Attack- kattilat: profi ja lambda-mallien erot

[Kattilakalle]

Moi

Kertokaas mitä eroa noilla on. Ymmärrän että tuossa lambdassa on lambda-anturit mutta onko se oleellisesti parempi kuin profi? Minulle on hieman epäselvää miten tuossa profi-mallissa ohjataan palotapahtumaa.

Onko lambda mielestänne hintaeronsa arvoinen? Onko hyötysuhteissa tai käytössä oleellista eroa?

Eli 2kerroksiseen puutaloon n.110 m2 olen tuota dpx profia alustavasti ajatellut.

[vesimies]

Lambda ohjaus - elektroninen ohjaus säätää palon, mittamalla Lambda-arvot ja ohjamalla puhallinta ja pumppua.
Profi on sama mutta ilman tuota lambda anturia, mutta silti se ohjaa puhallinta ja pumppua, tosin ei yhtä tehokkaasti kuin tuo lambda-malli.
Ainakin attack väittää että tuo lambda malli kuluttaa 10% vähemmän. Kyseisestä kattilasta paremmin tietävät kertonevat lisää

[Marko]

Jortsulta kannattaa kysyä mitä mieltä se on Attackin kattiloista! 

[kahe]

Kaikissa missä on manuaalisäädöt ensiö/toisio ilmalle, niin toimivat enemmän tai vähemmän kompromissisäädöin. Toisilla sitten toimii tehdasasetuksin ja toiset joutuvat hakemaan säätöä enemmänkin. Edellisen yläpaloisen kanssa sai illat asua pannarissa lisäilemässä puuta ja asetella käsin noita säätöjä kohdilleen, ettei ihan kaikki mennyt taivaalle. Nyt on lambdan säätäessä helppoa, kun ilmasäädöt ovat aina kohdillaan. Nimittäin noita säätöjä belimon moottorit rukaa edes takaisin palotilanteen mukaan. Tänäänkin oli toisiosäätö 69% parhaimmillaan ja ensiö 29%. Ei taida kukaan laittaa kaasutuskattilassaan tuollaista säätöä käsin, koska ei se toisiopalo edes käynnistyisi.

Eli täältä vahva ääni lambdalle, niin puunpoltto on helpompaa ja puhtaampaa. Maksaahan se ja onhan se selväkin, että tekniikka maksaa enemmän, mutta alta kolmen tonnin pihassa lambdakattila, niin ei ole paha kilpailijoihin verrattuna. Isompi puuvarasto vaan saisi olla pohjolaa varten vielä noissa. Tietysti elektroniikan huono puoli, että herkemmin on sitten ongelmiakin.

[Juhani]

Samoilla linjoilla kahen kanssa.

Täydennyksenä edelliseen.

Lambda on kuin automaattivaihteinen auto, toimii omatoimisesti mutta saattaa vian sattuessa olla hintavampi. Nautiskelijan peli. Kerralla toimivaa, ei tarvitse vinkkejä viritykseen.

Profi on kuin manuaalivaihteinen auto, pitää polkea kuin harmoonia kokoajan(säätää), ei maksa niin paljoa kuin automaatti mutta hermot voi mennä.

[Kattilakalle]

lambda on siis automaatti mutta profia pitäisi käydä välillä säätelemässä. Kuinka paljon säätelyä tarvitaan jos poltettava tuote on suht homogeenista esim. tietyn paksuista, pituista ja kosteuksista klapia. Vai liittyykö säätely enemmän palotapahtuman eri vaiheisiin?

Onko kellään tietoa jahka jokin puolueeton olisi näiden kattiloiden todellisia hyötysuhteita testaillut.

Kiinnostaisi jollain tapaa todentaa että kannattako lambdasta maksaa 1000 enemmän. Tietysti jos tuo lambda on PALJON vaivattomampi, niin sitten ei tarvitse kauaa miettiä.

110 neliöiseen taloon olen ajatellut 25 dpx:ää ja 1500-1800 litraista varaajaa. Kuullostaako mitoitus järkevältä?

[Pähkäilijä]

Varaaja kuullostaa aika pikkuiselle, toki jos suurempaa ei mahdu niin sitten. Minkä ikäinen talo on vai uudisrakennus? Noin suunnilleen voi miettiä mitä vuorokausikulutus on tuon perusteella

http://www.nunnauuni.com/suomi/tuotteet/lampoluokat.html

25 Attackin pesää ei vielä ole kukaan mitannut montako kiloa sinne puuta kerralla mahtuu

http://www.puulammitys.info/index.php?topic=268.15

mutta jos se ois vaikka 20 kg, sais pesällisellä noin 70 kWh, Nunnauunin kuvissa ei ole huomioitu lämmintä käyttövettä ja neliöt loppuu kesken mutta suuntaa-antava tuo on. Toki jos on tietoa jo nyt kulutuksesta on laskeminen helpompaa.

Varaajaan saa helposti jäähdytettyä 40 astetta asumisviihtyvyyden kärsimättä etenkin jos on lattialämmitystalo, 1500 litran varaajassa 1 aste on noin 1.8 kWh, eli 40 astetta 72 kWh, lämpenee pesällisellä "täyteen" ellei samanaikaista kulutusta ole, mutta kuinka pitkään tuo noin 72 kWh sitten riittää? Omassa -49 140 neliön rintsikassa riittää vuorokaudeksi nollakelillä.

EDIT - ei pitäs muokata ku toinen on jo vastannut mut kait tähän aikaan yöstä on vähän lukijoita.

Tuossa sivulla 9 ja 10 puun palamisesta kerrottu aika hyvin, palon eri vaiheessa on ensiö ja toisioilman tarve erilainen

http://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/39622/Lastumaki_Myllyla.pdf?sequence=1

[arveccio]

lambda on siis automaatti mutta profia pitäisi käydä välillä säätelemässä. Kuinka paljon säätelyä tarvitaan jos poltettava tuote on suht homogeenista esim. tietyn paksuista, pituista ja kosteuksista klapia. Vai liittyykö säätely enemmän palotapahtuman eri vaiheisiin?

Kun puista tulee paljon palamattomia kaasuja niin pitäis syöttää enemmän toisioilmaa tai vähemmän ensiöilmaa että kaikki palaa. Tämä vaihe on luonnollisesti paloajan keskivaiheilla. Sytytyksessä ja hiilloksessa tarvii sitten vähemmän toisioilmaa joten sitä voi kuristaa ja näin lopulliseen pakokaasuun sekottuu vähemmän suoraan ilmaa -> saadaan kuumempia pakokaasuja konvektioille vettä lämmittämään. Lambdan avulla tommonen ohjailu onnistuu.

Itellä on täysin mekaaninen kattila (poislukien latauspumppu/savutermari). Sytytän vaan tulet, ladon pesän täyteen ja avaan luukut sopivaan asentoon (löytyy kokemuksen myötä) ja käyn latomassa 2,5 tunnin päästä toisen pesällisen. Puuaineksen halkaisija on 3cm - 15cm. Piipusta tulee plussakeleillä väreilyä, pakkasilla näkyy sitten höyryä. Jotenkin tuntuu että lambdalla haetaan sitä viimeistä hyötysuhteen 1 - 2 prosenttia 30% hinnannousulla.

Jos haluaa hakea perussäätöjä ihan mittaamalla niin autokäyttöön tarkoitettu laajakaistalambda vois olla oiva apuväline ja maksaa käsittääkseni reilusti alle sen tonnin.

[kahe]

On näköjään noussut tuo hintaero kureniezenilläkin. Näyttäs olevan noin 1400 € ero jo tällä hetkellä. Onhan se merkittävä ero. Mutta ei tuosssa pelkästään niitä viimeisiä hyötysuhde prosentteja haeta, vaan puhtaampia päästöjäkin, joka on mielestäni ainakin näin taajama-alueella ihan merkittävää tai pitäisi merkitä, jos haluaa pitää naapurisuhteita. Naapuri lämmittelee leivinuuniaan kosteilla puilla, niin kyllä on katku melkoinen hetken aikaa ulkona.

Kyllä lambda säätää ilmansaantia heti sytytyksestä lähtien. Itse pidän luuukkua siihen asti raollaan, kun alkaa moottorit suriseen, niin lähtee toisiopalo nyt helposti käyntiin. Valikko saisi olla vaan nopeampi toiminen, kun saa huonoilla napeilla kliksutella pitkälle valikossa, ennen kuin näkee säätöarvot.

Todellisessa hyötysuhteessa en usko olevan suurta eroa, kunhan kaikki pelaa ja säädöt ovat kohdillaan. Huonoin esimerkki on nyt Jortsulla, kun homma ei pelaa kuten pitäisi. Eikä profissakaan pääse ilmasäätöjä säätään kesken palon, ellei avaa luukkua.

[pelti]

Suosittelen myös Lambdaa juuri sen helppouden ja naapurisovun takia. Kun polttelee ihan oikean kokoisia puita (ei pelkkiä risuja tms) niin toimii hienosti. Ite ajatellut, että toi nappien hitaus johtuu hitaasta prosessorista, keskeytyksistä tms. ja omaksi käytännöksi tullut, että aina nappia pidetään painettuna reilu sekunti niin sitten vastaa . Ei tarvii voimalla runnoo nappeja (mitä ensin tuli tehtyä). Sitten toinen johtopäätelmä noista, että kannattaa ottaa aina isompitehoisempi kuin "se halvempi" ja pykälää pienempi.

[Juhani]

Karkea esimerkkini profin säädettävyydestä oli arvio kun en ole moista kattilaa omistanut. Luultavammin profikin toimii
ihan ok, omassa kattilavalinnassa painoi uusi tekniikka joka tuntuu toimivan. Lähinaapureille raksalupaa esitellessä mainitsin kattilan lambda ominaisuudesta ja mahdollisista pienistä savutusominaisuuksista(olivat mielissään).

Hinnat tosiaan noussut profin eduksi, syrjäseudulla innokas nokinenä pärjää varmaan hyvin profilla ja tasalaatuisella polttoaineella.

Yksi vaihtoehto mitä sakemannit harrastaa on ostaa profi ja laittaa siihen tuo http://www.lambdacheck.de/ tosin hinta asennettuna alkaa oleen samaa luokkaa kuin orginal lambda malli.

[Höökvorssi]

Lambdakattilan ainakin oman kokemuksen perusteella valitsisin jatkossakin. Ei tartte murehtia muusta kun pesän täytöstä ja sytytyksestä. Kattilan voi jättää huoletta pöhisemään vaikka ei itse paikalla olisikkaan. Usein sytytän pesän nukkumaan mennessä tai aamulla töihin lähtiessä. Aluksi vanhana yläpalokattilalämmittäjänä piti tuota uuttakin kattilaa käydä kurkkimassa vähän väliä jotta joko voisi jonkun kapulan lisätä mutta nykyään pystyn hillitsemään itseni ja pysymään poissa pannuhuoneesta lämmityksen aikana:) Mihinkään säätöihin ei ole tarvinnut tehdä muutoksia vaikka niitäkin toki pystyy muuttamaan. Suunnilleen kolmen-neljän tunnin jälkeen sytytyksestä voi sitten lisätä puita jos varaajassa on tilaa. Lambda on kyllä mielestäni hintansa väärti, nyt sitä en kadu vaikka aluksi olin hieman epäileväinen sen hyödystä. Itselläni se oli kuitenkin vain noin 10% lisää hintaa pannuhuoneremppaan kun piti laittaa kaikki uusiksi. Profista ei kyllä mullakaan ole muutakuin mielikuvia että joutuu tarkkailemaan palamista itse enemmän ja Attackissa kun liekkiä ei pääse näkemään, voi oikean säädön hakeminen olla vaikeaa.

[arveccio]

Mutta ei tuosssa pelkästään niitä viimeisiä hyötysuhde prosentteja haeta, vaan puhtaampia päästöjäkin, joka on mielestäni ainakin näin taajama-alueella ihan merkittävää tai pitäisi merkitä, jos haluaa pitää naapurisuhteita. Naapuri lämmittelee leivinuuniaan kosteilla puilla, niin kyllä on katku melkoinen hetken aikaa ulkona.

Toki näin. Keskellä omakotialuetta mekin asustellaan. Naapurin ypv40 tympäsee kyllä välillä. Lambdan kanssa homman saa pelaamaan heti alusta asti helpommin kuin ilman mutta pointti oli että ei ole mikään ameriikan temppu hoitaa hommaa hajuttomasti myös ilman automaattisäätöä.

[Juhani]

Tuli lueskeltua tiede keskustelupalstaa jossa seuraava ketju
http://www.tiede.fi/keskustelu/17101/ketju/puun_poltto/sivu/20

Tuolta nimimerkin juppejäniksen viestistä suoraan lainattua tekstiä, kaveri ollut jo 2007v jäljillä lambdan suhteen.
Laajakaistalambdaa vailla? Palamisen eri vaiheet ohjannut tuohon suuntaan.

"Lähetetty 20.5.2007
Kyllä pienpoltto onnistuu samalla tekniikalla kuin isoki, siitä tulee vain tavattoman kallista.

Suurin ero on siinä, että pienpoltto on yleensä panospolttoa, mutta isommissa laitoksissa on polttoaineen syöttölaitteet, joilla säädetään polttotehoa tarpeen mukaan. Panospolton (esim. yksi pesällinen puita) hallinta on vaikeampaa, koska saman tulipesän pitäisi hoitaa niin syttymis-, palamis- kuin hiipumisvaiheetkin.

Yhtenä ideana olen itse ajattelut auton lambda-anturilla säätyvää ilmapeltiä, koska ko. anturi olisi halpa. Siinä vaan taitaa mitta-alue loppua kesken pienpolton tarpeisiin.

Pellettipolttohan on menossa tähän ison voimalaitoksen käyttötekniikan suuntaan, koska siinä tasalaatuinen polttoaine syötetään pesään jatkuvasti. Vielä kun siihen lisäisi savukaasun puhdistuksen ja happisäädön oltaisiin lähellä optimia.

Mutta hinta tuppaa pompsahtamaan aina, kun uusia härveleitä lisätään. Tietysti suuret sarjat ja kilpailu pienentäisivät hintaa ajan kuluessa, mutta miten saada homma liikkeelle."

Mielenkiintoisina pohdiskelun kohteina ollut paloilman lämmitys, jäi vähän auki miten paljon vaikuttaa?

[Jortsu]

Jos sulla ei talosta törötä semmonen 110metrinen tehtaanpiippu niin elä hyvä mies osta attackia! Jos ongelmia on niin tehtaalta hokevat vaan mantraa ettei veto riitä, kun oot hankkinu kaikki maailman savuimurit ja muut vitkuttimet ja mitannut vedon että se on riittävä niin sitten lopettavat vastaamasta sähköposteihin kokonaan. Hanki alapalo tai yläpalo niin sinun ei tarvi istua k*rpä otsassa kaikkia iltoja pannuhuoneessa