siinä kunnolla pala

[repa]

Juu, Herlevi polttaa vain polttoaineessa olevan vedyn, siitä saa enemmän ja nopeammin tehoa. Palamaton hiili tulee ulos ja se kuuluu osana siihen lajin "näyttävyyteen"

Kun tuo auton moottori tuotiin esille niin kannattais lähestyä asiaa häkäpönton suunnalta. Siinä tuotetaan kaasu puuta kaasuttamalla samoin kuin kaasutuskattilassakin. Häkäpöntön tehoa säädetään melkolaajalla alueella imuilman ( ensiöilma ) määrää säätelemällä tyhjäkäynnin ja täyden tehon välillä. Itse asiassa 0-tehokin toimii.
En näe mitään estettä etteikö kaasutuskattilassa voisi myös samalla periaatteella tehoa säätää.

Heater:lla realistinen näkemys asiasta.
Uskon kuitenkin että kattilankin tehon voi säätää lähes nollaan jos kattilanrakenne on "sopiva".

Kaasutuskattila pitäis keksiä vielä parikertaa uudestaan, jotta päästäisiin siihen että kattilan varastopesässä olis 200 kg puita ja teho säätyis tarpeen mukaan. 200 kg puita korvais 10 kuution varaajan. Ei ihan helpponakki perinteisille kattilanvalmistajille mutta luulen että parin vuoden päästä ensimmäisiä toimivia protoja alkaa ilmestyä markkinoille.

[Topi]

Minun fysiikka ei oikein ymmärrä muuta kuin paine-eron näissä asioissa, onko se aikaansaatu imulla vai puhalluksella, sillä ei liene mitään vaikutusta palamiseen tai säätöihin.

Huonosti on sitten fysiikka hallussa panopoltossa. Alipaine kattilaan syntyy luonnollisella vedolla tai avustettuna savukaasuimurilla. Puhalluksella taas kattilaan saatetaan ylipaine.

[AnssiKo]

en ymmärrä, myönnän
mutta jos nyt otetaan esim. nestekaasu, kaasu kuin kaasu, ei anneta sille ilmaa tarpeeksi, on liekki punainen ja savuttaa, jos nyt kattilassa aletaan rajoittamaan savukaasun lämpötilan perusteella sitä kaasun muostusta pienemmäksi ilmaa kuristamalla on lopputulos epätäydellinen palaminen, en ymmärrä, en
herliini kun vetäsee traktorillaan, ei savun määrällä ole rajaa = ilmaa puuttu ja sitä annettaisiin, mutta ei vain ole vermeitä millä, teho ratkaisee

Koetas lähestyä asiaa siltä kantilta, et ensiöilman säätö toimii käänteispalossa samalla tavalla ku se nestekaasun säätöhana. Eli liekki pienenee, ku hanaa käännetään kii, ja suurenee ku sitä avataan. Ero on vaan siinä, et nestekaasulla säädetään suoraan tilavuusvirtaa, ja käänteispalolla puutavaran kaasuuntumista varastopesässä, eli sitä kautta säädetään välillisesti poltettavan kaasun tilavuusvirtaa.

Nestekaasulla varsinaista toisioilmaa ei yleensä pahemmin tarvita, mitä nyt liekin pinnassa vapaasti sen vert ettei tuu liekin pinnasta nokea, ilmahan on jo pääosin sekoitettuna kaasuun, heti kaasusuuttimen jälkeen. Eli normi kaasugrillissäkin, siel reikäisten putkien sisällä kulkee kaasun ja ilman seos.

Voi olla, et se tuntuu yläpalokautisella ajattelulla mahdottomalta, mut käänteispalon teho on säädettävissä yllättävän laajalti, ja myös romuttamatta puhdasta toisiopaloa. Tarkka ilmansäätö ja -ohjaus, mukaanlukien tiiveys, siinä ne perusehdot. Ja kun viel pidetään toisiopalolta kylmät pinnat pois sammuttamasta, niin siinä sitä sitten ollaanki.

Mitä Herlinin touhuihin tulee, niin tehokkaimman ja puhtaimman palon ilmasuhdehan ei oo sama. Johtunee kait siitä, et niissä vekottimissa teho otetaan ulos mekaanisesti, palokaasujen paineesta, ja näissä meitin vekottimissa sit taas lämpöä talteenottamalla. Ja jos tolle Herlinin koneelle annettais sen vert enempi happea, et kaikki löpö palais, samalla palais koneestakin jo metallia, vaikka männän lakeen ammottava aukko. Ja venttiilit alkais muistuttaa kohtuuttoman isoja mustia torvisieniä. Kaikin puolin, makua ja hajua tietty lukuunottamatta.

[vilhos]

Hei

Tuo Lambda säätö tuntuu olevan mielipiteitä jakava sovellus. Miten se lambda toimii siinä tilanteessa kun kuivat puut innostuu palamaan kunnolla. Millä savukaasu lämpötila alueella poltto tapahtuu. Onko 250-300 astetta? Äkkiä tuntuu että se ei toimisi aina oikealla savukaasu lämpötilalla ilman ensiöilman säätöä. Tuntuu vaikealta uskoa sitäkään että Lambda anturi hoitaa palamisen moitteetta säätämällä toisioilmaa. No Lambdan käyttäjät kertovat miten palotapahtuma lambdalla hoituu.
Tiedän kokemuksesta että palotapahtuma toimii hyvin ja taloudellisesti ensiöilman säätöä käyttäen. Tässä nestekaasupullon venttiilin säädössä oli hyvä esimerkki. Eli ensiöilma säätää palamisen tehoa. Pitää muistaa että tehonsäätö ikkuna on rajallinen. Käytännössä tarvitsee huolehtia siitä että toimitaan oikealla savukaasujen lämpötila alueella kussakin polton vaiheessa. Liikakuuma ei ole hyvä, eikä liian kylmäkään.

Terv Oulujärven rannalta

[ev3449]

Hei

Tuo Lambda säätö tuntuu olevan mielipiteitä jakava sovellus. Miten se lambda toimii siinä tilanteessa kun kuivat puut innostuu palamaan kunnolla. Millä savukaasu lämpötila alueella poltto tapahtuu. Onko 250-300 astetta? Äkkiä tuntuu että se ei toimisi aina oikealla savukaasu lämpötilalla ilman ensiöilman säätöä. Tuntuu vaikealta uskoa sitäkään että Lambda anturi hoitaa palamisen moitteetta säätämällä toisioilmaa. No Lambdan käyttäjät kertovat miten palotapahtuma lambdalla hoituu.
Tiedän kokemuksesta että palotapahtuma toimii hyvin ja taloudellisesti ensiöilman säätöä käyttäen. Tässä nestekaasupullon venttiilin säädössä oli hyvä esimerkki. Eli ensiöilma säätää palamisen tehoa. Pitää muistaa että tehonsäätö ikkuna on rajallinen. Käytännössä tarvitsee huolehtia siitä että toimitaan oikealla savukaasujen lämpötila alueella kussakin polton vaiheessa. Liikakuuma ei ole hyvä, eikä liian kylmäkään.

Terv Oulujärven rannalta

Tiedätkö mistä on kyse, kun puhutaan "lambda-ohjauksesta"?
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lambda-anturi
Kukaan ei ole täällä tietääkseni vielä esittänyt sellaista kattilan ohjausta, joka toimisi perustuen vain lambdan välittämään tietoon.
Kyse on siis yleisesti kattila-automatiikasta, joka sisältää mm. lambda-anturin, mutta aina myös muita sensoreita. Valmistajia on useita ja asetetut arvot vaihtelevat luonnollisesti riippuen itse kattilasta jne...

Tuossa eräs universaali ja monipuolinen "lambda-ohjaus": http://www.flammtronik.de/

[Heater]

On tämä näköjään vaikea aihe kun muuttujia pari lisää kattilaohjauksessa.

[Topi]

Ei kukaan varmaan ole väittänytkään, että happitunnistin säätää kattila-automaatiossa muitakin muuttujia.
Opimaaliseen hyvään polttoon kattilan ehdoilla ei happitunnistin riitä. Palamisen jäännöshapen mittauksella panospoltossa mennään pahasti metsään, joten kattilasta ei saada parasta hyötyä irti.