Varaajien yhteiden luonnostelua

[ev3449]

Vastauksista joutuu sen tiedon itse keräämään. Kahta identtistä lämmittäjää tai järjestelmääkään tuskin löytyy ja vastaajillakin on kokemusta ehkä yhdestä tai kahdesta kokonaisuudesta. Me myöskin helposti näemme oman systeemimme hieman sävytettyjen lasien lävitse.
Monesti saattaa myös olla vielä niin etteivät kaikkein "tyytyväisimmät" käyttäjät edes näille foorumeille kirjoittele. Järjestelmät toimivat ja mahdolliset ongelmat hoidetaan asiakaspalvelun kautta suoraan. Lämmittäminen ei kyseisille tahoille ole harrastus.

Vuosittaisesta energiantarpeesta voi karkeasti arvioida jotain. Esim. kylmänä talvikuukautena energiaa kuluu n. 15% vuotuisesta, ~3000kWh/kk ja ~ 100kWh/vrk mikä tarkoittaa ~ 4,2kW tehontarvetta.
Tuolla tarkkuudella 2200l varaajatilavuus laskee keskimäärin 40 astetta vuorokaudessa.

Tilanteessa jossa varaajat sekoittuvat ja lämpötila laskee esim. 80 asteesta 40 asteeseen ei lämpötila enää riitäkään patterilämmitykseen saati lämpimän käyttöveden tuotantoon.
Toisaalta jos varaajat kerrostuvat hyvin jne. voi varaajan yläpää olla hyvinkin lähellä alkuperäistä 80 astetta ja käyttökelpoista energiaa varastossa vielä melkein toiseen mokomaan...

Tällä logiigalla voi hieman hahmotella kuinka usein ja pitkiä aikoja haluaa/saa pannuhuoneessa asua.

Toinen mielestäni olennainen kysymys on käyttöveden lämmitys varsinaisen lämmityskauden ulkopuolella.
Jos kyseessä on patterilämmityskohde, ei kierto ole useinkaan päällä kesäaikaan. Tällöin automaattinen energiansiirto esim. useammasta sarjaan kytketystä varaajasta ei automaattisesti toteudu.
Itse olen myös luopunut lähes tyystin kesäaikaisesta puilla lämmittämisestä mm. sen mukanaan tuoman ylimääräisen lämmön sekä suuren hukkaan menevän energian takia. Tämä vaatii kuitenkin varautumista esim. erillisellä sähkövaraajalla. Tällä järjestelyllä pystyn myös käyttämään tarvittaessa varaajan tyhjemmäksi vaarantamatta käyttöveden riittävyyttä ja näi pidentämään lämmitysväliä.
Taviaikaan ei käytännössä hukkalämpöä tule "kaiken" jäädessa talon seinien sisälle.

Kuten kahekin kirjoitti, tuollaisen epäsymmetrisen ja suhteellisen leveän varaajan toiminnan optimointi ei varmasti ole helppoa. Pyrkisin itse välttämään jos vaan mahdollista. Standardi 1000l varaaja menee muistaakseni 79cm leveästä aukosta.
Tuollainen 1000l perusvaraaja ilman kierukoita ja eristystä maksaa Saksassa n. 450€ ja riippuen eristeen laadusta 550-750€. Itselleni varaajan eristäminen ei tulisi noilla hinnoilla edes mieleen ja jos vielä pääsääntöinen käyttö on muuta kuin käyttöveden lämmitystä ja jos vielä pannuhuoneen hukkalämmön saa hyödyksi, voisin ylimenevät eurot sijoittaa mielummin esim. kattilan laatuun tjms. itselleni tärkeämpään kohteeseen.

Jos päädyt postittamasi kuvan kaltaiseen ratkaisuun, samaan eristeeseen käärittynä nuo rinnan kytketyt varaajat hukkaavat vähemmän energiaa kuin erillisinä yksikoinä...

Jos tuota kerrostuvaa varaajaa verrataan akkuun, olisi se ehkä LiPo ja kerrostumaton joku muu jossa jännite laskee lineaarisemmin suhteessa varaustilaan? Molemmille löytyy käyttäjiä ja kohteita samalla kapasiteetilla ja jännitteellä.

[Harri2]

Täällä on kaksi 1800 litran Jämää sarjaan kytkettynä. Suunnitteluvaiheessa minäkin haaveilin aurinkolämmityksestä kesäaikaan, mutta kun lämmitysväli on noin 5-6 päivää, on aurinkohaaveet karisseet. Kulutuksena neljä henkeä ja kierto toisesta rakennuksesta, kiertoa yhteensä noin 40 metriä.
Kesäaikaan on toinen varaaja käännetty pois pelistä kolmitiehanalla. Tosiaan se lämmön siirto toisesta varaajasta onnistuu vain patterikierron avulla, ei siis pelaa kesällä.
Ja suunnitelmissa on lisätä sarjaan vielä kolmas 1800 litrainen, pönttö odottaa jo pannuhuoneen vieressä innostusta.

[Kattilakalle]

Kiitos taas syväluotaavista vastauksista. Olen myös huomannut että noita 1000 litran varaajia saa esim. Kotlystakin halvalla.

Ongelmani on että varaaja pitäisi saada kolmesta ovesta pannuhuoneeseen.

Ensimmäisenä tulee ulko-ovi, jonka kulkuaukon leveys on n. 77cm. Oven karmeineen saisi suht vähällä vaivalla pois tai sitten kulkuaukkona voisi käyttää viereistä ikkunaa.

Pannuhuoneeseen johtaa kaksi palo-ovea joiden kulkuaukkkojen leveys on n. 76 cm. Ovet karmeineen saisi irti piikkaamalla.  Betoniset oviaukot ovat n. 7 sentin paksuudelta karmien levyiset, Seiniä pitäisi piikata siis piikata näiltä osin auki.

Taloni on 1983 rakennettu, lämmitettäviä neliöitä on n. 110. Talossa olevat autotalli, pannuhuone ja "klapi"varasto  (n.33m2) lämpenevät hukkalämmöllä. Lämmönjako tapahtuu ilmalla (ilmalämmitys). kovilla pakkasilla  (15-25-astetta Etelä-Suomessa) ilmalämmityskoneen vesipatteri ottaa n. 45-asteista vettäv jos huonelämpötila on n. 21-astetta.

Käyttöveden olen ajatellut priimata erillisellä pikkuvaraajalla.

[ev3449]

Tuohan kuulostaa hyvältä.
Noilla tiedoin laittaisin pari varaajaa sarjaan. Jos ei pyöreät kohtuu vaivalla kulje, sitten mahdollisimman korkeat/symmetriset jne.
Kantikkaiden kohdalla kytkennät mahdollisiman keskelle leveyssuunnassa (mahd. vähän horisontaalivirtausmatkaa) ja korkeussuunnassa ääripäihin (maksimaalisesti tilavus käyttöön).
Ensimmäiseen, johon kattilalta tulo, alas esilämmitys ja ylös varsinainen kv-kierukka josta (joko suoraan tai) sähkövaraajan kautta kulutukseen.
Toiseen en välttämättä (jos ilmaiseksi saa on eri juttu) laittaisi kierukkaa lainkaan. Tästä lähtö kattilalle.
Lämmitykselle bivalent venttiili jolla otto ensisijaisesti 2. varaajasta (pitää ensimmäisen varaajan mahdollisimman pitkään poissa sekoittavasta kierrosta ja priorisoituna käyttövedelle) ja vasta tarpeen tullen 1. varaajasta. Tuollainen venttiili maksaa käytännössä saman kuin normi sekoitus ja on täysin yhteensopiva lämmönsäätimien kanssa.
Jos latailu onnistuu suht' hyvin kerrostamalla, ei oletettavasti tarvitse edes Harri2:n mainitsemaa kolmitieventtiiliä mahdolliseen kesäkäyttöön. Mitoittaa vaan mahd. lämmityskauden ulkopuolisen polttelun niin että pysytään kierukallisessa varaajassa.

Ei kuule monen valittavan liiasta varaajatilavuudesta (kunhan fiksusti osissa), liian suuresta varastopesästä tai varauksella liian tehokkaasta kattilasta.

[Harri2]

Käyttöveden olen ajatellut priimata erillisellä pikkuvaraajalla.

Tuon tarpeellisuudesta minä olen eri mieltä. Tapauksessasi käyttöveden kierto ei olisi kovinkaan pitkä, eikä haukkaisi niin isoa osaa varaajan lämmöstä, kuin minulla. Lämmitysväli  varmaan useita päiviä, riippuen tietysti kulutuksesta. Jos joskus laiskuus iskee, niin varaajan vastuksilla käyttövesi lämpiää ihan yhtä vaivattomasti, kuin jollain pikku sähköpönikällä. Ja paljon yksinkertaisemmilla putkituksilla. Sähköpönttöhän pitäisi olla lähellä kulutuspisteitä, ettei tarvitse rakentaa toista kiertosysteemiä. Vai saako kierron toimimaan pannuhuoneesta käsin samalla pumpulla?

Lämmönjako tapahtuu ilmalla (ilmalämmitys). kovilla pakkasilla  (15-25-astetta Etelä-Suomessa) ilmalämmityskoneen vesipatteri ottaa n. 45-asteista vettäv jos huonelämpötila on n. 21-astetta.

Lämmityskiertopumpun nopeus kannattaa säätää niin pieneksi, että paluuvesi on mahdollisimman viileää, vaikka menolämpötilaa joutuukin nostamaan. Niin saa varaajasta enemmän lämpöä käyttöön.

[Harri2]

Jos latailu onnistuu suht' hyvin kerrostamalla, ei oletettavasti tarvitse edes Harri2:n mainitsemaa kolmitieventtiiliä mahdolliseen kesäkäyttöön. Mitoittaa vaan mahd. lämmityskauden ulkopuolisen polttelun niin että pysytään kierukallisessa varaajassa.

Ei kuule monen valittavan liiasta varaajatilavuudesta (kunhan fiksusti osissa), liian suuresta varastopesästä tai varauksella liian tehokkaasta kattilasta.

Joo totta on, että homma toimii ilman kolmetieventtiiliäkin juuri noin. Sattui vaan löytymään hyllystä käypäinen venttiili.

Tuo viimeinen lauseesi on ehkä viisaimpien lauseiden joukossa tältä foorumilta! Siinä kiteytyy monen pähkäilyt ja omakohtaiset havainnot.


Jos tuossa priimausvaraajassa ei vaihdu vesi säännöllisesti, voi vesi mynnähtää ja olla tunkkaisen hajuista.

[Kattilakalle]

Ja kiitos jälleen, tänään olen viisastunut kattila-asioiden kohdalla huomattavasti .

Alan itsekin ymmärtämään tuon sarjakytkennän päälle.

Tuota priimausvaraaja/ylävastus-priimausta olen mielessäni pyöritellyt. Mutulla lähinnä ajatellut, että priimausvaraajalla pääsisi pienimmillä häviöillä ja rahanmenolla...

[Pähkäilijä]

Tuota priimausvaraaja/ylävastus-priimausta olen mielessäni pyöritellyt. Mutulla lähinnä ajatellut, että priimausvaraajalla pääsisi pienimmillä häviöillä ja rahanmenolla...

jos "suuren" varaajan yläpäässä on vaikks 300 litran matkalla sekä kierukka että lämmitysvastus niin siinä on huomattavasti vähemmän pinta-alaa kuin 300 litran priimausvaraajassa josta vuotolämpöä lähtee ympäröivään tilaan.

[Kattilakalle]

Itse ajattelin että 3 henkilöä pärjäisi 100 litran priimausvaraajalla, jos priimattava vesi minimissään 30-35-astetta lämmityskaudella.

Tämä taasen mutua ja ymmärrän, että riippuu myös kulutustottumuksista. Meillä käyttövettä näyttää kuluvan n. 5-6m3/kk.

 

[Pähkäilijä]

Tuossa Enekan kuvassa ihmetyttää miksi sähkövastuksen paikka on noin alhaalla varaajassa jos sitä sähköllä käytetään, toisaalta onhan siinä ylempänä 2" varayhde johon vastuksen voi laittaa mutta juurikin jos sähköllä lämmitetään niin ei kait noin suurta puskuria lämmintä vettä tarvita kun erot yösähkössäkin taitaa olla aina minimaaliset. Toki jos talvella mennään sähkön voimalla ja kulutus alkaa lähennellä vastuksen tuottoa voi saunareissulla vesi muuttua haaleaksi pienellä puskurilla.

[Kattilakalle]

Joo, sitä minäkin pähkäilin. Tuo kaaviokuva on siis Hemeltronin 1100 litran varaajasta.

Itse luonnostelin tälläisen, joss kattila- ja patteriyhteet olisivat mahdollsimman ylhäällä ja alhaalla sekä vastusyhde ylempänä. Ajatttelin lähettää tänään Raplametalille tarjouspyyntöä varten:


Miltäs näyttää ?


edit: Näitä tulisi sitten siis kaksi. Toiseen ei tulisi kierukoita ja yhteet olisivat peilikuvina.

[ev3449]

Vesi virtaa sinne missä on pienin vastus -> lyhintä tietä varaajassa. Kuten kahe kirjoitti, on hyvin todennäköistä että kuvasi mukaan esilämmityskierukalla on vielä hyvin kylmää vettä kun kattilalle jo lähteekin kuumaa toisesta päästä.
Näin et saa varaajia ladattua täyteen ainakaan ilman kattilan katkokäyntiä. Kuuman käyttöveden tuottamisen alun kannalta on myös suunnitelmasi kaikkein epäedullisin.

Vielä tuosta käyttöveden priimauksesta.

jos "suuren" varaajan yläpäässä on vaikks 300 litran matkalla sekä kierukka että lämmitysvastus niin siinä on huomattavasti vähemmän pinta-alaa kuin 300 litran priimausvaraajassa josta vuotolämpöä lähtee ympäröivään tilaan.

Kyllä, mutta eivät vastaa toisiaan millään muotoa.

Teoreettinen esimerkki:
Jos 100l kv-varaaja on 38 asteinen, saadaan siitä 10min 38 asteinen suihku 10l/min. (energiaa viemäriin loroteltavana 4,4kWh:n edestä)
Kierukka vaatii aina lämpötilaeron, sanotaan tässä 5 astetta. Eli vaatii vastaavan kokoiselta (100l) "hatulta" isossa varaajassa 81 asteen lämpötilan jotta sama 4,4kWh:n edestä voidaan suihkutella.

Enkä tarkoita missän nimessä että aina kannattaisi sijoittaa erilliseen sähkövaraajaan. Monessa hyvin mietityssä systeemissä lämpöhukka on sen verran pientä ettei esim. 500€ sijoitus kannata taloudellisesti.
Itselläni ratkaisu 300l Jäspistä perustui moniin tekijöihin ja tyytyväinen olen.

[VPJ]

Saksan kytkentämalleja:

http://www.solarwebseiten.de/Anlagen/Rodermark/Live_RM/live_rm.html

[Kattilakalle]

Vesi virtaa sinne missä on pienin vastus -> lyhintä tietä varaajassa. Kuten kahe kirjoitti, on hyvin todennäköistä että kuvasi mukaan esilämmityskierukalla on vielä hyvin kylmää vettä kun kattilalle jo lähteekin kuumaa toisesta päästä.
Näin et saa varaajia ladattua täyteen ainakaan ilman kattilan katkokäyntiä. Kuuman käyttöveden tuottamisen alun kannalta on myös suunnitelmasi kaikkein epäedullisin.

Ok, ymmärsin nyt suunnilleen tuon "horisontaaliongelman" kanttivaraajilla. Jospa pakkaisin yhteet ja kierukat mahdollisimman lähelle toisiaan. En tiedä sitten, onko kanttivaraajilla jotain rakenteellisia rajoitteita yhteiden "tiheyden" suhteen.

[savonhumu]

Nuihin lämmityspaikkoihin en osaa kovin paljoo ottaa kantaa mutta ehdottomasti kannattaa pyytää siihen 2-varaajanki nuo kierukkaluukut vaikkei niihin mitään nyt laittaskaan, kun voipi ruveta harmittaan joskus niiden puute muute

Toinen hommeli on tuo esilämmityskierukan paikka. Onko sen pakko olla ihan pohjalla? Itse saattasin ennemmin sijoitella sen keskivaiheille pyttyä niin saapi varaajan pohjalla olla kylmää ja silti on tehokkaampi esilämmitys ja voipi kerrostumaki olla parempi noin? tai sitte laitat sen tuohon alas ja pyydät semmosen ylöstaittuvan kierukan siihen? sietää ehket laskea lämmöt alemma nuilla vinkeillä enneku alkaa suihkusta kuulua vaimoväen huutelu

Itsellä on 1m3 varaaja jossa on tosin välipohja 2/3 osan kohilla eli ei suoraan verrannollinen tietenkään. Esilämmitys tuon pohjan alla ja tulistus päällä-> aika hyvin piisaa lämmintä vettä vaikka yläkerrassa on lämpötila alle 50, puolivälissä esim 35 ja pohjalla 20+astetta... 6kw Vastus on tuon tulistuskierukan alareunan tasalla välipohjan päällä ja hyvin piisaa paukut kv:n tekkoon ja lattialämmityksiinki tarpeen vaatiessa loma-aikoina...

Sunttaus pattereille kannattaa harkita 4-tie tms suntin avulla varsin jos ei tule priimaria kvlle kun sillä saadaan taas säästeltyä sitä lämmintä lakkia mahdollisimman pitkään varaajan katossa josta lämmin vesi tehdään! Tuon mallin sunttaus meinaa sitä että alkuun kuumia otetaan esim varaajan keskivaiheilta ja sotketaan paluuta/varaajan alaosan vettä sekaan. Sitte kun keskiosan paukut ei enää riitä niin aletaan ottaa ylhäältä ja sotkea keskiosaa mukaan+paluu kokonaan alas. Tämä moodi mielestäni on edullinen kerrostumisen ja kv:n riittävyden kannalta. Viisaammat saa olla erimieltä