Attack SLX vs DPX Lambdalla

[ev3449]

Puhaltimen koko, saattaapa olla että mitä isompi teho, sitä enemmän menee savukaasua raakana läpi. Se taas näkyy piipusta tulevan savun muodossa. Iso varastopesä puolestaan tuottaa savua enemmän kun osa palosta pyrkii ylöspäin ja polttaa varastopesässä tuottaen savua jota alapesä ei polta loppuun ja kondensoituu piipussa kreosoottina joka on nokipalolle parasta polttoainetta. Jos taas ajatellaan että varastopesän puiden määrä ei vaikuta kaasutukseen niin imurin pitää olla tehokas ettei palo karkaa ylös ja se taas saattaa tuottaa tuota palamatonta savua sitä enemmän mitä enemmän varastossa on tavaraa. ...
Käänteispalossa vain ongelmaksi jää jatkuva täydentäminen tai sitten ideaali paloprosessi varastopesässä alasuuntaan.
Holvaantuminen lienee hetkellinen ongelma mutta alapalossa voi taas tyssätä kokonaan.

Teho määräytyy ilmamäärän mukaan. Automatiikka on kehitetty sitä varten, että pysytään halutuissa arvoissa ja tehon kohdalla tuota säätöä tehdään kierroslukua tai ensiöilmaläpän "aukaisua" muuttamalla.

Iso varastopesä ei vaikuta ala- ja käänteispaloisissa tehoon, vaan teho määräytyy ilmamäärän perusteella. (Toki kattilan rakenne vaikuttaa käytettävissä olevaan alueeseen).

Vedon on aina oltava oikea jos halutaan kattilan toimivan suunnitellulla tavalla. Jos kaasutuskattilassa tuli palaa varastopesässä ylöspäin tai jos varastopesässä tapahtuu holvaantumista, eivät nämä ole "normaalia" ja toivottua toimintaa.

Etenkin käänteispaloisten kattiloiden toiminta perustuu juurikin tuohon "ideaaliin" paloprosessiin. Jotta toiminta on halutun laista, pitäisi kuuman kaasunpolton tapahtua vasta suuttimen jälkeen, ei kuitenkaan mitenkään välttämättä alaspäin.

Tärkeintä olisi mitoittaa kattila mahdollisimman hyvin varaajan nähden, mieluummin niin että kattila on hieman isompi kuin varaajan vastaanottokyky ettei toista pesällistä tarvisi polttaa. Vajaa pesällinen on helpompi polttaa kuin kaksi kokonaista.

Miksi ihmeessä kattilan pitäisi olla varaajan vastaanottokykyä isompi?

[pelti]

Yritän 3 kuution varaajaa täyttää tuolla 35:lla attackilla. Yksi pesällinen (en survomalla survo puita, vaan 4 kpl sellaisia 5-6kg puita, ja joku sopiva puunpala jos sattuu olemaan) ei riitä enää näillä keleillä. Tuossa toisessa kuvassa noi keltaset pompulat on kohtia, johon päästään ekalla pesällisellä. Sitten, jos kovin vajaaksi jättää toisen pesällisen, niin kattila huitelee jossain 78 asteessa ja varaaja ei tule täyteen. <= vajaaalla pesällisellä kattila ei käy tarpeeksi kuumana.


Eilen laitoin toisen pesällisen täyteen. Tuo kraanavesi jäähdystys tietty tuli mukaan kuvioon, kun pannu huiteli 86 astetta ja varaajakin alkoi olla täynnä. Se näkyi hyvin eilen tuossa käyrässä sahalaitana, mutta toi harmittava katkoviiva kadottaa sen informaation tuosta kuvasta. Mutta selvästi toi kraanavesijäähdytys pitkittää paloaikaa (vaikkei siihen olekaan tarkoitettu) kun ilmat on kiinni. Ehkä tuota voisi hyväksikäyttää oikein kovilla pakkasilla.

Mutta johtuen varaajan putkituksesta en saa varaajaa kauttaaltaan +80 asteiseksi, kuten viivoista näkyy. Anturit = varaajan yläreuna ja alareuna.


Tuota toisen pesällisen täytön määrää oppii kyllä säätelemään oventropin mittarien mukaan.
(mulla on samalla menossa patteriverkoston / Oumanin säätö, siksi latasin "varmasti" täyteen)

[kahe]

Onkos tuo viistetty reuna tuolla metallirakenteessa?

35 dpxl mallissa myös, arinakivi kylläkin on suora ja vain siellä pohjalla.

Olisi pitänyt napata kuva tuosta messuilla olleesta kun muisti on mikä on tai kai sen pannun monikin näki. Ei ollut viisteitä reunoilla, joten saa hyvän lähtöhiilloksen vanhasta pesästä tehtyä. Varmasti kerääntyy tavaraa kivestä reunoille päin tasaiselle osuudelle. Selkeästi siis muutettu tuota, jos Stressfläktin pannussa vielä ovat viistot reunat kivelle. Auttaa tietysti hieman puiden&hiilien putoamista lopuksi keskelle, mutta itse todennut hyväksi tuon loppuhiilloksen. Vaan syö muutenkin pientä pesän määrää isot hiilet pohjalla. Välillä on enemmän ja epätasainen tai takapesäinen täysi täyttö jättää taakse enemmän tavaraa kun etuosasta on taas kaikki palanut. Yleensä mahtuu vain 22-25kg puuta päälle. SLX olisi kiva päästä näkemään livenä. Riittäisikö siinäkään kertalatauksen määrä lopulta. Näillä keleillä vielä pärjää pesällisellä päivässä hyvin.

[ev3449]

Videot SLX ja DPX malleista:

SLX: http://www.youtube.com/watch?v=CwjOFHMX4iY&list=UUkDDZo4bpmNiiT-g69yQjvQ
DPX: http://www.youtube.com/watch?v=B8Pj0nECH1Y&list=UUkDDZo4bpmNiiT-g69yQjvQ

ja eri ohjauksista: http://www.youtube.com/watch?v=xyOX-uthuTA&list=UUkDDZo4bpmNiiT-g69yQjvQ

[Setämies]

Vaikka varastointi ja kaasutus tapahtuukin samassa tilassa, ei varaston koko määritä kaasutuksen määrää -> tehoa.

Kaasutuksen käynnistyminen vaatii tietyn lämpötilan, joten suurempi tilavuus (ja enemmän kaasutettavaa massaa) vaatii joko enemmän tehoa tai pidemmän ajan, jotta kaasutus käynnistyisi täydellä teholla.

[25mottia/v]

Olen koittanut etsiä sanaa sille mikä erottaa käänteispaloisen muista kattiloista, jopa alapalostakin.  Englanniksi ja saksaksi on todella paljon materiaalia foorumeissa,  saksan puukaasuttajat ja ainakin joku hearth rapakon takan, on muitakin.
No, luin hyvän kuvauksen että mikä se termi on mikä siitä erosta kertoo. Se on "flash burning"  Eli kaasun nopeuden ja lämmön nousu ovat jyrkkiä. Kovassa turbulenssissa tehdään hetkessä se mihin ennen tiili- tulisijateoriat ohjeistivat tekemään tilaa 1.5 metriä pitkälle liekille.  samaa asiaa haetaan eli loppuun palamista ja kun se käänteisessä sullotaan pienehköön kuumuutta säteilevään tilaan niin reaktiokin on nopeampi ja menee lämmön takia pidemmälle "flashissa" .  Tämä saattaa nostaa vastalauseita mutta mielestäni alapalokattilassa ollaan niiden välimaastossa, tosin joku pyörrepalo- Arimax on Flash- burner.

Forumeita sitkeästi tuijottamalla ( englanniksi kirjoitetuista tajuan enemmn, saksan kieliset takertelee) tajuaa kulttuurien erot:  sakemannit ilmoittavat että lambdaton talo on tuuliajolla ja ihan metsässä suurimman osan aikaa.
Siis ihan periaatetasolla ovat sitä mieltä että vain on-line säätö on järkevää polttoa. Ja amerikan humut kertoo ruuvanneensa ilmasuhteet kohdalleen ja että kaikki on 100% kohdallaan!

[Setämies]

Miksi ihmeessä kattilan pitäisi olla varaajan vastaanottokykyä isompi?

Järkevä maksimiraja varaajan kapasiteetille on varmaankin vuorokauden tarve melkein maksimi energiakulutuksella. Kuitenkin niin, että kun (varasto-) pesällisen polttoaikana kattilan tuottamaa energiaa lähtee suoraan verkostoonkin, loppuosakin riittää lataamaan varaajan seuraavaan lämmitykseen asti. Toisin sanoen pienitehoisempi kattila, jossa on suuri varastopesä, toimii saman jakson pienemmällä varaajalla, koska polttojakso on pidempi. Vertailukohtana suuritehoisempi kattila, jossa on yhtä suuri varastopesä. Nyt aletaan lähestyä vaarallisesti varaajatonta lämmitystä, josta puolestaan seuraa omat ongelmansa.

[ev3449]

Kaasutuksen käynnistyminen vaatii tietyn lämpötilan, joten suurempi tilavuus (ja enemmän kaasutettavaa massaa) vaatii joko enemmän tehoa tai pidemmän ajan, jotta kaasutus käynnistyisi täydellä teholla.

Näinhän se on. Tätä varten esim. Värmebaronen on varustanut kaikki käänteispalokattilansa pienellä luukulla, josta kattilan mukana tulevalla LPG-polttimella voidaan antaa tarvittavaa alkulämpöä kaasutuksen käynistämisen nopeuttamiseksi.

Tehon ja varastopesän mitoituksesta olen aivan samaa mieltä...

Tuohan on täysin tarpeesta, mitoituksesta jne. kiinni missä on milloinkin järkeä.

Esim. kun varaajakokoa ei haluta tai jostain syystä voida kasvattaa päivittäisen energiantarpeen ollessa suuri, lämmitysväliä voidaan kasvattaa mitoittamalla suuripesäisen kattilan teho niin että polton päätteeksi varaaja on ladattu täyteen ja energiaa riittä esim. kertalämmityksellä vuorokaudeksi. Jos lämmitys tapahtuisi suurempi tehoisella kattilalla, varaaja olisi nopeasti täynnä eikä varattu energia tällöin riittäisi koko vuorokauden tarpeeseen.

[Stressfläkt]

Onkos tuo viistetty reuna tuolla metallirakenteessa?

35 dpxl mallissa myös, arinakivi kylläkin on suora ja vain siellä pohjalla.

Metallirakenteessa juurikin viiste. Laatta suora ja narulla tiivistetty.
Kohta varmaan kuvan paikka.
Mielenkiintoinen detalji oli että toisiopalopesän kivessä oli myös mallimerkintä 45.
Kuitenki 40 malli sama mitoiltaan muistaakseni että olisko siinä sitten jokin ero.

Käyttökokemuksia kahdelta eka kuukaudelta.
60 senttiä pitkää vain tuolla pilkemasterilla voinnut tehdä eli täytös ei ole maksimaalinen ja puulaji energiaköyhä haapa/leppä niin vaatii noin 3 "täyttä" pesällistä nostaa akvan ylä- ja alamittarit 30 asteesta sinne 80-90 paikkeille.
Lattialämmitys talo eli voi hyvin päästää tuohon 30 astetta näillä keleillä pohjanmaalla ja aikaa siihen kuluu noin 2vrk. Kellarissa sähkövaraaja kierrossa varmistassa käyttöveden.
Riippuen talven kokemuksista niin lisätään varaajatilavuutta. Näitä on hankalaa mitoittaa etukäteen muutako mikä varaaja sopii reiästä sisälle ilman suurempia seinän purkamisia/katon korotuksia 
1,5vrk varaajan riittävyys kuitenkin käytännön arkirutiineissa tarkoittaa 1vrk lämmitysväli. Ellei tee mieli kytätä mittareita.
Kokemusta vain jämä ypv40 ennestän ja onhan tämä luxusta verratuna sytyttämisen helppoudessa ja pesällisen paloajassa. Toinen asia että pääseekö yhtä pitkään käyttöikään kuin vanhalla tekniikalla.

[tjh]

60 senttiä pitkää vain tuolla pilkemasterilla voinnut tehdä eli täytös ei ole maksimaalinen ja puulaji energiaköyhä haapa/leppä niin vaatii noin 3 "täyttä" pesällistä nostaa akvan ylä- ja alamittarit 30 asteesta sinne 80-90 paikkeille.

Vaikka ei ihan priima polttopuuta olisikaan niin silti kolme pesällistä 2,5 kuution varaajalle kuulostaa aika paljolta.. 

Tuolla Termaxilla pesällinen lämmittää neljän kuution varaajaa joku n. 40 astetta, siis sekapuulla. Varastopesä on tosin isompi, mutta silti. Lambdakattila kuitenkin toimii kaiketi hivenen paremmalla hyötysuhteella..?

[pelti]

tuossa pari viestiä ylempänä on toi mun käppyrä. Pesällisellä alalämpö nousee n. 23 astetta, ja vastaavasti ylälämpö laskee sellaiset 5 astetta, eli nousisko varaajan (3 kuutioo) keskilämpö sellaiset 18 astetta. Mutta kahdella pesällisellä se tulee niin täyteen, kun sen saa (siis näillä nolla keleillä).

Jos sulla varaajan keskilämpö nousee kolmella pesällisellä 50 astetta (30/30 -> 80/80astetta), niin ei toi minun mielestä aivan pielessä ole.

[Pähkäilijä]

Jos ylämittarissakin on 30c lienee talokin päässyt jo viilenemään ja lämmityksen aikana myös käyttöön menee reilusti enemmän?

60c 2,5 m3 varaajassa (3 kWh/c) on 180 kWh ja siihen pitäs päästä 50 kilolla puuta (ja muutama kilo kattilan ylösajoon) jos ei ole kova lämmitystarve samalla. Toki jos rintsikka on viel perinteinen purueristeinen ja patterikiertoinen voi tuossa alussa olla kulutusta paljonkin tuotosta  

Kerran testasin kun laskin systeemin viileäksi niin meni tunti siitä kun kiertoon lähtevä lämpö aikoi nousta "shuntti" täysin auki ennenkun patteripaluu alkoi olla 40c paikkeilla nollakelissä.

Oletko punninnut paljonko pesälliseen mahtuu kerralla puuta neljävitoseen?

[geswas]

Onkos tästä uudesta slx mallista kellään jo käyttökokemuksia? Lähinnä kiinnostaa miten tuo toimisi jatkuvapolttoisena talviaikaan kun esim. 20 mallissa ilmoitetaan ihmeen laaja tehoalue 8-20kw. Tuo 8kw on jo jotenkin kulutettavissakin kovemmilla pakkasilla joten katkokäyntiä tuskin pahemmin tulisi. Mutta millä tuo teho oikein noisssa säädetään. Varastopesä on kuitenkin aika mukavan kokoinen niin liekö parilla täytöllä menis per päivä ja sais töhissä kuitenkin koko ajan...

[VPJ]

Onkos tästä uudesta slx mallista kellään jo käyttökokemuksia?

Tuskin, myynnin piti alkaa 31.7.

[geswas]

Tuskin, myynnin piti alkaa 31.7.

Siis täh? Asiasta on alettu keskustella kohta vuos sitten. Onpahan ainakin aloitettu markkinointi riittävän ajoissa kun on niiden sivuiltakin löytynyt nuo mallit ties kuinka kauan...mut joo sit ei varmaa hirveemmin vielä kokemusta kellään ole.