Kirjoittaja Aihe: Kattilahuoneiden ja polttoainevarastojen paloturvallisuus  (Luettu 5866 kertaa)

akWho

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 297
Aloitetaan uusi otsikonmukainen aihe. Aluksi linkitän asetuksia ja määräyksiä.
RakMK
osa
E1 Rakennusten paloturvallisuus.
E3 Pienet savuhormit.
E8 Muuratut tulisijat.
E9 Kattilahuoneiden ja polttoainevarastojen paloturvallisuus
Ohje E70 2008vakuutusyhtiön sivuilta:
Kiinteän polttoaineen lämpökeskuksen paloturvallisuus


Se kannattaa huomioida että asetukset ja määräykset ovat vuosien saatossa muuttuneet, uudet asetukset ja  määräykset koskevat yleensä julkaisu ajankohdasta eteenpäin ja joissakin on määritelty siirtymäaika.

Kun sitten pohditaan jonkun tietyn kohteen paloturvallisuutta / vaatimuksia pitää huomioida rakennusvuosi.
Aikaisemmin oli rakennusosien luokituksena käytössä A ja B esim. A30 vastasi nykyistä EI30.

Nykyiset merkinnät:
Rakennusosien merkinnät:R kantavuus, E tiiviys, I eristävyys
Merkintöjen R, REI, RE, EI, E  jälkeen ilmoitetaan palon kestävyysaika minuutteina yhdellä seuraavista luvuista:
15, 30, 45, 60, 90, 120, 180  tai 240. Näin muodostuva merkintä on rakennusosan paloluokka,esim EI 60
 
Tähän voidaan lisätä ohjeita / linkkejä jos löytyy mielenkiintoisia.
Jäspi YPV-40, Ovaali EPK 1.8m3, Ouman EH-80 ulkoanturilla,lämmitettävää 160m2 wirsbo lattialämmitys.
Energia: sahauspintaa ja tasauspätkät lähisahalta.

akWho

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 297

Kiinteän polttoaineen lämpökeskuksen paloturvallisuus
Tässä yksi pähkinä purtavaksi: Milloin on kyseessä Lämpökeskus rakennuksen osana ja milloin kattilahuone rakennuksessa?
Yleensä omakotitalot kuuluvat paloluokkaa P3.
Onko sinulla tai minulla luvun 5.2 Lämpökeskus rakennuksen osana vai  kattilahuone rakennuksessa 5.2.1 Kattilahuoneen palo-osastointi
Jäspi YPV-40, Ovaali EPK 1.8m3, Ouman EH-80 ulkoanturilla,lämmitettävää 160m2 wirsbo lattialämmitys.
Energia: sahauspintaa ja tasauspätkät lähisahalta.

akWho

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 297
Siirsin vastauksen tämän otsikon alle:
Tuossa liittämässäsi kuvassa lämmönjakohuoneen luokitus A30 (nykyinen EI30), eli siihen olisi vuoden(rakennusvuosi-87)
säännösten mukaan saanut laittaa 25 kW kattilan. Puuvarastolle riitää nykyäänkin E30 luokitus joten ovi asuintiloihin ihan OK.
Mitenkä nyt majailee pannuhuoneessa 40kW Högfors? Onko tehty muutoksia rakenteisiin?

Jos lämmönjakohuoneen luokitus nykyään EI60 niin silloin 40 kW Högfors ihan OK.  Muuttuuko tulkinta hovissa :-\

Onko tietoa riittääkö puuvarastosta asuintiloihin EI30 jos puuvarastosta käynti pannuhuoneeseen jossa EI30 ovi? Ja minkä tehoisen kattilan tällöin voi laillisesti asentaa jos itse pannuhuoneen luokitukset riittävät?

EDIT: tilanne meillä kuvan mukainen.
Kuva ei näköjään siirry lainauksen mukana.

Jäspi YPV-40, Ovaali EPK 1.8m3, Ouman EH-80 ulkoanturilla,lämmitettävää 160m2 wirsbo lattialämmitys.
Energia: sahauspintaa ja tasauspätkät lähisahalta.

ev3449

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 830
Kiitos tiukasta tiedosta.

Omassa tilanteessani linkin kuva on suunnitelmasta joka on lopulliseen toteutukseen rakentajan kertoman mukaan muutettu pannuhuoneen ym. osalta täyttämään tiukemmat kriteerit. Mainintaa muutoksesta ei kuitenkaan virallisista papereista löydy.
Itse kattila ja varaaja on nostettu paikoilleen ennen välikaton rakennusta joka pannuhuoneen kohdalla koostuu ontelolaatasta jonka päällä +100mm. betonivalu. Kattila, tyyppikilpineen on ollut koko rakennusajan asennettuna ja teho selkeästi tarkastajan nähtävillä.
Pannuhuoneen takaseinä rajoittuu saunaan ja koostuu itse hormista joka jatkuu 130mm lappeelleen muurattuna tiiliseinänä betoniulkoseinään asti. Pannuhuoneen ja puuvaraston väliset seinät on muurattu, lyhyempi osuus 100mm ja oviseinä 200mm kahitiilestä. Puuvaraston, asuintiloihin rajoittuva seinä on myös 130mm lappeelleen muurattu tiiliseinä. Itse palo-ovesta löytyi maalin alta kuvan mukainen tyyppikilpi, jonka mukaan ovat molemmat ilm. 120min. osastoivia ovia? (nykyään Ei120?)
« Viimeksi muokattu: 08.02.2014-14:22 kirjoittanut ev3449 »
40kW "viritelty" alapalo Högfors vm. 1981, 3000 l varaaja, patterilämmitys. ~10t/vuosi.

akWho

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 297
Kiitos tiukasta tiedosta.

Omassa tilanteessani linkin kuva on suunnitelmasta joka on lopulliseen toteutukseen rakentajan kertoman mukaan muutettu pannuhuoneen ym. osalta täyttämään tiukemmat kriteerit. Mainintaa muutoksesta ei kuitenkaan virallisista papereista löydy.
Itse kattila ja varaaja on nostettu paikoilleen ennen välikaton rakennusta joka pannuhuoneen kohdalla koostuu ontelolaatasta jonka päällä +100mm. betonivalu. Kattila, tyyppikilpineen on ollut koko rakennusajan asennettuna ja teho selkeästi tarkastajan nähtävillä.
Pannuhuoneen takaseinä rajoittuu saunaan ja koostuu itse hormista joka jatkuu 130mm lappeelleen muurattuna tiiliseinänä betoniulkoseinään asti. Pannuhuoneen ja puuvaraston väliset seinät on muurattu, lyhyempi osuus 100mm ja oviseinä 200mm kahitiilestä. Puuvaraston, asuintiloihin rajoittuva seinä on myös 130mm lappeelleen muurattu tiiliseinä. Itse palo-ovesta löytyi maalin alta kuvan mukainen tyyppikilpi, jonka mukaan ovat molemmat ilm. 120min. osastoivia ovia? (nykyään Ei120?)

Kyllä tuo varmaan täyttää EI60 luokituksen, jos kaikki läpiviennit on tiivistetty riittävästi.
Minimi paksuus tiilellä 80 mm eli seinät ovat riittävän paksut. Ainut mikä tuosta tulee mieleen on ontelolaatta,
siinähän ei ole monta senttiä valua ontelon kohdalla. Liekkö onteloiden päät muurattu umpeen?
Jäspi YPV-40, Ovaali EPK 1.8m3, Ouman EH-80 ulkoanturilla,lämmitettävää 160m2 wirsbo lattialämmitys.
Energia: sahauspintaa ja tasauspätkät lähisahalta.