Kokemuksia vesikiertoisista takoista?

[lmfmis]

Kratki on nyt ollut tositoimissa. Yöllä reipasta -15 pakkasta ja päivisin vain muutama aste.

Paras käyttörytmi löytyi kun laitoin vesitakan lämmittämään varaajasta vain lattialämmityksiä yhdessä vilp kanssa.

Pari pikku korillista - n. 10 kg - illalla varaa tarpeeksi yönaikaseksi lattialämmitystarpeeksi. Päivällä sitten voi vilppi pumppailla kun ulkona on lämpimämpää paremmalla hyötysuhteella.

Energiaa irtoaa näistä parista korillisesta noin 25 kWh + 3 kWh extraa kun jäähdyttää sydämen. Plus säteilylämpö huoneeeseen tietty.

[Werner]

Mikä kratki versio ? Ja oletko ollut tyytyväinen ? 

[jtke]

Sain tänään pollucomin asenneltua oman 17kW Aquaflamin putkilinjaan, joten parin tunnin päästä saanen kunnon dataa takan kyvyistä. Tähän mennessä energian tuotto on ollut varaajan keskilämmön seuraaminen neljästä mittauspisteestä, mutta varaajasta otetaan jatkuvasti energiaa lämmitykseen ja käyttöveteen, joten tarkkoja tuloksia on ollut hankala saada. Poltto on nyt päällä ja huipputeho veteen on parhaimmillaan heilunut yli 20kW lukemissa heti puun lisäyksen jälkiroihuissa. Takka on 14m putkilinjan päässä, mutta pollucom on heti varaajan kyljessä näyttäen sen mitä pönttöön oikeasti saadaan.

[lmfmis]

Mikä kratki versio ? Ja oletko ollut tyytyväinen ? 

Maja eko 12 kW.  Sopi paikalleen kuin nappi ja on kyllä hintansa väärtti. Ehkä ottaisin vielä tehokkaamman (korkeamman) jos mahtuisi.

Toiveissa olisi asennuskehys jolla saisi asennuksen viimeisteltyä. Nyt semmoinen piti tilata sepältä. Sisempi lasi on jo palanut puhdistemattomaan kuntoon eli tehoakin on. Ehkä jokin systeemi joka jäähdyttäisi lasia aktiivisesti olisi toivelistalle. Nyt on luukussa tuplalasi lisävaruste jota ilman en ottaisi.

Ostaisin uudelleen.

[jtke]

Poltettu n. 18kg pääosin ei niin kuivaa sekapuuta ja varaajaan siirtyi 27kWh. Takkasydämeen jää n. 1.5kWh hyödynnettävää laddomatin termostaatin sulkeutuessa, pitkissä putkissa on omat häviönsä ja pollucomin kuuman putken anturi on putken pinnassa, ei taskussa. Siinä tekniset selittelyt, mutta ei myöskään taida olla optimaalista polttaa yli nimellisteholla, kun huoneilma lämpenee kovasti ja savukaasun lämmötkin lienevät reilusti yli 300c.

Takalle luvataan 78% hyötysuhde (15kw veteen, 3kw ilmaan), josta löytyy testitulokset ja sertifikaatit. Liekkö sitten kokonaishyötysuhde.

[Werner]

Otitko lämpöä varaajasta samalla ? Paljonko ja mitä oli polttoaika?
18 x 4kWh/kg x 0.78 x 15/18= 46kWh
Tämän linkin mukaan hyötyenergian määrä voi heittelehtiä paljon kosteuden mukaan
http://rica.fi/index.php?article_id=681

[jtke]

Lämpöä otetaan lattialämmitykseen ja käyttöveteen, mutta pollucom mittaa suoraan takalta tulevan energian, joten kulutus ei vaikuta tuloksiin. Liitteenä käppyrä varaajan lämpötilasta lämmityksen aikana. Tulet sytytettiin klo 16:20. Ylälämmön dippi ennen klo kolmea johtuu anturin irtoamisesta taskustaan, kun asentelin pollua.

[AKH]

Keraaminen sisusta ja eristetty luukku.

[seppol]

Pistän tähän Vesimiilustani kuvan kun yksi ulkoseinä tehdään tiilipinnalle. Aloiettiin eilen ja nyt se on valmis. Näyttää pienemmältä kuin ennen.

Tuosse edellä oli tietoja eri kattilatyypeistä ja palopesän lämpötiloista. Mulle on alapaloien ja ympäröivä vesi vaikka 40. Siitä huolimatta saan palopesään 700 astetta. Lähtevä savukaasu on 100.

[seppol]

Voi ##&&tt. Unnini on tietenkin yläpalo.

[lmfmis]

Pistän tähän Vesimiilustani kuvan kun yksi ulkoseinä tehdään tiilipinnalle.

Päivän paras 

Olisiko oma ketju Sepon miilulle jo paikallaan..

[Antti79]

Vesimiilusta Sepolle kysymys. Jos "miilu" on avoin ja sen vedenpinnan taso yläosassa vaihtelee, miten yläosa on suojattu ruostumiselta? Paineistetussa järjestelmissä tällaista ongelmaa ei tule. Joissain avo-varaajissa tehdään yläosa ruostumattomasta. Miten siis miilussa?

[seppol]

Asia on seurannan alla. Ensimmäinen proto oli käytössä kolme vuotta. Sekoitin veteen hieman auton moottorin suoja ainetta. Epäilin myös vähän hitsisaumojani. Vuotoja ei ollut ja leikkelin uunin sitten auki että näin sisälle. Siellä on ohut suojakalvo joka paikassa. Laite oli tehty tavallisesta romukaupan teräksestä. Ruostumista ei ole havaittavissa. Ilmavaihtoputki on 15 millinen ja pituus n 2 m.

Tämä nykyinen on myös tavallista rautaa ja tehty 2 vuotta sitten. Tässä on 20 l glykolia 500 litrassa vettä. Toutannossa yläosa on tehtävä joko "kirkkasta" tai jostain korroosiota kestävästä. Kuumaan veteen kaasut ei juuri liukene, ei varsinkaan happi.
Laitoin tämän täyteen vettä 16.10.2011. tipaakaan ei ole lisätty sen jälkeen.

[jarik]

Tarkempaa tietoa Tupauuni.fi :n uudesta jälkiasennettavasta vesitakka lisäosasta...

Nyt oli hinnatkin julkaistu

pannu 1200 € + rahti

automatiikka 670 € + rahti sis.

    automatiikan
    säätöanturan
    moottorin
    sekoitusventtiilin
    kiertovesipumpun
    Jäähdytysventtiilin anturalla


Ei ihan mahdottomalta kuulosta...

Mitäs veikkaatte hyötysuhteesta?

Vesitila on vain 12-20 l, onko se riittävä?

Eli voisiko tämä periaatteessa toimia?

Mielipiteenne tuollaisen kytkemisestä öljylämmityksen rinnalle, pannun vesitila on vain 180 l, riittääkö se, vai pitääkö heti hankkia lisää varaajakapasiteettia?

Tulevaisuudessa ajatus on hankkia joku n. 1000 l varaaja (mikä nyt ovista ja portaista varaston kellarikerrokseen mahtuu) ja liittää siihen myös rypäs aurinkokeräimiä.

Eli tavoitetila: aurinko hoitaa lämmityksen kesällä, talvella takalla tuetaan, jotta öljyä kuluisi hieman vähemmän... ja sitten joskun max. 10 vuoden kuluttua kun nykyinen öljylämmityslaitteisto on vaihtokuntoinen siirrytään esim. ilma-vesi-lämpöpumppuun, tai johonkin muuhun (mitä ne nyt kehittävätkään...)

Jari

öljylämmitteinen 70-luvun OK talo,  145 m2, pattereilla (muuttumassa lattilämmitykseksi) + lämmin varastorakennus 2009, 90 m2, lattialämmityksellä
Öljynkulutus 1600 l / vuosi
Puuta palaa Hopealoimun takassa 4-7 pino m3:sta vuodessa

[lmfmis]

Ei tule mitään jos käyttää öljypannua varaajana - ei siinä ole jäljellä mitään varaus kapasiteettia kun se on öljyllä valmiiksi kuumana. Eikä kyllä muutenkaan.