Atmos DC50GSX käyttöönotto

[Rampe]

Jos kattilan odotettu elinikä on noin 10 vuotta, niin en välttämättä sellaista kyllä itse hankkisi 
Sitä joku vastaavasti kertoikin, että halpa hinta kompensoi mutta.. kuitenkin siinä on vaihdon vaiva uuteen kattilaan. Monestikaan ei mitään helppoja ns. pumppukärryllä paikoileen projekteja.
Hyvin usein pannu pissii väärään aikaan. Se voi olla kovin pakkaskausi, jouluaatto jne.. 

Oikeasti pitkäikäisiä puukattiloita tiedän muutamia mm. Lakaa ja hakas-sampsojakin vielä jatkuvassa käytössä, kai kohta jo 40 vuotiaita.

[Rampe]

Keramiikka varmaan tuolla yläpesässä vois tuntua parhaalta tässä uusimassa gsx mallissa taitaa ollakkin keramiikka ylä pesässä, en tiedä käviskö ne tonne suoraan tai pikku viilauksella. Mites Markolla on riittänyt ton laddomatin 21-60 tuotto ko itsellä tuntuu tapahtuvan jossain kohtaa pistekiehuntaa ja jatkuvaa puhaltimen sammuttelua sen takia ko kehittää ilmaa kattilaan.

Pystyykö kokeileen ns. hullunkiertoa kattilassa, eli kiertovesipumppu kierrättämään vettä ylä ja alaosan välillä. Voisi auttaa ainakin pistekiehuntaan.

[markkulievonen]

Pystyykö kokeileen ns. hullunkiertoa kattilassa, eli kiertovesipumppu kierrättämään vettä ylä ja alaosan välillä. Voisi auttaa ainakin pistekiehuntaan.

Niin, eikös Laddomat tee juuri noin eli kierrättää kattilassa vettä ja mukaan ottaa varaajasta kattilaa jäähdyttävän vesimäärän. Määrä, joka on pieni, verraten sitä kokonaiskiertoon.

Mutta mutta. Kun kyseessä on atmoskattila, niin tuo kierrätyksen lisäys ei juurikaan auta pistekiehunnan estämiseen. Pistekiehunta esiintyy kohdassa, jonka kierrätys toimii vapaakierrätyksellä. Siis kattilan pesän reunamilla, johon pumpun kierrätyksellä ei ole vaikutusta.

Pumpun kierrätys kohdistuu vain takaseinämän jäähdytykseen. Tilanne olisi kokonaan toinen, jos kattilaan  menoputken kohta olisi avoin ja siten vesitila yhteydessä kattilan sivulla olevaan vesitilaan. Mutta kun ei,- vaan putken  päästä 25mm kohdassa on 6mm paksuinen varastopesän pääty  teräslevy. Vain kattilan yläosa kapealta kohdalta on vesitilat yhteydessä toisiinsa.
Haaska viritelmä suunnittelijalta.

[markkulievonen]

Jos kattilan odotettu elinikä on noin 10 vuotta, niin en välttämättä sellaista kyllä itse hankkisi 
Sitä joku vastaavasti kertoikin, että halpa hinta kompensoi mutta.. kuitenkin siinä on vaihdon vaiva uuteen kattilaan. Monestikaan ei mitään helppoja ns. pumppukärryllä paikoileen projekteja.
Hyvin usein pannu pissii väärään aikaan. Se voi olla kovin pakkaskausi, jouluaatto jne.. 

Oikeasti pitkäikäisiä puukattiloita tiedän muutamia mm. Lakaa ja hakas-sampsojakin vielä jatkuvassa käytössä, kai kohta jo 40 vuotiaita.

Jos tarkkoja ollaan, niin  täällä esillä olevat kattilat ovat rakenteeltaan samanlaisia. Eivät poikkea paljoakaan toisitaan. Uskon, miten joka tämän tyyppisillä kattiloilla on sama syöpymisongelma. Varastopesä. Syöpymisen estämiseen / hidastamiseen voidaan vaikuttaa käyttämällä kattilaa korkeilla lämpötiloilla ja nopeasti saavuttaen sen ja mahdollisimman harvoilla lämmityskerroilla. Punainen lanka lie puun kosteuteen liittyvä tekijä. MItä enemmän kosteutta, sitä enemmän syöpymisriskiä.

Muuten,- tuo kattilan halpuus / kalleus  on ostopaikasta kiinni. Jos Atmoksen osti ennen lamaa Suomesta, niin hinnasta päätellen kattila oli laadukas. Taas tänä päivänä saman kattilan saa virosta puoleen hintaan ja ostopaikka muuttaakin kattilan halpiskattilaksi.

[Rampe]

Niin, eikös Laddomat tee juuri noin eli kierrättää kattilassa vettä ja mukaan ottaa varaajasta kattilaa jäähdyttävän vesimäärän. Määrä, joka on pieni, verraten sitä kokonaiskiertoon.

Mutta mutta. Kun kyseessä on atmoskattila, niin tuo kierrätyksen lisäys ei juurikaan auta pistekiehunnan estämiseen. Pistekiehunta esiintyy kohdassa, jonka kierrätys toimii vapaakierrätyksellä. Siis kattilan pesän reunamilla, johon pumpun kierrätyksellä ei ole vaikutusta.

Pumpun kierrätys kohdistuu vain takaseinämän jäähdytykseen. Tilanne olisi kokonaan toinen, jos kattilaan  menoputken kohta olisi avoin ja siten vesitila yhteydessä kattilan sivulla olevaan vesitilaan. Mutta kun ei,- vaan putken  päästä 25mm kohdassa on 6mm paksuinen varastopesän pääty  teräslevy. Vain kattilan yläosa kapealta kohdalta on vesitilat yhteydessä toisiinsa.
Haaska viritelmä suunnittelijalta.

Juu. Paha sanoa en tunne sisäisesti Atmosta kovin hyvin. Niin ja toki latauspakettikin vettä kierrättää, mutta tekeekö sitä tarpeeksi. Mene ja tiedä..  Hullunkierto toimii joissakin tapauksissa. Jos yhteitä on riittävästi,ei asennuskaan paha rasti ole. Jotain kymppejä tulee edullisimmillaan maksamaan.

[Rampe]

Jos tarkkoja ollaan, niin  täällä esillä olevat kattilat ovat rakenteeltaan samanlaisia. Eivät poikkea paljoakaan toisitaan. Uskon, miten joka tämän tyyppisillä kattiloilla on sama syöpymisongelma. Varastopesä. Syöpymisen estämiseen / hidastamiseen voidaan vaikuttaa käyttämällä kattilaa korkeilla lämpötiloilla ja nopeasti saavuttaen sen ja mahdollisimman harvoilla lämmityskerroilla. Punainen lanka lie puun kosteuteen liittyvä tekijä. MItä enemmän kosteutta, sitä enemmän syöpymisriskiä.

Lisäksi teräslaatu ja ainevahvuus vaikuttaa. Tietääkö joku mitä esim. lakan perus alapaloissa käytetään varastopesässä. Epäilen, että ihan mustaa kattilalevyä on. Ainevahvuutta kuitenkin reilusti.
Toisena konstina kotimaan kattiloissa on ollut tämä haponkestävä teräs. Ilmeisesti tätä vähemmän käytetään ulkomaan kattiloissa tai ei ainakaan usein vastaan tullut.

[Pehu]

Lisäksi teräslaatu ja ainevahvuus vaikuttaa. Tietääkö joku mitä esim. lakan perus alapaloissa käytetään varastopesässä. Epäilen, että ihan mustaa kattilalevyä on. Ainevahvuutta kuitenkin reilusti.
Toisena konstina kotimaan kattiloissa on ollut tämä haponkestävä teräs. Ilmeisesti tätä vähemmän käytetään ulkomaan kattiloissa tai ei ainakaan usein vastaan tullut.

No rosterissa on se perustavanlaatuinen ongelma, et lämpölaajenee.. se ois ihan kiharal hetkes, raakasti sanottuna. Löydäppä esim sellanen rosteripakosarja autosta,joka ei vuoda kylmänä,niitä on kokeiltu ja ei toimi.

[ev3449]

...Siitä jäi ajatus kytemään päähän, että voisikohan varastopesän sisään tehdä haponkestävästä levystä "kotelon", joka ylettyisi vaikka ohituspellin korkeuteen. Hitsaisi levyt nurkista toisiinsa, mutta ei ollenkaan kattilaan. Auttaisikohan se mitään, vai muodostuuko haponkestävän levyn ja kattilan oman pellin väliin roilo jonne syövyttävät aineet valuvat ja kattila palaa puhki ennätysajassa?...

Mielipiteitä kaivataan!

Olen myös tehnyt investointipäätöksen vedontasaimeen.  Mitä kautta Sakarif tilasit vedontasaimesi?

Voisi kaiketi sanoa, että kaikista "laatukattiloissa" löytyy varastopesän seinämille, roikkuvista paloista rakennettu syöpymistä estävä/vähentävä rakenne...

ETA, Fröling, Hargassner, Windhager jne. jne. tässä selvinnee ajatus paremmin.

No rosterissa on se perustavanlaatuinen ongelma, et lämpölaajenee.. se ois ihan kiharal hetkes, raakasti sanottuna. Löydäppä esim sellanen rosteripakosarja autosta,joka ei vuoda kylmänä,niitä on kokeiltu ja ei toimi.

Itselläni on ~34 vuotta toiminut haponkestävä varastopesä kiharoitumatta.

Liitteissä pari esimerkkiä nykypäivänä ruostumattomalla varastopesällä valmistettavista kaasutuskattiloista.

[vauxhall1972]

Lisäksi teräslaatu ja ainevahvuus vaikuttaa. Tietääkö joku mitä esim. lakan perus alapaloissa käytetään varastopesässä. Epäilen, että ihan mustaa kattilalevyä on. Ainevahvuutta kuitenkin reilusti.
Toisena konstina kotimaan kattiloissa on ollut tämä haponkestävä teräs. Ilmeisesti tätä vähemmän käytetään ulkomaan kattiloissa tai ei ainakaan usein vastaan tullut.

  Veikkaan 6mm S355:ttä tai P355 useimmille mustasta tehdyille kattiloille, 4mm on turhan ohutta 4 bar koepaineelle..tietääkös joku  mitä levyä Ariterm käyttää? Syöpyminen on aika paljon kiinni muunmuassa siitä että kattila pysyy kunnolla kuumana, itse pistäisin latauspumppuun jonkun 80-85-asteisen termostaatin että haihtuvat aineet palavat eivätkä tiivisty kylmiin tulipintoihin, siinä sivussa kondensointi tulipintoihin vähenisi.
  Sen haponkestävän kiharoitumisen aiheuttaa paikallinen ylikuumeneminen, eli siis kuiva levy..jos siellä on vesi takana niin ei se mihinkään hirveille mutkille vääntyile. Tuentaväliksi riittänee 15 cm vesitilassa mainiosti.

[markkulievonen]

Perusongelma tässä syöpymisessä on liekin / palon puuttuminen  pesästä. Niin, atmoksen GS versiossa ei ole liekkiä koko pesässä,- vain  suutinkiven tuntumassa ja siksi kosteus pääsee  muhimaan pesän pinnoissa piiiiiitkään.Liekkihän /ilman virtaus kuivattaa pinnassa olevan / tulevan kosteuden ja siten syöpyminen ei ole mahdollista.

Niin, entisessä YP kattilassa ei ollut pienintäkään syöpymistä,- vaikka kattila oli käytössä 35-vuotta. Tavallisen teräksen ainevahvuus vain 3mm. Tuloputken ympäristökin oli aivan moitteeton.. Lämmityksen alussa kattilan seinämissä / konvektiossa oli kosteutta vain muutaman minuutin ajan ja kuivui siten nopeasti ilmavirtauksen ja liekin ansiosta.

[Rampe]

  Veikkaan 6mm S355:ttä tai P355 useimmille mustasta tehdyille kattiloille, 4mm on turhan ohutta 4 bar koepaineelle..tietääkös joku  mitä levyä Ariterm käyttää?

Niin se voisi olla. Mulla on Kespeksessä konvektio 6 mm mustaa. Tulipesän alku ja varastopesä 4 mm happonen.
Nämä on aina tehty happosella pesällä.

Aritermiä tiedän muutaman, mitkä puhjenneet hyvin nuorena. Toisaalta taas esim. tuo Laka tuntuu olevan ikuisuudenkestävä, vai onko niin vähän käytössä ettei huono sana leviä 

[AnssiKo]

Voisi kaiketi sanoa, että kaikista "laatukattiloissa" löytyy varastopesän seinämille, roikkuvista paloista rakennettu syöpymistä estävä/vähentävä rakenne...

ETA, Fröling, Hargassner, Windhager jne. jne.

Tää oma 'hifikattila' eli Aritermin city 25+ saakin nyt sit viel laatukattila-leimankin.  
Eli varastopesän sivuilla ilmakotelot, 4 kpl per puoli kylki kyljessä. Ei tervaannu kiinni, suht helppo irroittaa satunnaisten taakse päässeiden kikkaroiden putsaamiseksi. Kiinnitystatteihin kyl pyrkii kertymään jonkun verran törkyä.

[Marko]

Kommentteja tullut paljon, kiitos niistä!

Tuon kattilan kun ostin niin eipä ollut tietoa, että sen käyttöikä on 10 vuoden luokkaa. Tämän foorumin perusteella tein silloin 2013 valinnan, että tuollainen "käänteispalokattila" voisi olla hyvä. Sittemmin tieto on lisääntynyt ja olisin voinut päätyä johonkin toiseenkin kattilaan. No tällä pelataan nyt ja ilmeisesti Saksassa lienee suosittu kattilamalli.

Voisin melkein kokeilla tuota rosteri kaukaloa, hitsaisi levyt vain toisiinsa eikä ollenkaan kattilaan niin ei pitäisi ainakaan heikentää nykyistä. Tuossa linkin http://www.puulammitys.info/index.php?action=post;topic=488.195;num_replies=205 kuvassa näyttäisi, että levyt eivät ole suoraan kosketuksessa veteen. Ilmeisesti ensiöilma kulkee noiden levyjen takana. Pitäisiköhän minunkin sitten jättää ihan reilu väli varastopesän seinään, että sinne ei jää kapeaa roiloa, jossa syövyttävät aineet "muhivat"?

Ajaisiko keraaminen vuoraus sitten saman asian, vai onko siinä jotain haittapuolia?

Jos jollain tällaisella "virityksellä" saisi kattilan elinikää pidennettyä, niin kaikkihan se on kotiin päin. 

Yhden kaksoispesä Jäspin tiedän mikä meni vaihtoon alle viiden vuoden iässä, kun oli puupuolelta syöpynyt puhki.

[Rampe]

Vesitilan pinnoille ne höyryt varastopesässä kuitenkin tiivistyy, vaikka siellä roikkuisi lisäksi rosteripeltiä seinämillä. Rakenne pitäisi saada täysin eroteltua toisistaan jos meinaa tämän estää.

[AnssiKo]

Vesitilan pinnoille ne höyryt varastopesässä kuitenkin tiivistyy, vaikka siellä roikkuisi lisäksi rosteripeltiä seinämillä. Rakenne pitäisi saada täysin eroteltua toisistaan jos meinaa tämän estää.

Näin luulis, mut kun ensiöilma tulee peltien taa alas, jo heikkoki ilmavirta pitää välin likimain puhtaana. Ja osa silti alapäästä hiillokseen.

Eli ei pikeä, joku satunnainen kuiva karstakikkare kyl. Lähtee irti kolatessa, ei tarvi tuskailla.