Sisäsäiliöllinen vs käyttövesikierukallinen varaaja?

[pjokinen]

Onko tällä palstalla tietoa kumpi malli olisi parempi vai onko sillä muuta väliä kuin että kierukassa tulee enemmän virtaushäviöitä kuin sisäsäiliöllisessä mallissa? Kuinka lämmönjohtuminen ja veden riittäminen noissa menee?

Itselläni hankinnassa Attack SPX25, 3000L bufferi+800-1000L käyttövesipönttö patterivesikierukalla. Käyttövesipönttöön tulisi alaosaan aurinkokierukka, yläosaan patterivesikierukka, yläosassa myös joko sisäsäiliö tai käyttövesikierukka. Käyttövesipöntön on oltava tuota kokoluokkaa, että saan tyhjiöputkien hyödyn optimaalisesti käyttöön.

[ev3449]

Onko jokin syy pitää "pöntöt" erillään toisistaan? (patterivesikierukka?)
Käyttövesi ehdottomasti kierukan/kierukoiden kautta.

Eikö koko tilavuus kannattaisi pitää samassa kierrossa ja aurinkoa sitten minne lystää (useita kierukoita tai mielummin lämmönvaihdin)?

[pjokinen]

Patterivesikierukkaan päädyin lähinnä siksi että tulevaisuudessa ei kävisi niin että (kun) patterit vuotavat, niin sitä ei huomaisi järjestelmästä ennen kuin jossain on ns. pään kokoinen vuoto ja siksikin että patterit eivät olisi samassa paineessa kuin varaaja. Haluan säästellä vanhaa patteriverkostoa, joka itsessäänkin on jo aika suuri.

Käyttövesi ehdottomasti kierukan/kierukoiden kautta.

Miksi? Mikä on se perustelu tälle? Miksi kierukat ovat parempi ratkaisu kuin 200L sisäsäiliö 1000L pytyssä? Tämä kysymys on se joka itseäni eniten askarruttaa. Tähän en ole löytänyt suurempaa viisautta puoleen tai toiseen oikein mistään. Jotenkin tuo rosterinen sisäpönttö vakuuttaa kun siinä ei nähdäkseni tule juurikaan sitä virtausvastustakaan kylmän ja lämpimän välille, josta taas termostaattihanat ovat tunnetusti olleet kranttuja.

Eikö koko tilavuus kannattaisi pitää samassa kierrossa ja aurinkoa sitten minne lystää (useita kierukoita tai mieluummin lämmönvaihdin)?

Miksi kannattaisi pitää samassa kierrossa? Eikö ole järkevämpi pitää "pikku" säiliötä kesäkäytössä ja ladata tuota suurempaa vain kun on isompi lämmitystarve? Tuohon pikkusäiliöön tulee lisäksi vielä varalämmitys pitkien poissaolojen ajaksi. Tässä en nyt välttämättä hae asennuskustannuksiltaan edullisinta ratkaisua, vaan lähinnä käyttöä olen miettinyt useammalta kantilta.

[ev3449]

Eikös korkeimmalla sijaitseva patteri määritä alimpien paineen riippumatta varaajasta?

Lämmönvaihdin/kierukka on suunniteltu lämmönsiirtoon, säiliö ei.

Koko tilavuudella tarkoitin varaajia ja patterikiertoa yhdessä.

Sarjakytkennällä (optio isomman suoraan lataukseen ja väliin bivalenttiventtiili) latailet tilavuutta tarpeen mukaan. Kv-kierukan jälkeen tulistusvaraaja ja pärjäät ison osan vuodesta polttamatta puita.

[pjokinen]

Eikös korkeimmalla sijaitseva patteri määritä alimpien paineen riippumatta varaajasta?

Jep, jos järjestelmä ei ole ylipaineinen. Isolla vesimäärällä laajeneminenkin astuu jo kuvaan. Patterikierrossa harvoin tarvitan yli 50 asteista vettä, mutta varaajassa saattaa olla lähelle sataakin. Paine pysyy kaikissa kolmessa kerroksessa suht stabiilina läpi vuoden, uskoisin (uskon asia) että myös mahdollisuus vikaantumiseen heikkenee?

Lämmönvaihdin/kierukka on suunniteltu lämmönsiirtoon, säiliö ei.

Eihän tuo ole ongelma, lämpöä siirtyy silti sen veden mukana suoraan tai jonkun konvektiopinnan kautta?

Sarjakytkennällä (optio isomman suoraan lataukseen ja väliin bivalenttiventtiili) latailet tilavuutta tarpeen mukaan. Kv-kierukan jälkeen tulistusvaraaja ja pärjäät ison osan vuodesta polttamatta puita.

Miksei se "tulistus" voisi olla suoraan pienemmässä säiliössä?

Osaatko sanoa jotain noiden kahden eri varaajatyypin eroista eli kierukallinen vs. sisäsäiliöllinen käyttövesi? Tämä on koko jutun pointti kysymyksessäni, kun en osaa päättää eikä putkaritkaan tiedä täälläpäin asiasta sen kummempaa.

[seppol]

Molemmat on sama asia. Saliossa on vain enemman vetta suhteessa pinta alaan. Kierukka on ehka halvempi. Jos lampiman veden tarve on yli sailon tilavuuden, kierukka on varmempii. Vio kayttaa myos ulkopuolista levyvaihdinta. Sen voi vaihtaa tarpeen mukaan myôhemmin

[ev3449]

Kyllä se kierukankin läpi kulkeva vesi laajenee ja tarvitsee myös paisunnan.

Miten energia sinulla saadaan isommasta varaajasta hyötykäyttöön?

Jos tulistus on jossain muualla kuin mihin aurinkoa työnnetään, saat enemmän auringosta hyödyksi.

Kierukan ja säiliön lämmönsiirtokyvystä kertoo jotain kierukan ja säiliön tilavuuden ero. Eli käytännössä joudut pitämään ympäröivän massan todella kuumana suuremman kulutuksen aikana. Miksi kierukka ei ole tilavuudeltaan 200l vaan ehkä 2l?

Teoriassa kierukalla/lämmönvaihtimella koko 1000 litran sisältämä energia saadaan hyötykäytettyä heti vaadittavan käyttöveden lämpötilaan saakka. (esim. 90-38C dT= 52 arvoilla käyttövettä saadaan ~60kWh hyödyksi)
Säiliöllisessä on samoilla arvoilla heti käytettävissä lämmintä vettä ~ 12kWh edestä.
Kierukkaa kuulee myös perusteltavan hygienisyydellä.
Itse koen ettei mikään puhu säiliön puolesta.
(Enkä tarkoituksella ottanut huomioon varaajan kerrostumista jne.)

[pjokinen]

Kyllä se kierukankin läpi kulkeva vesi laajenee ja tarvitsee myös paisunnan.

Eikös se 2L vs. 4000L paisu hieman erilailla. Eihän patteriverkossa kierrä ikinä niin kuuma vesi kuin varaajassa voi huipussaan olla.

Miten energia sinulla saadaan isommasta varaajasta hyötykäyttöön?

Nyt en ymmärtänyt. Kierukka on siis kummassakin patteriverkostoon ja isompaa varaaja ei muuhun käytetäkään, se on kesät kylmillään. Pienemmällä hoidetaan käyttövedet kesäaikaan. Kivitalo ei perinteisesti juurikaan lämpöä kaipaa ennen syyskuuta. Itse asiassa tänä vuonna ei ole patterit ole olleet kierrossa vielä laisinkaan. Nytkin asunnossa semmoiset +24. Talo on ns. vapaastihengittävä eli ei ole koneellista ilmastointia.

Jos tulistus on jossain muualla kuin mihin aurinkoa työnnetään, saat enemmän auringosta hyödyksi.

Luulisi tuon 1000L korkea pystyvaraaja kerrostavan kesällä sen verran että ei tarvitsisi huolehtia isommin tulistuksesta? Alalaidassa siis aurinkokierukka ja lähes ylälaidassa (yhteen yläpuolella ehkä 100-200L vettä) olisi tarkoitus olla sitten apu lämmitys tai tulistus, kuinka vaan.

Kun nyt tuo kerrostuminen kuitenkin tuon kokoisessa varaajassa on jo merkittävää, niin se huomioon ottaen vaikuttaako se näkemyksen mukaan siihen onko kierukka vai sisäsäiliö käytössä? Toki kierukan teho ja sisäsäiliön kokokin jotain vaikuttavat, mutta aika monessa aurinkojärjestelmä brosyyrissa tarjotaan nimen omaan tuota sisäsäiliötä käytettäväksi, jostain syystä.

[ev3449]

Pitää huomioida koko patterikierron tilavuus paisunnan osalta. Jos kesällä kierrossa on esim. 25C vesi ja talvella 50C... Vesi ei painu kasaan. Tätä varten paisunta tarvitaan ja mitoitetaan tilavuuden mukaan.
Se 2l (kierukka) on varaajan lämmössä, loput (patterit, linjat jne.) hieman jossain alemmassa.

Ok. Ei kovin tavanomainen kytkentä. Miksi et käytä levylämmönvaihdinta jos haluat suljetun kierron pattereille?

Tuossa yksi ilmeisen hyvin toimiva järjestelmä:

http://www.sirrai.com/html/Sivu03Btilanne_nyt.html

Hahmotelmasta ei näy että 500l varaajassa kv ei sekoitu patterikierron kanssa. Lisäksi kun laittaa varaajat sarjaan ja käyttää bivalent venttiiliä mahdollisuuksia alkaa olemaan vaikka mihin eikä kustannuksiakaan kerry enempää.

[pjokinen]

Pitää huomioida koko patterikierron tilavuus paisunnan osalta. Jos kesällä kierrossa on esim. 25C vesi ja talvella 50C...
Se 2l (kierukka) on varaajan lämmössä...
Ok. Ei kovin tavanomainen kytkentä. Miksi et käytä levylämmönvaihdinta jos haluat suljetun kierron pattereille?

Ei ole tavanomainen ei. Levylämmönvaihdin voisi olla ok, pitää tutkia. Olisiko jotain esimerkkiä jossain niitä olisi käytetty lämmityskierrossa? Kuinka niiden puhdistukset jne. Taloyhtiöissähän noita olen käytellyt, mutta millain ne soveltuvat tämmöiseen pienimuotoiseen kikkailuun? Eikä tuo 2L osuus kierukkaa tuossa varaajassa aiheuta käytännössä havaittavaa paineen nousua patterikierrossa.

varaajat sarjaan ja käyttää bivalent venttiiliä mahdollisuuksia alkaa olemaan vaikka mihin eikä kustannuksiakaan kerry enempää.

Pitänee tutkia tätäkin vielä. Dissasin sen jonkun olemattoman syyn takia jota en edes enää muista. Tarkoitus oli ohjelmoida itse tuo ohjausjärjestelmä systeemiini ja käyttää nimen omaan kesällä tuota 1000L varaajaa myös saunaosaston lattian lämmitykseen. Onnesta tässä on vielä muutama kk aikaa kääntää päätään.

[kahe]

Yksi kommentti, niin Attack SPX25 (SLX?) ja 3000L bufferi+800-1000L, niin 25kW on aika tehoton tuohon tilavuuteen nähden, vaikka sinne enemmän puita mahtuukin sisään. Laittasin niin ison kuin tilojen puolesta on mahdollista. Kerta täytöllä saa 4-5h*25kW eli max 125kWh. Ei riitä vielä lataamaan edes 3000 litraa täyteen. Kylläkin tuohon 200 litraan mahtuu enemmän puita, jotta mikä on oikea paloaika. En nyt kaivanut manuaalia tuosta tarkemmin.

[pjokinen]

Attack SPX25 (SLX?) ja 3000L bufferi+800-1000L, niin 25kW on aika tehoton tuohon tilavuuteen nähden, vaikka sinne enemmän puita mahtuukin sisään. Laittasin niin ison kuin tilojen puolesta on mahdollista. Kerta täytöllä saa 4-5h*25kW eli max 125kWh. Ei riitä vielä lataamaan edes 3000 litraa täyteen. Kylläkin tuohon 200 litraan mahtuu enemmän puita, jotta mikä on oikea paloaika. En nyt kaivanut manuaalia tuosta tarkemmin.

Jep. Valmistajalta en saanut mitään järkevää dataa kun kysyin, mutta Onhan tuossa tuota pesän tilavuutta kuitenkin sen verran paljon enemmän, että jos vakio pata (DPX) tuuppaa lämpöä sen 5 tuntia, niin tuolla pitäisi pystyä silloin 8 tuntiin. Tällöin lämpötehoa tuleekin jo 200kWh. Kolmen tonnin varaajan lämmön nosto 45°C->90°C tarkoittaa käytännössä ~150 kWh lämpömäärää, ellei varaajaa pureta laisinkaan tänä aikana? Mielestäni koko luokka on ok tuolle puukaasuttimelle?

Kun huomioi että malleissa SLX20,25,30,35 on samankokoinen pesä, niin lämpöenergiaa ei ole satavilla sen enempää pesällisestä, riippumatta kattilan teholuokasta. Ainoastaan huipputeho on muuttuva suure. SLX40,45,50,55 malleissa taas isompi halkopesä, joten noista on saatavissa enemmän lämpöenergiaa per pesällinen. Isommat käyvät sitten kuumanakin, sillä savukaasujen lämmöt ovat kovempia pienempiin malleihin verrattuna, vaikka isommissa onkin isompi konvektio pinta-ala.
http://www.attack.sk/public/media/93170/DK362_Prospekt_DP-DPX-SLX_EN_03_2014_A4_web.pdf

[kahe]

Vähän epäilyttää nuo tilavuudet vs mitat. Mittasinko oman tilavuudeksi oikeasti 108 litraa ja esitteessä on 158 litraa ja manuaalissa 112 litraa. SLX on 200 litraa ja onko korkeutta 20 cm enemmän. Voisin veikata, että saisin tuolla juuri ja juuri sen kaivatun yhden latauksen kerrallaan täyttämään oman varaajan. Viime poltolla täytin 24kg, hieman vajaa pesä, kun alaosa täyspitkiä ja päälle metrisistä jääneitä pätkiä miten ne parhaiten sai ja sillä tuli tuo n. 100 kWh. 25% lisää tilavuutta SLX, niin oikeasti olisi sen 125kWh. Riittäisi omaan, mutta tuskin 3000 litraan. Mutta nämä on vain arvailuja.

DPX polttaa pesällisen noin 3h aina. Tarkemmin on tiedot olleet manuaalissa.

[VPJ]

Nämä kokemukset on vasta keväältä ja nyt syksyltä ja puuna ollut tervaleppää ja kuivaa kuusta, nyt pari pesällistä 12% haapaa ja muutam koivupalikka 14% (25cm) mukaan.

DPX polttaa kaksi pesällistä 5 tuntia, varaajat 1800 litraa ja kattila 100 litraa.
Kattila 30c ja varaajat suurimmaksi osaksi 24c paitsi tonnisen yläosa 50c (200 litraa).
Nopeimmillaan pesällinen on palanut 1t40 min ja hitain 2t40min.
Koivu vielä kokeilematta. Mielestäni DPX 25 minun systeemeillä ylittää tehon, piippu 250 mm ja tuloilma 320 cm2,
putket oventorpista suurennettu 35 millisiksi,  vielä kun latauspumpun kierroslukusäätö toteutetaan lyhenee paloaika.

Nopeimmillaan on palanut 9kg/h eli lähellä 35kw tehoja = DPXL 25 Turbo  

0-keleillä riittää  yksi pesällinen vuorokaudessa, jos polttaa kaksi niin voi pitää päivän väliä.
Töistä kotiin tullessa sytytys klo18 ja toinen pesällinen 20-21 ja puuta sen mukaan missä lämpökerrostuma on.
Noin 20 cm matkalla lämpö muuttuu 50 astetta.
Minun puilla ja systeemeillä varaajat 3800-4000 litraa vaatii siis 4 pesällistä.