Kaksi varaajaa?

[NO H2O]

Talo ja talli vielä suunnitteluasteella...

Tallin tulossa pannuhuone ja mieleeni juolahtikin tämmöinen ajatus...

Entäpä jos, laittaisinkin kaksi varaaja ajatuksella että leudommilla keleillä varaisin vain toista varaajaa ja kovilla pakkasilla kahta?

Väliin jotkin sulut, tms. varaajien erottamiseksi... Onko ihan hölmö ajatus?

Idea lähti siitä että noita parin kuution varaajia saa välillä melkein ilmaiseksi. Päävaraajaksi taas haluaisin lämmöneristyksen vuoksi hankkia mahdollisimman hyvän varaajan... Kakkosvaraajana tuommoinen hiukan vanhempi menisi aivan täysin.

[Harri2]

Entäpä jos, laittaisinkin kaksi varaaja ajatuksella että leudommilla keleillä varaisin vain toista varaajaa ja kovilla pakkasilla kahta?

Väliin jotkin sulut, tms. varaajien erottamiseksi... Onko ihan hölmö ajatus?

On hölmö ajatus: varaat kumpaakin myös leudommilla ilmoilla ja lämmität kaksi kertaa harvemmin!
t:Nimim. Mulla just sillälailla...

[NO H2O]

No niin... Kysyvä ei tieltä eksy... Kypsytellään siis idea edelleen... 

[VPJ]

Kaksi varaajaani on sarjaan kytketty, puita pesään vähän niin vain toinen lämpenee, puita enemmän niin molemmat lämpenee. Hyvin toimii viikon kokemuksella.

[ev3449]

Kuullostaa erittäin hyvältä.
Liitteenä pari Atmoksen ehdotusta kytkennäksi.

Jos "viimeisessä" varaajassa on alakierukka, voisi sitä kautta johtaa käyttöveden varsinaiseen "ensimmäisen" varaajan käyttövesikierukkaan. Kerrostuminen paranee ja varaajat voi päästää viileämmiksi ilman että käyttövesi loppuu...

[jussik]

Lainataan aihetta.

Tällähetkellä pannuhuoneesta löytyy Akvantti 2000ek varaaja jota ladataan Jäspin YPV 40:sellä.
Onko järkevää kasvattaa varaajan tilavuutta esim. 500l varaajalla?

Kun tuntuu että tuo nykyinen jäähtyy todella nopeasti.

[Juhani]

Lainataan aihetta.

Tällähetkellä pannuhuoneesta löytyy Akvantti 2000ek varaaja jota ladataan Jäspin YPV 40:sellä.
Onko järkevää kasvattaa varaajan tilavuutta esim. 500l varaajalla?

Kun tuntuu että tuo nykyinen jäähtyy todella nopeasti.

Täällä sama tilanne.

Tuota edellistä kahden varaajan kytkentää tuijotellessa käväs mielessä seuraavaa.

Aurinkovaraaja n.3-500l ensimmäiseksi varaajaksi kattilan jälkeen, asennus korkeamalle kuin isopytty että kaikkein kuumin vesi löytyy priimauskierukalta.
Talvikäytöllä sarjassa, kvpriimauskierukka aurinkovaraajan yläosassa, esilämmitys 2000l akvassa ja lattiakierto sieltä.

Kesäajaksi hanoilla kytkennän kääntö rinnalle(isopytty pois kierrosta kun lämmitystarvetta ei ole), aurinkokeräimet puskemaan aurinkovaraajaan ja loput isonpytyn alaosaan(tänne vain jos ylimääräistä) ja lattiakierron paluupuolelle levarilla. Aurinkopuolen kytkennät myös silleen että voi valita mihin lämpöä pusketaan, jokainen kohde varustettuna hanoilla siten että voi ohittaa vuoden eri aikoina pois käytöstä.
 

[ev3449]

Itse mietiskelen "yksinkertaista" kytkentää siten, että ensin, kattilan jälkeen pienempi, 500-1000l varaaja jossa varsinainen kv-kierukka (ja varavastukset). Toiseksi, sarjaan iso(t) energiavaraaja jossa mahd. kv-esilämmityskierukka. Lämmityskierto bivalenttivettiilillä jolloin ensin puretaan iso- ja lopuksi vasta tarvittaessa pienestä varaajasta. Aurinko levylämmönvaihtimella pieneen ja otto isosta alhaalta.

Näin käyttövettä riittää mahd. pitkään. Aurinko ja kattila tuottavat heti käyttövettä. Aurinko lataa varaajia aina niin pitkälle kuin energiaa riittää ja saa aina mahd. kylmää tilalle. Lisäksi kaikki tapahtuu automaattisesti eikä venttiileitä jne. tarvitse käännellä. (Hifistellesään lämmönvaihtimelta voi haluttaessa vielä tehdä linjan josta alhaisemmilla lämmöillä energiaa saadaan suoraa kiertoon tjms.)

Edit: lisätty piirros selvennykseksi.

[Juhani]

Itse mietiskelen "yksinkertaista" kytkentää siten, että ensin, kattilan jälkeen pienempi, 500-1000l varaaja jossa varsinainen kv-kierukka (ja varavastukset). Toiseksi, sarjaan iso(t) energiavaraaja jossa mahd. kv-esilämmityskierukka. Lämmityskierto bivalenttivettiilillä jolloin ensin puretaan iso- ja lopuksi vasta tarvittaessa pienestä varaajasta. Aurinko levylämmönvaihtimella pieneen ja otto isosta alhaalta.

Näin käyttövettä riittää mahd. pitkään. Aurinko ja kattila tuottavat heti käyttövettä. Aurinko lataa varaajia aina niin pitkälle kuin energiaa riittää ja saa aina mahd. kylmää tilalle. Lisäksi kaikki tapahtuu automaattisesti eikä venttiileitä jne. tarvitse käännellä. (Hifistellesään lämmönvaihtimelta voi haluttaessa vielä tehdä linjan josta alhaisemmilla lämmöillä energiaa saadaan suoraa kiertoon tjms.)

Edit: lisätty piirros selvennykseksi.

Osimoilleen noin,
Jos tuon aurinkokeräinten energian puskee tuonne ylös niin sekoittaa välillä viileällä turhaan tuota yläosaa ellei halua huonolla hyötysuhteella jättää auringosta energiaa käyttämättä.
Uhkana tuossa on auringon saaminen myös fiksusti isompaan...josko sitten tarvetta on?
Omassa järjestelmässä bivalentin lisäarvoa en ymmärrä, jättäisin pois kun isonpytyn pyhittäisi lattiakierrolle.

[ev3449]

Tämä oma mietiskelyni lähtee olettamuksesta ettei käytössä ole useilla aurinko jne. kierukoilla varustettua varaajaa.

Muutamia omia mietteitä/perusteluja.
Jos isossa varaajassa tapahtuu esilämmitys, riittää alhaisempi lämpötila pienemmässäkin varaajassa riittävään kv-lämpötilaan. Aurinkolämpö lataa sarjaan kytkettyjä varaajia aivan samoin kuin puukattilakin. Lisäksi itselläni on varsinaisen kv-kierukan jälkeen mahdollisuus priimata vesi tarvittaessa sähkövaraajassa. Mietintöjeni mukaan aurinkokäytössä joku tuollainen varmistus täytyy olla jotta pilvisenkin jakson aikana kuuman veden saanti on taattu ja jos halutaan hyödyntää kohtuullisen matalatkin aurinkotuoton lämpötilat.

Perusteluja bivalentille.
- Saadaan koko varaajakapasiteetti tarvittaessa mahd. tehokkaasti käytettyä ja automaattisesti.
- Järjestelmä toimii tarvittaessa varaenergialla (aurinko/sähkövastukset jne.) mahdollisimman pienillä häviöillä.
- Poissaollessa, auringosta saatu energia saadaan maksimaalisesti käyttöön.
- Lämmityskierto siirtää automaattisesti viimeisenkin energian mukanaan suuresta varaajasta pieneen sen loppuessa.
- Energian loputtua ei tarvitse ensin ladata koko pientä varaajaa täyteen jotta olisi energiaa lämmityskiertoon saatavilla.
- Bivalentti ja 3-tie sekoitusventtiili ovat käytännössä saman hintaisia ja niiden ohjaus toimiin samoin kaikilla lämmönsäätimillä.

[Harri2]

Perusteluja bivalentille.
- Saadaan koko varaajakapasiteetti tarvittaessa mahd. tehokkaasti käytettyä ja automaattisesti.
- Järjestelmä toimii tarvittaessa varaenergialla (aurinko/sähkövastukset jne.) mahdollisimman pienillä häviöillä.
- Poissaollessa, auringosta saatu energia saadaan maksimaalisesti käyttöön.
- Lämmityskierto siirtää automaattisesti viimeisenkin energian mukanaan suuresta varaajasta pieneen sen loppuessa.
- Energian loputtua ei tarvitse ensin ladata koko pientä varaajaa täyteen jotta olisi energiaa lämmityskiertoon saatavilla.
- Bivalentti ja 3-tie sekoitusventtiili ovat käytännössä saman hintaisia ja niiden ohjaus toimiin samoin kaikilla lämmönsäätimillä.

Eikös nuo toteudu ihan normaalilla sarjaankytkennällä ja kolmitieventtiilillä?

[ev3449]

Kyllä toteutuu ja toiminee käytännössä samalla tavoin. Kolmitieventtiilin täytyy tällöin olla kuitenkin kytkettynä pieneen/ensimmäiseen varaajaan.
Etua voisi bivalenttiventtiilistä ehkä olla virtailujen minimoimiseksi ja täten kerrostumisen parantamiseksi sekä erottelu käyttö ja lämmitysveden lämpötilojen välillä? Hintaeroa pieni putkenpätkä ja sen asennus.

Liitteessä bivalentin kytkentäperiaate osastoidussa varaajassa. Kahdella varaajalla osastot konkreettisemmin erillään toisistaan.

[Tune]

Omaan projektiin suunnittelen latauspiiriin ja lämmityspiiriin vaihtoventtiiliä. Aurinkopiirin vaihtoventtiilin jätän pois kun tulistusvaraaja on 500 l niin pitäisi 6 m2 paneelien kapasitettiä varten riittää.

Akkuvaajan kv-venttiilin mietin syöttösekoitusventtiiliä koska ei tule mieleen tilannetta jossa akkuvaraajaa ei olisi syytä käyttää käyttöveden lataamiseen.

[jussik]

Voiko Termostaatti / lämpömittariyhteitä käyttää jos kytkee pienen varaajan ison rinnalle?

Olisi vaan vapaana niin olisi helppo kytkeä ilman suurempia varaajan tyhjennyksiä/muutoksi putkistoihin.

Kyseessä siis AKVANTTI 2000 EK

[jussik]

Tuli hankittua 300L varaaja kun halvalla sai ja meinasin jos sen saisi liitettyä tuohon vanhaan systeemiin ja siitä se ajatus lähti.

Uusi varaaja kytketäisiin vanhan tyhjennys yhteeseen ja ilmasyhteeseen (varaajan päältä jossa nykyisin varoventtiili + hana) Voiko näin kytkeä?

Varoventtiili jää paikoilleen ja varaajien väliin tulee muutenkin hanat. Hanat on jo olemassa ja näihin saisi helposti kytkettyä.

Tuota savukaasukierukan pumppua ohjattaisiin termostaatilla eli lähtee käyntiin lämpötilassa X ja sammuu X.

Aurinkokeräimen pumppu toimisi samalla periaatteella. Joutuu vaan tyhjentämään talveksi ettei jäädy tai sitten toteuttaa kierukan kautta ja pakkasnesteet sisään.

Tällä systeemillä haettaisiin hieman pidenpää lämmitysväliä sekä parempaa lämmöntalteenottoa. Ja kesällä mahdollisesti saisi hieman ilmaista lämpöä tekemättä mitään.

Putkitus tehtäisiin 22mm kuparilla ja puserrusliittimillä jotta on helppo muuttaa systeemiä tarpeen vaatiessa.


Kuvassa on jotenkin piirretty miten tulisi.



Mutta kertokaa nyt saako tälläistä mitenkään toimimaan.