Varajärjestelmät pitkän sähkökatkon varalle

[repa]

Mukava kuulla että noita off-line upseja voi "turpottaa" isommille akuille.

Yksi upsi on nurkassa mutta akut puuttuu, 60 voltin akusto vaatii hiukka rahaa että tilaa. Toistaiseksi hätätilassa syötän sitä kantti-invertterillä, vähän huonolla hyötysuhteella tosin.

Ikuisuus projektina semmonen että mahdollisimman monet toiminnot hoituisivat suoraan 12 voltilla ( tai 24 V ).

[puuhastelija]

Oma järjestely on sähkökatkojen varalle on painovoimainen kierto. [...]

Vielä kun sais veden tulemaan porakaivosta painovoimaisesti niin tämä olisi ihan hyvä ratkaisu 

[Termax]

Yritin lisätä kuvan liitteeksi, mutta en onnistunut.
Minulla on kaksiportainen järjestelmä, ensimmäisenä on koko ajan verkon tilaa seuraava logiikka ja jos sähkökatko tulee, vaihtokytkin vaihtaa sähkönsyötön automaattisesti verkolta invertterin perään. Pitempien katkojen varalta on mittauskeskuksella nelinapainen verkonvaihtokytkin ja siirrettävä 6 kVA dieselaggregaatti jonka perässä ovat kaikki puhdasta 5-johdinjärjestelmää olevat asennukset (TN-S).
Akku/invertterivarmistuksen ohjauskeskuksessa on kaksiasentoinen nokkakytkin, ja kytkimen toisessa asennossa on niin kuin mitään varmistusta ei edes olisi, eli sähkö tulee verkosta. Toisessa asennossa logiikka seuraa verkon tilaa ja jos verkossa jännite kestää, otetaan sähkö verkosta ja mitataan akun lataus vartin välein. Mikäli lataustarvetta on, ladataan akkua 10 min ja sen jälkeen akun annetaan palautua viitisen minuuttia ennen uutta lataustarpeen mittausta. Koko ajan seurataan kuitenkin verkon tilaa ja jos katko tulee, lataus tietenkin keskeytyy ja kv-pumppujen syöttö käännetään verkkosyötöltä invertterille ja invertteri käynnistetään. Katkon aikana verkon tilaa seurataan ja jos sähköt kestävät päällä yli 5 sek (pikajälleenkytkennät suodatetaan tällä pois), vaihdetaan kv-pumppujen syöttö takaisin verkon perään ja aloitetaan akun lataus. Katkon aikana seurataan akun jännitettä ja mikäli katko vain kestää ja akun jännite lähenee invertterin toimintajännitteen alarajaa, invertterisyöttö katkaistaan ja sitten ollaan sähköttä.
Kaksi kv-pumppua pyörii vuorokauden verran järjestelmän varassa mutta uuden kattilan paloilmapuhallin ja logiikka lyhentävät toiminta-ajan muutamaan tuntiin. Hyvin ehtii kuitenkin pesällinen palaa ja siinä ajassa saa jo dieselinkin käyntiin jos vaan on paikalla.
Invertterivarmistus koostuu agm-akusta, 300 W siniaaltoinvertteristä, akkulaturista ja pikkulogiikasta + muista pienistä sähkökomponenteista. Akun purkua varten logiikasta voidaan pistää päälle "oikea" sähkökatko jolloin järjestelmä voidaan testata ja akku ajaa "tyhjäksi".

[peko67]

Pannukoppiin , johon  viritin tuon veda70  ja  3000L varaajan,  tulee  syöttö päätaululta
1-vaihe 10 A,  kopin  sähkökaapille,    joka  ruokkii  kiertovesipumppuja,  latauspumppua  ja
automiksejä,  sekä  kopin kattovalaisinta....  Sähkökatkon sattuessa  kaapin  kontaktori
(2 avautuvaa 2 sulkeutuvaa)   kytkee verkon irti,  kytkee invertteriin 12 volttia  100Ah:n
geeliakusta,  viivereleen kytkeydyttyä (3 sek.)  pumput  ja mikserit ja kattolamppu  jatkaa
työtään..........Tein tämän siksi  kun arvuuttelin  mitenkähän käy kun pannussa  palo täysillä,
ja  sähköt katkeaa.......Tosin tuo tuli myöhemmin kokeiltua kun kytkin  latauspumpun irti kokonaan,
Varaaja  lataantui normaalisti,  eikä  pannun  lämpötila karannut normaalistaan,  vaikka siis pumppu
ei pyörinyt......Latauspaketin valmistajan lupaus piti  näin kokeilla......
Onhan se huolettomuutta kun tietää että  systeemi toimii  vaikka  lähtee asioille  välillä
kun on viritellyt  tulen pannuun...   Niinkin  olen  jo  useasti  tehnyt  kun osaa  jo luottaa
omiin viritelmiin...       Itse  piti nämäkin tehdä,  kun ns.  sähköasentaja  alkoi selittää sitä ja tätä,
ja  ei luvannut talkoisiin  tulla..............................

[peko67]

Ai niin ,  unohdin sanoa  että  saamattomuus on aiheuttanut että  en ole vielä
kantanut aurinkopaneelia katolle telineeseen  jotta  akku  pysyisi omia aikojaan
valveilla,  nyt olen välillä  kiusannut sitä VERKKO-laturilla...................

Koitin myös  kuvia laittaa  liitteeksi mutta  jotenkin  vaikeaa  tuntuu olevan...
Olsin laittanu vaan äskeiset  lämpötilat mittareissa.....Pöntössä ylä 100C, ala 98C,  pannu 98C........

[markkulievonen]

>Tosin tuo tuli myöhemmin kokeiltua kun kytkin  latauspumpun irti kokonaan,
Varaaja  lataantui normaalisti,  eikä  pannun  lämpötila karannut normaalistaan,  vaikka siis pumppu
ei pyörinyt......<

Niimpä, mutta huomioippa kattiloiden rakenne. Veda kattiloissa on erittäin pieni virtausvastus verraten sitä esim. Atmos kattilaan. Tuolla tekijällä on suuri merkitys, miten järjestelmä käyttäytyy sähkökatkoksen sattuessa / latauspumpun  sammuessa.
Tosin lämmittäminen vapaa virtauksen siivittämänä ei ole millään kattilalla suotavaa.

[peko67]

Juuri  näin !!   En suosittele  kenellekkään  kokeilla  tuon vapaakierron toimivuutta
missä  tahansa  kattilassa  tai järjestelmässä.    Vinha perä tuossa että
joissakin kattiloissa   vesitilan kanavat saattavat olla sellaisia  joissa  tuo
vapaakierto  ei toimikaan,   JOTEN   PUMPUN PYÖRIMINEN OLISI SÄHKÖKATKON
SATTUESSA  JOLLAKIN TAVALLA  VARMISTETTAVA  !!!

[markkulievonen]

Juuri  näin !!   En suosittele  kenellekkään  kokeilla  tuon vapaakierron toimivuutta
missä  tahansa  kattilassa  tai järjestelmässä.    Vinha perä tuossa että
joissakin kattiloissa   vesitilan kanavat saattavat olla sellaisia  joissa  tuo
vapaakierto  ei toimikaan,   JOTEN   PUMPUN PYÖRIMINEN OLISI SÄHKÖKATKON
SATTUESSA  JOLLAKIN TAVALLA  VARMISTETTAVA  !!!

 Niin, vaikkei lämmittäminen onnistuisi sähkökatkon aikana, niin kyllä kattiloiden / laitteiden valmistajilla tulisi olla sen tason suunnittelu, että järjestelmä  voidaan huoletta ajaa alas sähkökatkon sattuessa. Siis ilman kiehunnan mahdollisuutta.
Omassa olen kokeillut  ja onnistuu täydestä tehosta alas ajaminen. Niin,  tuo termostaatti ja sen vastus eroittaa vapaakierrolla lämmittäm,isestä. Onhan vielä arjen todellisuutta, miten varaajaa lämmitetään vapaa kiertoisena, mutta tässä järjestelmässä ei ole termostaattia, joka olisi esteenä riittävälle kierrolle.

Muuten, toimiiko laddomat järjestelmä vapaa kierrolla, jos varaajasta tulee esim. +40C vesi. Termostaatithan ovat  tuolloin sulkeentuneina. (Vapaakiero / sekoitus). Eikös laddomatin järjestelmän vapaa kierto aukea  vasta kun varaajasta tulee jo kuumaa vesi.

[varikonniemi]

Termostaattihan maistelee kattilasta tulevaa vettä, ei varaajasta. Ja on siinä erikseen vapaakiertoventtiili. Kuvassa alimmainen nuoli.

[markkulievonen]

Termostaattihan maistelee kattilasta tulevaa vettä, ei varaajasta. Ja on siinä erikseen vapaakiertoventtiili. Kuvassa alimmainen nuoli.

Mutta, tilanne on toinen kun kierotvesipumppu ei toimi eli vapaa kierto alkaa ja vesi kerrostuu. Sekoittaja ei ole toiminnassa eli kattilasta päin lopuu veden virtaus laddomiin (jos laite on alaputkessa) ja kaikki vesi kerrostautuu /alkaa vapaa virtaus..

[syrjaki]

Omassa Laddomatissa on ainakin "lautasmallinen" venttiili, joka mahdollistaa vapaakierron. Pumpun ollessa päällä pumpun aiheuttama pieni paine painaa tuon ventiiliin kiinni --> latauspumppuu toimii normaalisti.

Pumpun ollessa pois päältä tuota pientä painetta ei ole ja lautasventtiilin alla oleva pieni jousi pitää venttiilin auki --> suora yhteys varaajan alaosasta kattilan alaosaan. Kattilan yläosasta on luonnollisesti suora yhteys varaajan yläosaan. Oletuksena luonnollisesti, että putkityöt on tehty niin, että vapaakierto voi toimia.

Tuosta selvinnee vapaakiertoventtiili kuvin: http://ecoangus.co.uk/ecoangus_images/Laddomat/LM21-60_Manual_E.pdf

[Harri2]

Termostaattihan maistelee kattilasta tulevaa vettä, ei varaajasta. Ja on siinä erikseen vapaakiertoventtiili. Kuvassa alimmainen nuoli.

Kattilaan menevää vettähän se termostaatti haistelee.
Monessa Laddomaatissa vain tuntuu olevan jotain häikkää toiminnassa, kattilaan menevä vesi huomattavasti astelukua kylmempää.

[kahe]

Menee ehkä hieman ohi aiheen, mutta samaa olen havinnut Oventrop Regumatissa. Saa kääntää termostaattia isommalle, jotta menee 70 asteista vettä kattilalle. Nykyään on 6,4 asetus termostaatissa. Regumatin pitäisi myös toimia itsekseen, mutta enpä ole kokeillut käytännössä. Onneksi ollaan teollisuusalueen vieressä ja sähköt ovat todella harvoin poissa ja yleensä vain huoltotöiden takia.

[Jolli]

Tarkoitus olisi hommata vaihtokytkin ja about 10kva bensakäyttöinen aggregaatti automaattikäynnistyksellä. Valikoima on melko pientä kun sitä löpövehjettä haluavat tarjota.. Bensa tulee siitä syystä että on toimintavarmempaa tekniikkaa.

[Termax]

Tarkoitus olisi hommata vaihtokytkin ja about 10kva bensakäyttöinen aggregaatti automaattikäynnistyksellä. Valikoima on melko pientä kun sitä löpövehjettä haluavat tarjota.. Bensa tulee siitä syystä että on toimintavarmempaa tekniikkaa.

Generaattoreissa lähtökohtaisesti bensavehkeitä ei ole tarkoitettu ns. jatkuvaan käyttöön toisin kun dieselit. Tuosta olen eri mieltä että bensakoneissa olisi toimintavarmempaa tekniikkaa, enemmänhän niissä kaikenlaista hilettä on kun dieselissä.

Hyvä että olet hankkimassa suht reilun kokoista konetta, yleensä ihmiset eivät ymmärrä että varavoimakoneiden oikosulkuvirran syöttökyky vikatilanteessa ei riitä siihen että sähköverkon suojalaitteet toimisivat. Koon perusteella aiot pyörittää muutakin kuin pannuhuonetta, ehkäpä koko kiinteistöä? Ota kuitenkin huomioon että ainoa turvallinen tapa (sille sähkölaitoksen asentajallekin joka tulee korjaamaan verkon vikaa) on käyttää nelinapaista verkonvaihtokytkintä ja että vain puhtaasti viisijohtimiset asennukset voivat olla varavoiman perässä. Tämä on myös määräysten mukaan ainoa sallittu tapa ja jos varavoimakoneessa on vikavirtasuoja, kuten määräysten mukaan siirrettävissä on oltava, myös ainoa tapa jolla järjestelmän saa ylipäätään toimimaan.