Lambda ohjauksen käyttäjät

[VPJ]

Tähän keskusteluun voivat osallistua lambdaohjauksisten kattiloiden käyttäjät tai siitä omakohtaista tietoa omaavat.

Lambda (laajakaista) on tullut tutuksi ajoneuvoja säätäessä, tietenkin puukattilaan piti saada sama ohjaus
Kapeakaistan lämmitys on helppoa, laajakaista vaatii kontrollerin väliin josta saadaan myös kapeakaistaa vastaava tieto ulos.

Attack taitaa olla yleisin, Vedolux käyttää samaa elektroniikkaa.
Attack käyttää kapeakaistaa, Fröhlingissä laajakaista, jälkiasennuslaitteissa myös laajakaista?
Atmoksiin lisätyt järjestelmät kiinnostaa myös miten on toimineet?

Ohjauksen toimintaa seuranneena ei ole oikein tullut mieleen paljoakaan parannettavaa, oletin ohjauksen olevan tyhmempi
eli yllätyin positiivisesti. Latauspumpun kierrosluvun muutoksia polton eri vaiheissa on tarkoitus kokeilla.
Jäännöshappea voi muuttaa puun kosteuden mukaan, alle 12% = O2 5%, 12-20% =  O2 6-6,5%
Vedolux antaa suuremmat erot: kuiva = O2 4,0%,  normaali 16% +-8% = O2 6,0% ja kostea = O2 8%
Elektroniikka säätää puulajien väliset erot.

Tuntuu että lambdaohjatuissa kattiloissa kaikki toimii, manuaaliversioiden kanssa vastaavasti ongelmia jotka johtuvat käyttäjästä mitä todennäköisimmin. Kaksi viallista elektroniikkaa tullut tietooni (takuu).

Hetkeäkään ei ole kaduttanut lamdaohjatun hankinta, kyllä ne Belimot sen verran tekee työtä etten perässä pysyisi käsin kääntelemällä. Kun savukaasut tai kattilan lämpö ylittää toivotun arvon ensiövetoa rajataan, jos jäännöshappi poikkeaa ylös tai alas muuttuu toisioveto. Polton eri vaiheissa ohjaus toimii erilailla, sen sielunelämää en ole vielä sisäistänyt.

[Juhani]

Tuon Lambda ohjatun kattilan kanssa on sama juttu kuin autopuolella automaatti vs. manuaali.
Kun pääsee asian ytimeen eli huomaa automaattivaihteisella autolla ajellessa helppouden ja pitää ihmetellä miksi sitä
manuaalivaihteista pitää polkea kuin harmoonia.
Sama ralli kattilanvieressä kun puulaji vaihtuu, noh tämä oli yleistys.

Kommentti lambdakattilan käytöstä: helppo ei tarvii säätää ellei halua marginaalisia hyötyjä

[kahe]

Latauspumpun ohjaus saisi olla vielä samassa. Isompi virtaus, kun pannusta lähtevä vesi yli asetusarvon ja alussa pienellä, kun virtausta ei tarvita. Hyvin on säätänyt ensiö/toisio ilmasäädöt vs. kun muistelee miten sai säätää yläpaloista käsin. Lisänä vielä kun olisi pollucom suoraan lähdössa, niin tietäisi mitä lähtee oikeasti ulos. Tai senhän pitäisi olla latauspumpun lähdön perässä. Manuaalisäätöinen toimii varmasti myös, mutta aika kompromissiasetus oltava tai paremminkin parhaan palon säätö aina käytössä. Aika eri säädöt ovat myös loppupalamisessa lambda säädöin. Vaikka tuo maksaakin enemmän, niin iso on hyöty, vaikkei sitä puukiloista tai pinosta pystykään mittaamaan.

Kenellä ollut vialliset? Olisi mukava kuulla tarkemmin, turha niitä on peitellä.

[Juhani]

Latauspumpun ohjaus saisi olla vielä samassa. Isompi virtaus, kun pannusta lähtevä vesi yli asetusarvon ja alussa pienellä, kun virtausta ei tarvita. 

Eiköös regumatin termari hoida tuon kunnialla säätämällä virtausta varaajalle ja kattilan sata litraa nyt saa kieppuakin siinä?

Kenellä ollut vialliset? Olisi mukava kuulla tarkemmin, turha niitä on peitellä.

Ei ainakaan täällä ollut vaivoja.

[pelti]

Samansuuntaista pohdintaa Kahen kanssa. Ite vexlaillut pumpun eri nopeuksien välillä, enkä oikein ole päässyt itseni kanssa yhteisymmärrykseen, missä asennossa vauhdin valitsin olisi optimi. Automatiikka tuossa olisi hyvä. Ja vähän sama juttu tuon Oventropin termarin kanssa, hakee vielä asetusta, nyt 5,8.

Mutta kattila lambda ohjauksella on kyllä kingi. Nuohooja kävi tuossa kääntymässä, ja sananmukaisesti kääntymässä. Totesi piipun olevan todella siisti. Ja kysyi katolla ollessaan millainen kattila. Kuultuaan, mikä oli, sanoi: olisihan se pitänyt arvata

Jos joku miettii, ottaisko manuaalin vai lambda ohjatun, niin oma kokemus menee sata nolla tuolle lambdalle.

Ja ei ole ollut ongelmia tekniikan kanssa.

[kahe]

Eiköös regumatin termari hoida tuon kunnialla säätämällä virtausta varaajalle ja kattilan sata litraa nyt saa kieppuakin siinä?

Noin tunnin kohdilla lämmöt nousee reilusti ja voisi hieman kovemmalla virtauksella jäähdyttää tehokkaammin, kun nyt rajoittaa selvästi ilmansaantia. Vaan niinhän se toimii automatiikka eikä savukaasut huitele jossain 300 asteen paikkeilla eikä lämmitetä harakoille. Pumppu II:lla, regumat 5,4 ja lämmönnousu 67->84°C. Vähän sama kuin pelti laittoi, enkä itse ainakaan osaa sanoa kumpi nopeus on parempi. II:lla pannu käy asetuslämmöllään, kolmosella aina alle.

[Juhani]

Täällä pumppu III:lla ja termari 5.6.

[pelti]

just tarkastin käyttötunnit: 1234 tuntia

[Pähkäilijä]

Kun savukaasut tai kattilan lämpö ylittää toivotun arvon ensiövetoa rajataan, jos jäännöshappi poikkeaa ylös tai alas muuttuu toisioveto. Polton eri vaiheissa ohjaus toimii erilailla, sen sielunelämää en ole vielä sisäistänyt.

http://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/39622/Lastumaki_Myllyla.pdf?sequence=1

lukases sivu 8 ja 9, osuuko ohjaus miten hyvin polton eri vaiheisiin? Maksimikaasutuksen vaiheessa toisio levällään ja kun selluloosa on kaasutettu ja pelkkä hiilenpoltto jäljellä toisio menee kiinni?

[Eko]

Täällä menty lamda ohjauksella yli kolme vuotta , tunteja taisi viimeksi katsottaessa
olla 680h . Eipä ole vielä ollut ongelmia minkään asian suhteen  . On sattunut kohdalle
sähkökatkoja ja muutama ylilämmitys . Aina on tuo automatiikka huolehtinut mällin
loppuun , eikä toimintaan ole tarvinnut puuttua . Täällä latauspakettina laddomat ja
pumppu 2-asennossa , muita asentoja ei ole tullut kokeiltuakaan .

Kunnon puhdistus ennen lämmityskautta ja aika ajoin tuhkan poisto . Onneksi tuli
ostettaessa ajateltua käyttöä ja tuli otettua tuo lambda ohjaus . Ostopuiden varassa
lämmitellessä myös tuo säästynyt puumäärä edelliseen verrattuna on positiivista .

[puuhastelija]

Paljonko tuommoinen lambdaohjattu kattila haukkaa polton aikana sähköä? Nykyistä Arimaxia kun ei paljon sähkökatkot heilauta; napsauttaa vaihtokytkimestä sähkönsyötön akulle, niin pesällisen saa poltella loppuun huoletta.

[kahe]

Mulla on kattila kulutusmittarin takana. Samassa on myös IBM T41 läppäri ja pannusta menee sähkö latauspumpulle. Tyhjäkäynnillä näyttää 18W yhteensä, josta läppäri ei vie paljoa, noin 14W. Latauspumppu II:lla ja pannu päällä, niin vie 145W yhteensä ja pumpussa lukee II:lla 67W kulutus eli pelkkä pannu vie noin 64W. Siinäkin on mukana savukaasuimuri, jonka tehoa en tiedä.

[VPJ]

Maksimikaasutuksen vaiheessa toisio levällään ja kun selluloosa on kaasutettu ja pelkkä hiilenpoltto jäljellä toisio menee kiinni?

Näin se menee, alussa molemmat auki jos ei savukaasut tai vesi pyri kuumenemaan yli asetetun.
Toisio sulkeutuu määrätyssä vaiheessa.

[Pähkäilijä]

Tämä koko OT perustuen pähkäilijän, jo useammassakin ketjussa esittämään väitteeseen, jonka mukaan "nykykattiloiden ensiö- ja toisioilman säätö perustuu pelkästään jäännöshappimittaukseen". Yksi yhtälö ja kaksi muuttujaa. Tällä tavoin toteutettuna kokonaisilmamäärästä

tuota pähkäilyä eikun siis väittämistä muistelin lukeneeni tuolla


http://www.puulammitys.info/index.php?topic=253.msg4008#msg4008 ja näytti jatkuvan sivulla 11

Omassa kattilassa ( Attack DPX25 ) säädöt toimii automaattisesti ja
olen seurannut ilman saantia ohjaukselta silloin tällöin .Polton alkuvaiheessa
alaosa on täysin kiinni ja yläosa täysin auki . Sitten kun kattila
on saavuttanut käyttölämpötilan ja palo tapahtuu kaasuttamalla alaosassa niin
yläosan ilmansaanti pienenee n.70-80% ja alaosa saa tällöin ilmaa 15-30% .
Polton lopussa kunnon hiilloksella taas alaosan ilmansaanti on täysin kiinni ja
ylhäällä ilmansaanti on 100% .

Kun täällä nyt sitten väitetään niin aloitetaan

1 väite
- alussa on joku käynnistysmode tai vastaavasti varastossa olevien puiden alkulämmityksessä tulee niin pajon vesihöyryä ettei anturi havaitse kaasuja. Toisaalta eihän poltettavia kaasuja juuri olekaan ennenkuin polttopuut lämpenevät yli 200 asteen (tätä käytetään hyväksi puun torrefioinnissa jossa poistetaan kosteus ja saadaan energiasisältö per kg nostettua ettei vettä tarvitse kuljettaa)

2 väite
- kun puu on saavuttanut kaasutuslämpötilan muuttuvat säädöt sekä ensiö että toisopuolella ettei mene liian rikkaalle tai laihalle

3 väite
- kun poltettavat kaasut on poltettu ja jäljelle jää vain hiiltä ohjataan toisio kiinni ja ensiö levälleen

Voiskohan tästä vaikka väitellä tohtoriksi kattiloita näkemättä 

Aiheesta on käyttäjäkokemuksia kertynyt tännekin kolmessa vuodesa reilusti joten lambdaohjauksen käyttäjät mielellään oikaisevat väärät väittämäni kohdalleen. Mikäs sen kivempaa ku olla väärässä 

[ev3449]

Lainaus käyttäjältä: puuhastelija - eilen kello 08:07
Olisikos siitä enemmän haittaa vai hyötyä, jos ensiöilman säätö tapahtuisi palokaasujen lämpötilan mukaan?

Ja pähkäilijän vastaus, johon viitataan.
"tuo on askel parempaan suuntaan kun paloilman saanti säätyisi kaasujen lämpötilan mukaan. Kovimman roihun aikaan ei kattilan konvektorit ehdi ottamaan energiaa riittävästi talteen jos savukaasujen lämmöt nousevat. Kattilaveden mukaan säätyvä ilmamäärä on kaksoispesäkattila ilman varaajaa jatkuvapoltto jne laitteissa se jatkuvan savutuksen malli... Kun kattilalla lämmitetään varaajaa ohjataan termostaatilla kattilan lämpöä.

Toki nykykattilat sitten säätävät ilmamäärää jonkun savukaasuista mitatun arvon perusteella, yleensä jäännöshapen. Yhtä arvoa säätämällä muutkin säätyvät samalla.

ja pähkäilijä jatkaa:
"Miksi tehoa säätämään jos ladataan varaajaa? En kannata ajatusta kituutella polttoa ellei kyseessä ole sitten polttoaineelle erikseen syöttökuljetinta jolloin vain pieni määrä kerrallaan puuta palaa. Tehoa säätäviä varaajamattomia kaksoispesiä olen nähnyt mutten käyttänyt."

Ainoa kohta josta olen kiinnostunut on tuo 2 väite. Mikään muu ei selitä kirjoituksiasi, eikä ole ristiriidassa kirjoittamani kanssa.

2 väite
- kun puu on saavuttanut kaasutuslämpötilan muuttuvat säädöt sekä ensiö että toisopuolella ettei mene liian rikkaalle tai laihalle

- Minkä perusteella tässä varsinaisessa kaasutuspoltossa säädetään ensiöilmaa? Entä toisioilmaa? (mitä mitataan ja missä?)
- Jos mielestäsi tehoa ei pidä säätää, niin miksi säädetään sekä ensiö-, että toisioilmaa?