Kokemuksia vesikiertoisista takoista?

[lorvi]

Meneekö siitä kenties putki kuitenkin ylemmäksi kuin patteriverkko?

Ei mene , toimii ihan lappo periaatteella. Minulla oli 23 vuotta 4m avopaisunnan yläpuolella(yläkerran patterit) eikä ilmausongelmia ollut kertaakaan.

Tänä syksynä oli toista viikkoa avopaisunta koko patteriverkon alapuolella ennenkuin paineistin sen. Toimi ihan hyvin muuten, mutta pudotin varaajan latauslämpötilaa 100°c>90°c.

[JmJ75]

Moro,

huomasin tämän palstan ja uutena jäsenenä heti kokemukset vesitakasta jakoon.

Matalaenergiatalossani 170m2 käytössä vuodesta 2011 Hoxter 15kw vesitakka (eristetty). Edellinen talvi lämpesi pelkästään Hoxterilla (rakennusaika). Hoxterilla kaverina Duvents MELP ja 6kw sähkövastus. Varaaja on 1000l ja kerrostuu kolmeen kerrokseen nätisti. Näin pakkasilla (yli -10 astetta) vastus käy noin kerran pari päivässä nostamassa varaajan keski ja ylälämpöjä 10 astetta. Muuten menee pääasiassa vesitakan voimin. Kevät, kesä ja syksu taas MELP:n voimin. Tsydeemejä mittailen 1-wire systeemillä ja logtemp ohjelmalla. Mittauksissa mukana varaaja(ylä, keski ja ala), vesitakka (lähtevä putki), IV (tulo,poisto ja jäte) + muuta kivaa.

Blogiakin olen pitänyt ja vesitakasta jo jotain juttua mm. tässä: http://kipposentie.blogspot.fi/2011/11/vesitakassa-ensimmaiset-tulet-siihen.html

Tarkoitus tehdä tarkempaa analyysiä myöhemmin.

[AKH]

Morjes.
Tuota blokia joskus lueskelinkin kun etsin tietoja vesikierto takoista.
Itselle tuli saman tehtaan se edullisempi versio johon tein ulkopuolisen eristyksen itse.
Reilu kuukausi ollut päälämmönlähteenä ja tyytyväinen olen ollut. Ulkokuori on vielä kesken, teen vasta viimeistelyt kun saa maalattua osat lämpimässä(kesällä autotallissa).
Tänään katselin sähköyhtiön sivuilta kulutuksia, niin 82% oli kulutus kuukaudessa pudonnut edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan.

[jussi]

Nostan hattua kaikille jotka vielä kovan protoamisen jälkeen laittavat tiedot kaikkien näkyville, kiitos JmJ75 ja muut!
Täytyypä luke ajatuksella plokia.

[JmJ75]

Tuoretta juttua blogistani:
http://kipposentie.blogspot.fi/2013/01/vesitakka-hoxter-haka6351wi-kuulumisia.html

[AKH]

Vesitakalla varaajan lämmittämistä.

Purppura ylälämpö
Sininen keskilämpö
Musta alalämpö
Vihreä takan lämpö
Aqua ulkolämpö


Ja toiaankin oli tieto tuosta varaajasta vähän väärä, ei ollutkaan 1500 litraa vaan 1150.
No tähän astiset laskelmat meni vähän päälaelleen, mutta talon haukkaama kulutus onkin nyt pienempi kun toi varaajakin oli pienempi. Ja tieto max paineesta olikin minimi paine, parempi kuiteskin näin päin.

[jtke]

Mistä tuo alalämmön notkahdus johtuu juuri ennen lämmitystä?

[AKH]

Työtapaturmaksi tota notkahdusta vois kuvailla, oli anturi tippunut varaajassa olevasta anturitaskusta lattialle. Takan käyrässä latauspummppu laitettu käsiajolla päälle jonka tähden siinä on kanssa piikki alaspäin.

[savonhumu]

Tere.
Semmosta tässä vuntsinu kun aina puhutaan, että täytyy olla tarpeeks kuuma vesi kierrossa kattiloissa, ettei nokkee, pikkee jne jumi pintoihin.. Onkohan tämä sama ongelma olemassa kun aion ottaa uunin savukaasukanavista vähä paukkuja talteen? tuohon maholliseen asennuspaikkaan on matkaa tulipesästä toistametriä jonkin matkaa. Ne on pystykanavat jotka kulkee uunin etureunalla ylhäältä alas.. Hapokasta putkitavaraa naitan olemassa oleviin kupareihin kiinnni.. Pelkona siis että jos ajan liika kylmää tavaraa nuissa hapokkaissa, niin ottaako ne pikikerroksen pintaasa, jonka jälkeen ei tuottojakaan paljoo tuu! Latauspiirin teen, mutta nykynen terminen vaihtovena on 60-asteessa suuntaa muuttava. Käsittääkseni Esben venoihin saa sitä monimetalliosaa vaihettua, jolloin tuota rajaa sais rukattua?
Uunin polttotyyli on ns täys rähinä, eli hiilenpolttoon asti ilmaa puille niin paljo ku löytyy ja puuta pesään jatkuvasti..
Hiilien alaspuoton jälkeenhän tuota ongelmaa ei ole, vaikka minkä lämpöstä ajelis menemään. kun hellan hormin kautta ajetaan käryt pihalle ja uunipuolen pelti on kiinni!

Nuohottua saan kyllä putkistoja kun uunin alareunalla on nuille kanaville luukut pystykanavan kohilla just, mutta tuvassa ei kehtaa kovinkaan ussein nuohoilla kun siivoo kuiteski lajisa tullee..

[avensi]

moi !
katsoin keskustelua ja alko kovasti kiinnostaan nuo vesikiertoiset kaminat/takat !
mallit oli selmac takka/kamina
omalle olisi kriteerit
pieni koko, lasiluukulla.
mahdollisimman alhainen paino vesitakalla/kamina
kytkentä lämminvesivaraajaan max 200l
tai
jälkeenpäin asennettavat vesipatterit
ja lopuksi pieni hinta !

kertokaas mallit ja hinnat ja myyjät !

[avensi]

tässä yksi valmistaja
http://www.selmac.se/

[VPJ]

http://www.prity-bg.com/prity.php?lang=en

[avensi]

mitä vesikiertotakkaan /kaminaan  kuuluu ?
ilmeisesti täytyy hommata joku kiertovesipumppu
että saa veden liikkuun esim varaajaan ?
kertokaas aloittelijalle mitä osia tarvitaan kaminan lisäksi ?

[lmfmis]

Varaaja, latauspaketti eli pumppu ja termostaatti, varolaitteet ja automatiikkaa maun mukaan  

Toimitusisältö vaihtelee   

[AKH]

Nuohouksen yhteydeessä tehty testi, jätin keraamisen sisustan (joka on lisävaruste tuohon vesitakkani) pois kokeillakseni muuttuuko takan lämmitysteho paksusta eristeestä veden ja tulen välissä.

No kyllähän se oli selkeesti tehokkaampi varaajaan sain ylälämmön yli 90°C ja alalämpökin 84°C ja vähemmällä puumäärällä.

No se jäi yhden päivän kokeiluksi, terva haisi takkahuoneessa melkoisesti ja takan sivu ja takasein aivan karmeassa kunnossa(likaisempi mitä kolmen kuukauden lämmittämisellä ennen).

Samasta puuerästä eilen lämmitys keraamisella sisustalla ja tervanhaju loisti poissaolollaan, takassa on pohja viisisenttiä paksu keraaminen levy jossa A5 paperiarkin kokeinen valurauta arina jossa melko pieniä reikiä. Edellispäivän poltossa kun sivuseinät ja takaseinässä oli teräs näkyvillä, niin täytyi käydä välillä näyttämässä hiilihankoa, kun puut ei palanut kunnolla loppuun.

Normaalisti kun keraaminen sisusta on paikallaan, niin olen polttanut hiilloksen päällä halkaisijaltaan 20 senttiä paksuja koivupölkkyjäkin takassa joista painavimmat on painanut kuusikiloa, eikä ole tarvinnut välillä sekoitella pesää. Niin ja se keraaminen pohja on tietenkin aina paikallaan se kuuluu takkaan.

Tästä olen pähkäillyt tulipesässä olevan niin kova lämpö, että se polttaa puut paremin loppuun.
Onko muilla vastaavia havaintoja, parhaimmillaan palopesän lämmöt oli puiden lisäämisen jälkeen 700−800°C ja savusolassa ennen hormia 250−320°C. Eli parhaimmillaan erotus oli viidensadan asteen luokkaa.