Atmos DC50GSX käyttöönotto

[repa]

Itse joskus yritin liitteen mukaisella rakennelmalla selvitellä vetoa. Pienikin vuoto jne. aiheutti niin suurta epätarkkuutta mittailuihin, etten viitsinyt jatkaa. Totesin vedon olevan "liikaa" kattilan vaatimaan nähden.

Paine ero (Pa) = p*g*h*sin(horisontin ja u-putken välinen kulma)

p nesteen tiheys/m³ (manomertissä)
g 9,81m/s²
h vesipatsaan kohdan ero metreinä

Maallikolle helpompi tuo 10 cm kaato metriä kohden, silloin myös millimetrit ja Pascalit menee samalla numeraalilla ts. 10 mm vastaa 10 Pa.

Vielä kun ton vapaan puolen letkun laittaa  vaakatasoon niin sen nestekorkeus pysyy vakiona ja lukemaa voi seurata pelkästään vinoputkesta millimetreinä.

[Atmos Gsx]

Hei täällä kans uusi puulämmittäjä, ja hankittu atmoksen 50gsx jossa latauspumppuna laddomatin 21-60 ja varaajana 3000 litran akva ja piippuna 200 harkko piippu 5m. Pannuhuone vielä rakennus vaiheessa, ja tuo piipun pituus vähän askarruttaa ,että riittääkö mitta mutta sitä voi kyllä vähän jatkaakkin. Ja laddomattiin kannattaa ilmeisesti suosiolla tilata 78 termari jos ei kuumempikin.

[Marko]

Tervetuloa foorumille!

Hyvältä setupilta vaikuttaa. Onko tuo kattila tavallisella vedonsäätimellä vai sillä sähköisellä säätimellä?

Mulla on tosiaan laddomatissa 83 termostaatti ja hyvin pelaa. Repan ja ev:n ohjeiden mukaan parannetulla vetomittarilla olen mitannut reilun 6 metrin harkkopiipulla (Ø200) noin 20/30Pa:n vetoja. Tuulen puuskissa nousee jopa yli 40 Pa:n. En nyt uskalla sanoa onko tuo sopiva pituus piipulle, varmasti ainakin lähellä.

Ajattelin mittailla noita vetoja vielä lisää, ennen kuin lisään vedonsäätimen, pakkaskelit yms.

[Atmos Gsx]

Kattila on sillä tavallisella säätimellä ja silloin kun  kattilan tilasin tuolta rapakon takaa en tiennyt sitä et se x meinaa isompaa varasto pesää muttaa eihän sitä ole aina pakko täyteen puita tunkea

[Marko]

Juu, jos mulla yksi pesällinen latasi varaajan 46/26 => 82/73. Niin tuolla 3000 varaajalla tarkoittaisi samoista lähtölämmöistä loppulämpöä 90/90. Jos en nyt ihan pieleen laskenut. Ja myöhemmin voit lisätä 2000 litraa helposti lisää!

[Atmos Gsx]

Niitä delimo säätimiä on näyttänyt olevan myynnissäki mutta niissä ei luultavasti ole sitä logiikka yksikköä mukana en kyllä ole niitä sen tarkemmin tutkinutkaan mitä tuolla ulkomaisilla sivuilla niihin olen törmännyt

[25mottia/v]

En ihan täysiverinen automaatiotuntija ole mutta sielllä täällä joutunut perusasioita hankaamaan ja jotain jäänyt mieleenkin.  belimon sivuja katsellessa jäi mieleen että se hakee itsensä vain ohjaussuureen määräämään asentoon.  Olikohan se 0-10volttia se suure taikka 4-20 mA?  Mutta se se paljoa ajattele, ajaa vain itsensä sellaiseen asemaan että prosentteina asema on yhtä halutun ohjeen kanssa.  Taikka onhan siellä oltava jokin PID säädin sisällä, mutta toiminta on niin hidas että säätö on vain ryömintää haluttua asentoa kohti. 

[Jra]

Juuri näin.
Ei Belimossa mitään älyä ole, onkohan semmoista mallia edes saatavilla?
Vastaavanlaiset liitäntätavat kuin shuntinmoottoreissa eli useimmiten:
-Kolmitilaohjaus(kiinni-auki -ohjaus),
-Jänniteviesti 1-10V
-Väylä, taisi löytyä mm. modbus

[Marko]

Päivitetään tänne välillä talli projektia. Pari viikkoa sitten sain tallin eristyksen kuntoon ja pannuhuoneen
hukkalämpö pitää nollakelissä tallin plus 8 asteessa. Ei tarvi varmaan paljo lattiaan lämpöä laittaa..
 

[Atmos Gsx]

Paljonko Marko tuolla kattilalla on suoja etäisyys kattilan sivulla kipsilevyseinään oliko se 200mm

[sakarif]

Kysymyksiä lisää.

Paljonko on tallin pinta-ala? Minulla olisi tuo pannuhuoneen ulkopuolinen tila noin 120 neliötä ja tänään lämmittäessä pannuhuoneessa 2 metrin korkeudella lämpötila 30 astetta. Lattian tasossakin oli 16 astetta, joten jonkin verran hukkalämpöä olisi käytettävissä.

[Marko]

Jos nyt oikein tulkitsin niin 200 mm riittäisi kipsilevy seinään. Voin lähettää tuon manuaalinen jos
laitat sähköpostin vaikka yv:lla.

Talli on 56 neliöö ja lämpö siirtyy 100 mm harkkoseinän läpi. Lämmityskertoja on edelleen vain
kaksi viikkoon. Sakarilla ilmeisesti useammin niin hukkalämpöä enemmän tarjolla? Yllättävän hyvin
kyllä lämmittää, sillä nyt oli jo 9 astetta sisällä.

[sakarif]

Ok, minulla on pannuhuone 200 mm harkoista ja eristetty vielä 100 mm XPS-levyllä, joten lämpö nousee sisällä. Katossa on 100 mm Ruukin sänkkärilevy ja sen päällä vielä 300 mm ekovillaa.

Talli on vielä eristämätön, joten sinne on tässä vaiheessa turha lämpöä jakaa. Ensi kesänä tarkoitus olisi tehdä sisäseinät (300 mm ekovilla) sekä välikatto (600 mm ekovilla). Tämän jälkeen lämmönsiirrosta voisi olla jotain hyötyä. Lattiassa on 250 mm EPS-levyä ja putket 100 mm valuun vedettynä.

Mielenkiintoinen idea olisi vetää seinään ilma-aurinkokeräimiä kun tyhjää seinäpinta-alaa ulkopuolella on reippaasti.

[Pähkäilijä]

Mielenkiintoinen idea olisi vetää seinään ilma-aurinkokeräimiä kun tyhjää seinäpinta-alaa ulkopuolella on reippaasti.

sinne sitte sisälle 100 metriä viel kurttu rst putkea 

Jos pannari lämpenee tuon verran niin saatko ohjattua kattilan korvausilman kiertämään katon kautta? Saapahan ainakin lämmitysaikana otettua sitten nuokin lämmöt ilman esilämmityksenä talteen.

[sakarif]

sinne sitte sisälle 100 metriä viel kurttu rst putkea 

Jos pannari lämpenee tuon verran niin saatko ohjattua kattilan korvausilman kiertämään katon kautta? Saapahan ainakin lämmitysaikana otettua sitten nuokin lämmöt ilman esilämmityksenä talteen.

Sinulla oli muistaakseni kokemusta tuollaisen keräimen toiminnasta (yv. ehkä ettei sotketa Markon ketjua).

Tällä hetkellä korvausilma huoneen alalaidasta mutta eipä tuo ylälaitaan vaihtaminen vaatisi kuin parin reikää lisää. Ennen kuin tuota lähden toteuttamaan niin pitää laittaa anturit kattilan imuilmaan, jotta näkee on sillä oikeasti vaikutusta.