Käyttöohjeet aloittelijalle?

[en1toku]

Muutin loppusyksystä kerrostalosta omakotitaloon ja pitäisi opetella lämmittämään taloa. Pikkupoikana viimeksi asuttu puulämmitteistä taloa, eikä silloin tarvinnut juuri muuta tehdä, kun mättää halkoja liiteriin/kärrylle/puuvarastoon, eli yhtään en asiaa ymmärrä... LVI-touhuista on sentään jonkinmoista kokemusta...

Kattilana JÄMÄ KAKSIKKO224
Säädin JÄMÄ KOMBITERM OT
Varaaja JÄMÄ 1150 Litraa
Vedon säädin ESBE

Halkojahan on helppo mättää tulipesään ja tulet sytyttää, mutta mikä olisi sopiva lämpötilan alaraja varaajan kiertopumpulle?

Minkälainen on tuon KOMBITERM OT:n sielunelämä? Siinähän on kaksi ruuvia, mistä kaiketi säädellään ns. lämmityskäyriä, mutta miten ne olisi syytä asetella?

Samaan vehkeeseen liittyy myös 3-tie säätöventtiili lämpöjohto menon ja paluun välillä. Siinä olevaa manuaalisäätöä voi liikutella välillä 0-10, mutta miten se vaikuttaa lämpötiloihin ja onko säätövivun lukitusruuvilla mitään virkaa? Laitehan mitä ilmeisemmin ottaa lämpöjohto paluusta kylmempää vettä menopuolelle, mutta menopuolen lämpötila tuntuu aika suurelta. Lämpötilaero on 80 asteesta 35 asteeseen ja riippuu tietysti varaajan lämpötilasta.

Miten tuon kattilan vetosäädin tulisi asetella? Sehän säätää ketjua itsestään pitemmäksi, kun kattilan lämpötila nousee, mutta mikä olisi sopiva aloitussäätö ja miten luukun tulisi reagoida lämpötilan vaihtuessa? Alottaessani polton on kattilan lämpömittari yleensä noin 40-45 astetta ja se lämpenee helpohkosti noin 80 asteeseen. Varaajan lämmetessä on toisinaan kattilassakin jo lähes 100 astetta. Onko 100 astetta kattilassa jo liikaa?

Kiitoksia jo etukäteen, jos joku konkari vaivautuisi noviisia neuvomaan!

[arveccio]

Siihen 3-tie venaan olis paikallaan joku automatiikka joka säätäis sopivaa vettä talon lämmitykseen ulkolämpötilaan suhteutettuna. 100 astetta on ok jos vesi ei vaan kiehu. Se kattilan mittari voi valehdellakkin helposti semmosen 10 astetta. Tarkempia lukuja saa vaikkapa infrapunamittarilla tms sähköisellä mittauskonstilla. Lukitusruuvi on siinä venttiilissä vaan sitä varten jos vaikka pyyhkäsee hihalla venttiiliä niin asettelu ei muutu. Muihin juttuihin en oikein osaa vastata.

[en1toku]

Kiitos näistä! Niin se Kombiterm OT on yhteydessä siihen 3-tie venttiiliin ja käsittääkseni se onkin jokin alkeellinen automatiikkasäädin. Pitäisikö niiden Kombiterm OT:n 5 säätökäyrän jotenkin ohjata ko. venttiiliä?

[Pähkäilijä]

Kattilan vedonsäädin on parhaimmillaan jos varaaja on vapaakiertoinen tai varaaja ei ole ollenkaan... Jos kattilan ja varaajan välillä on termostaatti + latauspumppu se säätelee kattilan vedenlämpöä niin kauan kunnes varaaja on lämmennyt alas asti ja sieltä alkaa tulla kuumaa kattilalle eikä se enää jäähdytä riittävästi.

Vedonsäädin myös tuulettaa kattilan lämmön piipusta pihalle kun tuli sammuu, eli mitä viileämmäksi kattila menee sen enemmän luukut aukeaa...

Omassa yläpalokattilassa olen säätänyt savukaasujen lämpötilan mukaan ensiöpuolen (arinan alla olevan luukun), sytyttäessä olen pitänyt koko luukkua auki sen aikaa että syttyy kunnolla.

Tuo kombiterm on outo, jos Kaukoralta kysyt niin saattaa heiltä saada siihen käyttöohjekirjan tai sitten ei.

[en1toku]

Juu-u, latauspumpun termostaatti on säädetty 55 asteeseen, eli se kaiketi käynnistää pumpun vasta, kun varaajan vapaakierron tulopuolen lämpötila ylittää tuon 55 astetta? Vetoluukku on kyllä syytä pitää selällään sytytysvaiheessa, mutta miten säädän ketjun pituuden käyttöä ajatellen? Jonkinlainen bi-metalli ilmeisesti kääntää ketjun säätövipua alas ja ylös kattilan lämpötilojen mukaan, mutta mikä olisi hyvä aukkokulma kylmälle (noin 40 asteiselle) kattilalle ja mikä kuumalle (noin 80 asteiselle) kattilalle? Bi-metallin säätöalue ei ole 90 astetta, vaan noin 40 astetta. Millaisilla rajoilla kukakin laitettaan käyttää? Jos aukko on liian suuri, menee puuta turhan paljon ja lämpöä harakoille, jos taas liian pieni, ei kattila lämpene/pala tarpeeksi kovaa tehokkasta vedenlämmityskykyä tavoitellen...

[timotei]

Kiitos näistä! Niin se Kombiterm OT on yhteydessä siihen 3-tie venttiiliin ja käsittääkseni se onkin jokin alkeellinen automatiikkasäädin. Pitäisikö niiden Kombiterm OT:n 5 säätökäyrän jotenkin ohjata ko. venttiiliä?

Täm Kombiterm on tuttu ajalta ennen antiikkia. Kyllä sen tarkoitus on säätää kiertoveden lämpötilaa kiertämällä 3-tie venttiiliä. Normaalisti tuo tapahtuu ulkoilman lämpötilan mukaan, mutta lisävarusteena siihen sai myös huoneyksikön, jolloin lämpötila oli hyvinkin tasainen.

Tärkeintä kombia käytettäessä on, että venttiilin kara pyörii kevyesti. Siinä näet ei ole pyörivää moottoria, vaan karan pyöritys perustuu lämpölaajenemiseen. Ojauskeskus siis lämmittää "moottoria" tai antaa sen jäähtyä, jolloin se tekee pyörimisliikettä. Tarkista siis käsivivusta, että kara ei ole jäykkä.

Lämmönsäätö siis perustuu lämmityskäyriin, joita säädetään ohjauskeskuksen kannessa olevilla pienillä ruuveilla. Vasen ruuvi määrää käyrän kaltevuuden, oikealla ruuvilla nostetaan tai lasketaan käyrää yhdensuuntaisena. Oikea käyrä on etsittävä kokeellisesti joka rakennukselle.

Perussäätö on vasen ruuvi asennossa 3 ja oikea ruuvi asennossa 0. Jos säädin on ollut ennenkin käytössä tässä samassa rakennuksessa, perussäätöä ei tarvinne tehdä, vaan tehdään muutokset nykyiseen säätöön.

Hienosäätö lauhoilla ilmoilla: kierrä oikeaa ruuvia Myötäpäivään, jos haluat lisää lämpöä, Vastapäivään, jos haluat vähemmän lämpöä.

Hienosäätö pakkassäällä: kierrä vasenta ruuvia myötäpäivään, jos haluat lisää lämpöä, vastapäivään, jos haluat vähemmän lämpöä.

Säätö vaikuttaa hyvin hitaasti huoneilmaan, joten älä hätäile, vaan katso rauhassa, mikä oli vaikutus. Tuulisella säällä saatat joutua lisäämään lämpöä, sillä ulkoanturi ei reagoi tuulen viilentävään vaikutukseen. Jos on huoneyksikkö, niin lämpötila pysyy varmasti tasaisena, eikä säätimiin tarvitse koskea.

Vähintään kolme radiaattoria pitäisi olla ilman termostaattia, jotta kierto olisi riittävä.

Hyvä peli kombi oli aikoinaan. Meillä alkoi venttiilin kara jumimaan, silloin se lakkasi toimimasta ja tuli vaihdettua Oumanniin. Oumannin moottori verryttelee huomattavasti enemmän ja nopeammin karaa, nyt se ei ole juminut.

[akWho]

 

Juu-u, latauspumpun termostaatti on säädetty 55 asteeseen, eli se kaiketi käynnistää pumpun vasta, kun varaajan vapaakierron tulopuolen lämpötila ylittää tuon 55 astetta?

Onko järjestelmässä lataustermostaattia ja lyhyttä kiertoa? Jos on niin pumppu päälle heti lämmityksen alettua, kattilan lämmöt pysyy tasaisenpina (ei paikallista kiehumista).
Jos ei ole lataustermostaattia niin kattila toimii pitkään kylmänä, saa varaajan alayhteestä viileää niin kauan kun varaajan alaosakin on lämmennyt. Suositus taitaa olla useammalla kattilan valmistajalla olla paluu vedelle ainakin +60Cº.

Vetoluukku on kyllä syytä pitää selällään sytytysvaiheessa, mutta miten säädän ketjun pituuden käyttöä ajatellen? Jonkinlainen bi-metalli ilmeisesti kääntää ketjun säätövipua alas ja ylös kattilan lämpötilojen mukaan, mutta mikä olisi hyvä aukkokulma kylmälle (noin 40 asteiselle) kattilalle ja mikä kuumalle (noin 80 asteiselle) kattilalle? Bi-metallin säätöalue ei ole 90 astetta, vaan noin 40 astetta. Millaisilla rajoilla kukakin laitettaan käyttää?

Vedonsäätimet olivat ensimmäisiä toimi(turva)laitteita  kattiloissa, tulivat käyttöön 50-luvulla. Silloin ei vielä ollut monessakaan lämmitysjärjestelmässä varaajaa, vaan lämpö meni suoraan pattereille. Vedonsäätimen tehtävä oli estää kattilan kiehuminen mikä tapahtui avopaisunnan aikaa jo sadan asteen tuntumassa.

Esben vedonsäätimen toiminta alue mallista riippuen n.+35 - +95 Cº, toiminta matka n.40-60mm.
Esben nupissa 1-6  säätö pyörittämällä (ainakin minulla) malleja on tosin useampia.

Säätö kannatta tehdä lämpimällä kattilalla, max. lämmöllä minkä kattilalle haluaa, vetoluukku pitää mennä kiinni.
Max. lämpöön vaikuttaa kattila, joitain voi polttaa kuumemmalla kuin toisia. Kannatta kuunnella kattilan ääniä, "paikallista kiehumista" ja säätää vedonsäädin laittamaan vetoluukku kiinni ennen poreilua.

[en1toku]

Kiitoksia hyvistä vinkeistä! Etenkin tuon vedonsäätimen säätö on tärkeää, koska polttoainetta tuntuu kuluvan aika reilusti...

Pitää säätää latauspumpun termostaatti tuohon 60 asteeseen, en tiedä mitä tarkoitetaan "lyhyellä kierrolla". Onko se kattilan ja varaajan välisestä kuumasta putkesta lähtevä haara varaajan ja kattilan väliseen kylmään putkeen? Semmoinen minulla on, se yhtyy kylmällä puolella jonkinmoiseen sekoitusventtiiliin, mistä vesi jatkaa matkaa latauspumpulle ja sieltä kattilaan...

[en1toku]

Täm Kombiterm on tuttu ajalta ennen antiikkia. Kyllä sen tarkoitus on säätää kiertoveden lämpötilaa kiertämällä 3-tie venttiiliä. Normaalisti tuo tapahtuu ulkoilman lämpötilan mukaan, mutta lisävarusteena siihen sai myös huoneyksikön, jolloin lämpötila oli hyvinkin tasainen.

Tärkeintä kombia käytettäessä on, että venttiilin kara pyörii kevyesti. Siinä näet ei ole pyörivää moottoria, vaan karan pyöritys perustuu lämpölaajenemiseen. Ojauskeskus siis lämmittää "moottoria" tai antaa sen jäähtyä, jolloin se tekee pyörimisliikettä. Tarkista siis käsivivusta, että kara ei ole jäykkä.

Lämmönsäätö siis perustuu lämmityskäyriin, joita säädetään ohjauskeskuksen kannessa olevilla pienillä ruuveilla. Vasen ruuvi määrää käyrän kaltevuuden, oikealla ruuvilla nostetaan tai lasketaan käyrää yhdensuuntaisena. Oikea käyrä on etsittävä kokeellisesti joka rakennukselle.

Perussäätö on vasen ruuvi asennossa 3 ja oikea ruuvi asennossa 0. Jos säädin on ollut ennenkin käytössä tässä samassa rakennuksessa, perussäätöä ei tarvinne tehdä, vaan tehdään muutokset nykyiseen säätöön.

Hienosäätö lauhoilla ilmoilla: kierrä oikeaa ruuvia Myötäpäivään, jos haluat lisää lämpöä, Vastapäivään, jos haluat vähemmän lämpöä.

Hienosäätö pakkassäällä: kierrä vasenta ruuvia myötäpäivään, jos haluat lisää lämpöä, vastapäivään, jos haluat vähemmän lämpöä.

Säätö vaikuttaa hyvin hitaasti huoneilmaan, joten älä hätäile, vaan katso rauhassa, mikä oli vaikutus. Tuulisella säällä saatat joutua lisäämään lämpöä, sillä ulkoanturi ei reagoi tuulen viilentävään vaikutukseen. Jos on huoneyksikkö, niin lämpötila pysyy varmasti tasaisena, eikä säätimiin tarvitse koskea.

Vähintään kolme radiaattoria pitäisi olla ilman termostaattia, jotta kierto olisi riittävä.

Hyvä peli kombi oli aikoinaan. Meillä alkoi venttiilin kara jumimaan, silloin se lakkasi toimimasta ja tuli vaihdettua Oumanniin. Oumannin moottori verryttelee huomattavasti enemmän ja nopeammin karaa, nyt se ei ole juminut.

Hyvä! Osaisitko vielä kertoa miksi lämmityksen menolämpötila on 80-90 astetta, vaikka Kombitermin vasen ruuvi on säädetty 1 asentoon, eli kaiketi lauhan kelin säädölle? Vesi siltikin jäähtyy tasaisesti 35-40 asteeseen palatessaan varaajalle... Jos vasemman ruuvin kääntäisi 5 asentoon, näyttää käyrä sen verran jyrkältä, että luulisin sen olevan tarkoitettu paukkupakkasille...

[Pähkäilijä]

Valistunut arvaus, se kuristaa vain lähtevän veden määrää?

[timotei]

Miten merkkivalo toimii? Kokeile kolmea asentoa:
a) perusasennossa, n. 20 minuutin kuluttua pitäisi vilkkua
b) molemmat ruuvit maksimiasennossa, valon pitäisi palaa jatkuvasti
c) molemmat ruuvit minimiasennossa, valon ei pitäisi palaa lainkaan

Tarkista:
-ulkoanturi on paikoillaan ja kytkettynä
-lähtevässä putkessa oleva anturi on paikallaan ja kytkettynä, tämä on todennäköisin vika
-johto moottorille on paikallaan
Johtojen pitää luonnollisesti olla myös ehjiä eli sähkön pitää kulkea päästä päähän.

Sinulla on joka tapauksessa liian pieni kierto, vähintään kolme patteria pitää olla aina avoinna eli ilman termostaattiventtiiliä.

[akWho]

Kiitoksia hyvistä vinkeistä! Etenkin tuon vedonsäätimen säätö on tärkeää, koska polttoainetta tuntuu kuluvan aika reilusti...

Pitää säätää latauspumpun termostaatti tuohon 60 asteeseen, en tiedä mitä tarkoitetaan "lyhyellä kierrolla". Onko se kattilan ja varaajan välisestä kuumasta putkesta lähtevä haara varaajan ja kattilan väliseen kylmään putkeen? Semmoinen minulla on, se yhtyy kylmällä puolella jonkinmoiseen sekoitusventtiiliin, mistä vesi jatkaa matkaa latauspumpulle ja sieltä kattilaan...

Sepä juuri on lyhyt kierto, mutta onko varaajan ja kattilan välisessä kylmässä putkessa oleva "sekoitusventtiili" termostatti vai linjasäätöventtiili? Jos se on termostaatti niin vesi pyörii lyhyessäkierrossa niin kauan kunnnes saavutetaan termostaatin avautumis lämpötila yleensä +73Cº, jonka jälkeen se sekoittaa varaajan alalähdöstä kylmää joukkoon ja kuuma pääsee varajaan yläyhteen kautta.
Latauspumppu voi olla päällä vaikka heti sytytyksen jälkeen, jos alaputkessa termostaatti. Kannatta kuitenkin sammuttaa lämmityksen jälkeen.
Jos taas linjasäätöventtiili niis se sekoittaa kokoajan kattilan ja varaajan vettä säädetyssä  suhteessa.Silloin voi olla parempi että latauspumppu käynnistyy vasta +60Cº.

[en1toku]

Miten merkkivalo toimii? Kokeile kolmea asentoa:
a) perusasennossa, n. 20 minuutin kuluttua pitäisi vilkkua
b) molemmat ruuvit maksimiasennossa, valon pitäisi palaa jatkuvasti
c) molemmat ruuvit minimiasennossa, valon ei pitäisi palaa lainkaan

Tarkista:
-ulkoanturi on paikoillaan ja kytkettynä
-lähtevässä putkessa oleva anturi on paikallaan ja kytkettynä, tämä on todennäköisin vika
-johto moottorille on paikallaan
Johtojen pitää luonnollisesti olla myös ehjiä eli sähkön pitää kulkea päästä päähän.

Sinulla on joka tapauksessa liian pieni kierto, vähintään kolme patteria pitää olla aina avoinna eli ilman termostaattiventtiiliä.

A: Vilkkuu toisinaan.
B: Palaa 1 sek, pimeä 1 sek, jne.
C: Ei pala lainkaan.

-Ulkoanturi on paikoillaan ja kytkettynä, mutta mistä tiedän ettei ole johtokatkoa tms?
-Lähtevän putken anturi on paikoillaan, mutta miten voisin olla varma senkään kytköksestä tai johtokatkosta?
-Säätöventtiilin moottori ainakin toimii, ei ole jämy ja surisee lupaavasti toisinaan.

Talossa on 174m2 ja pattereita muistaakseni 12 kpl, olisiko tosiaan syytä ruuvailla muutama täysin auki?

[timotei]

Minusta tuntuu, että ohjauskeskus toimii. Ja jos venttiilikin pyörii herkästi, niin sielläkään ei voi olla vikaa. Jäljelle jää anturit. Jos niissä tai johdoissa ei näy ulkoista vikaa, ei auta kuin mitata niiden vastusarvot. Sähkömiehillä niitä mittareita olisi. Löysin mapista jopa vanhan ohjekirjankin, jossa olisi nämä vastusarvot. Jos tarvitset, niin voisin skannata sitä sinulle.
Onko tämä säädin muuten ollut käytössä viime aikoina edellisellä omistajalla?
Sen lukitusruuvin pitää tietysti olla lukittuna keskelle, jos säätimellä ajetaan. Käsikäyttöä varten se löysätään, jolloin venttiiliä voi liikuttaa käsin. Menovedenhän ei tälläisilla keleillä tarvitse olla kovin kuumaa. Luulisin, että 30-40 astetta riittää hyvin pitämään huushollin asuttavassa kunnossa. Silloin myös pattereiden termostaattiventtiilit aukeavat, joten kiertokin on parempi.

[en1toku]

Minusta tuntuu, että ohjauskeskus toimii. Ja jos venttiilikin pyörii herkästi, niin sielläkään ei voi olla vikaa. Jäljelle jää anturit. Jos niissä tai johdoissa ei näy ulkoista vikaa, ei auta kuin mitata niiden vastusarvot. Sähkömiehillä niitä mittareita olisi. Löysin mapista jopa vanhan ohjekirjankin, jossa olisi nämä vastusarvot. Jos tarvitset, niin voisin skannata sitä sinulle.
Onko tämä säädin muuten ollut käytössä viime aikoina edellisellä omistajalla?
Sen lukitusruuvin pitää tietysti olla lukittuna keskelle, jos säätimellä ajetaan. Käsikäyttöä varten se löysätään, jolloin venttiiliä voi liikuttaa käsin. Menovedenhän ei tälläisilla keleillä tarvitse olla kovin kuumaa. Luulisin, että 30-40 astetta riittää hyvin pitämään huushollin asuttavassa kunnossa. Silloin myös pattereiden termostaattiventtiilit aukeavat, joten kiertokin on parempi.

Tarkoitatko lukitusruuvilla säätöventtiilin manuaalisäädön ruuvia? Mikäli, niin se on äärivasemmalla 10 asennossa lukittuna. Se on tähän asti vaikuttanut lämpöjohtomenon lämpötilaan laskemalla sitä noin 10-15 astetta... Kun se oli lukittuna 0 asentoon, oli lämpöjohtomenon lämpötila sama kuin varaajan kuumanpuolen lämpötila. Tällä perusteella oletan venttiilin manuaalisäädön avaavan 3-tieyhdettä lämpöjohdon paluupuolelta ja siten pienentävän lämpöjohtomenon lämpöä.