Kirjoittaja Aihe: Atmos DC50GSX käyttöönotto  (Luettu 61355 kertaa)

Marko

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 140
Vs: Atmos DC50GSX käyttöönotto
« Vastaus #120 : 25.11.2014-20:47 »
Katselin tuota sinun systeemiä kyllä keväällä, mutta siinä kiireessä kun klapisäkit tuli täyteen niin tein tuollaisia kun materiaalit oli omasta takaa. Tuo on kyllä hyvä oivallus, kestää hyvin ja ei vie tosiaan tilaa.

Noita lavavirityksiä on tällä hetkellä kahdeksan ja kuution klapisäkkejä on 40kpl, joista puoleen on klapit heitelty ja puoleen pinottu. Pinoamalla puut säkkeihin niihin mahtuu selvästi enemmän ja säkit pysyy paremmin ryhdissä/pystyssä. Pikkusen hakee vielä omaa linjaa..

Tuossa nyt vielä pröystäily kuva säkkivirityksestä: http://aijaa.com/ySiGYS
Atmos DC50GSX, Akvaterm 4000, Laddomat 21-60

sakarif

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 368
Vs: Atmos DC50GSX käyttöönotto
« Vastaus #121 : 25.11.2014-20:54 »
Kokeilemalla se itelle sopiva systeemi löytyy. Onhan sullakin ihan kiitettävästi tavaraa kierrossa kun 40 kpl säkkejä liikkuu. Minkä verran menee puita vuodessa pinomotteina? (minulla noin 30).

Sen verran tuosta omasta rautasysteemistä, että se on kyllä hyvä siinä mielessä, että ei vie paljoa tilaa tyhjänä. Jonkin verran noihin rautoihin on tullut vääntymisiä kun ovat niin ohuita (12 mm). Vääntyneet tulee oikaistua veli-matin vanteessa tai rappusessa. Muutaman millin paksummalla tulisi vieläkin jämäkämmät ja voisi korkeutta nostaa. Mutta sitten veli-matti ei jaksa enää kosteita lavoja nostaa.  :)
Atmos DC75 SE, 8000 litraa varaajia, 1000 litraa paisuntaa.

Marko

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 140
Vs: Atmos DC50GSX käyttöönotto
« Vastaus #122 : 25.11.2014-21:08 »
Ostin noita säkkejä sen 40kpl kun epäilin alunperi, että 20 pinomottia menisi vuodessa. Tosiaan vasta viime keväänä päästiin muuttaan, niin ei ole ihan tarkkaa tietoa paljonko menee vuodessa. Viime talvena (lauha ku mikä) meni lokakuusta huhtikuun alkuun 11 klapisäkkiä.

Nyt alotin lämmityskauden alusta laskeen kulutusta. Varmasti menee enemmän kuin viime talvena, tallin lämpimäksi laittaminenkin lisää puiden kulutusta.
Atmos DC50GSX, Akvaterm 4000, Laddomat 21-60

sakarif

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 368
Vs: Atmos DC50GSX käyttöönotto
« Vastaus #123 : 25.11.2014-21:23 »
Laitahan vain lisää tietoa systeemistä ja kulutuksesta. Mielenkiinnolla luetaan.

Tuo ilman esilämmitys oli hyvä oivallus. Täytyy varmaan kopioida omaan järjestelmään. Jonkin verran luulisi apuja olevan kun minulla savukaasut on noin 230 - 250 riippuen nouhouksesta (240 valmistajan arvo).
Atmos DC75 SE, 8000 litraa varaajia, 1000 litraa paisuntaa.

Marko

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 140
Vs: Atmos DC50GSX käyttöönotto
« Vastaus #124 : 26.11.2014-08:52 »
Täytyy päivitellä kulutuksia, kunhan aika vaan kuluu.

Laitan tarkempaa kommenttia kattilan toiminnasta esilämmitysputkella kunhan ehdin ensin polttamaan vielä muutaman pesällisen koivua. Nyt on ollut varovaisen positiiviset tuntumat kattilan toiminnasta jo jonkun aikaa.  :)
Atmos DC50GSX, Akvaterm 4000, Laddomat 21-60

Marko

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 140
Vs: Atmos DC50GSX käyttöönotto
« Vastaus #125 : 29.11.2014-19:29 »
No niiin. Tänään oli taas lämmityspäivä. Puolen päivän aikaan tulet kattilaan, 40/20 lämmöistä lähdettin. Puolitoista pesää koivua se taas vaati, että varaaja saatiin 88/88 lämpötilaan, noin kuusi tuntia kesti lämmitys. Siirsin kattilatermostaatin yläputken kylkeen, eikä enää sammuta kattilaa niin herkästi.

Säädöistä sen verran, että aluksi mentiin ensiöilma tehtaan säädöissä ja toisioilma pienellä. No kattila käynnistyy normaalisti ja palaa iloisesti. Puiden lisäyksen jälkeen säädin ensiöilmaa pienemmälle ja toisioilmaa suuremmalle. Piipusta tuleva savu muuttui tällä asetuksella hieman hentoisemmaksi. Savukaasut edelleen +270. Vilkasin kerran alempaan luukkuun ja siellä näytti todella kuumalta. ;D Savujarrujako sinne pitäisi laittaa lisää, että sais noi savukaasut kylmemmäksi?
Atmos DC50GSX, Akvaterm 4000, Laddomat 21-60

Rampe

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 381
Vs: Atmos DC50GSX käyttöönotto
« Vastaus #126 : 30.11.2014-10:48 »
No niiin. Tänään oli taas lämmityspäivä. Puolen päivän aikaan tulet kattilaan, 40/20 lämmöistä lähdettin. Puolitoista pesää koivua se taas vaati, että varaaja saatiin 88/88 lämpötilaan, noin kuusi tuntia kesti lämmitys. Siirsin kattilatermostaatin yläputken kylkeen, eikä enää sammuta kattilaa niin herkästi.

Säädöistä sen verran, että aluksi mentiin ensiöilma tehtaan säädöissä ja toisioilma pienellä. No kattila käynnistyy normaalisti ja palaa iloisesti. Puiden lisäyksen jälkeen säädin ensiöilmaa pienemmälle ja toisioilmaa suuremmalle. Piipusta tuleva savu muuttui tällä asetuksella hieman hentoisemmaksi. Savukaasut edelleen +270. Vilkasin kerran alempaan luukkuun ja siellä näytti todella kuumalta. ;D Savujarrujako sinne pitäisi laittaa lisää, että sais noi savukaasut kylmemmäksi?

Tuollainen 270 c on mun mielestä ihan normaali poistolämpö. Sitä voi koittaa alaspäin joko savujarruilla tai ilmaa kuristaen, mutta lopputulos ei välttämättä paranna hyötysuhdetta. Siinä voi ilmetä muita ongelmia polttoon.
Mutta kokeilemaan vaan..

repa

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 265
Vs: Atmos DC50GSX käyttöönotto
« Vastaus #127 : 30.11.2014-20:28 »
270 astetta on ihan hyvä, jos on perinteinen tiilihormi, joka on rakennuksen sisällä suurimmaksi osaksi.

Rosteriseen sisäpiippuun on turha noin lämmintä tuupata.

Jarruja voi toki lisätä tai ilmamäärää pienentää mutta varottava ehdottomasti ettei palaminen huononnu.

ev3449

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 830
Vs: Atmos DC50GSX käyttöönotto
« Vastaus #128 : 01.12.2014-12:38 »
No niiin. Tänään oli taas lämmityspäivä. Puolen päivän aikaan tulet kattilaan, 40/20 lämmöistä lähdettin. Puolitoista pesää koivua se taas vaati, että varaaja saatiin 88/88 lämpötilaan, noin kuusi tuntia kesti lämmitys. Siirsin kattilatermostaatin yläputken kylkeen, eikä enää sammuta kattilaa niin herkästi.

Säädöistä sen verran, että aluksi mentiin ensiöilma tehtaan säädöissä ja toisioilma pienellä. No kattila käynnistyy normaalisti ja palaa iloisesti. Puiden lisäyksen jälkeen säädin ensiöilmaa pienemmälle ja toisioilmaa suuremmalle. Piipusta tuleva savu muuttui tällä asetuksella hieman hentoisemmaksi. Savukaasut edelleen +270. Vilkasin kerran alempaan luukkuun ja siellä näytti todella kuumalta. ;D Savujarrujako sinne pitäisi laittaa lisää, että sais noi savukaasut kylmemmäksi?

Pienellä vaivalla, kun punnitsee puut, saa kokeiluun ja säätämiseen lisättyä huomattavasti "tietoutta".

Kattila voi palaa puhtaasti ja ihan hyvin savukaasun lämpötilan ollessa 270C. Nimellistehoon ja puhtaaseen palamiseen, on kuitenkin päästy mm. puolueettoman, päästönormeja tekevän tutkimustahonkin toimesta noudattamalla valmistajan antamia ohjeita.

Kyseinen kattila koetaan esim. Saksalaisilla foorumeilla erittäinkin hyväksi ja varmaan 90 prosenttisesti Atmoksen ehdottomasti parhaaksi kattilaksi. Itse en näe perusteltuna tyytyä noin huomattavasti valmistajan arvoista eriävään lukemaan.
Se, että kattila toimii noin, tai että monessa muussa tapauksessa ei vaivauduta perehtymään tai näkemään vaivaa säätöjen kanssa, ei ole mikään perustelu 270C savukaasun lämpötilalle. Toki pääsee helpommalla jos säätää ilmat niin, että ne varmasti riittävät, eikä savukaasun lämpötilallakaan ole merkitystä ja jos puut ovat vielä ilmaisia tai ainakin halpoja, eikä ekologisuuskaan kuulu omaan arvomaailmaan, niin mikiäpä siinä.
Saman lämmöksi muutetun energiamäärän voi kuitenkin jakaa lämmönjaon kautta huoneistoon hallitummin, kuin turhaan tiilihormiinkaan ylilämpöä varaamalla. (On eri asia huonontaa palamista savukaasun lämpötilaa "väkisin/ehdoin tahdoin" laskemalla esim. vanhan kattilan kohdalla).

Tuolta löytyy ketju kyseisestä kattilasta, jonka käyttäjä saa omalla perehtymisellään todistetusti (Flammtronikin ja sen kehittäjien neuvojen avulla säädettyä) toimimaan erinomaisesti ja huomattavasti jopa valmistajan testattuja arvoja paremmin. Vaati kylläkin esim. PID arvojen raakaa muuttelua ja hakemista, jonka näkee erona ensimmäisen ja myöhempien graafien muutoksista...

http://f3.webmart.de/f.cfm?id=2902459&t=3902798&r=threadview

Savukaasujarruilla voidaan toki leikata virtausta pienemmäksi (lisäämällä virtausvastusta), mutta vedon vaihtelun tuomaan ongelmaan se ei tuo ratkaisua. Itsellänikin on hormissa kattilan vaatimaan nähden aivan liian suuri veto läpi vuoden, joten olen rakennellut konvektioon savukaasujarrut. Ne pitää kuitenkin mitoittaa niin, ettei veto alhaisimmillaankaan ole riittämätön. Lisäksi tuo mainittu vedon vaihtelu mahdollisine mukanaan tuomine ongelmineen jää yhä ratkaisematta...
40kW "viritelty" alapalo Högfors vm. 1981, 3000 l varaaja, patterilämmitys. ~10t/vuosi.

Marko

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 140
Vs: Atmos DC50GSX käyttöönotto
« Vastaus #129 : 01.12.2014-14:29 »
Sitä varten tänne kirjoittelen, että saisin kattilan toimimaan kuten valmistaja on ajatellut tai paremmin! 

Viime talven perusteella kattilan toiminta oli todella vaihtelevaa. Välillä paloi hyvin ja välillä pirun huonosti. Sillä miten puut pesään asetteli tai minkä kokoisia puita oli, en saanut toimintaan loogisuutta. Myöskään ilmasäätöjen pyörittely ei muuttanut toimintaa muuksi. Kesällä toiminta parani (johtuiko lämpöisemmästä paloilmasta?), joka tapauksessa syksyllä taas toiminta muuttui epävarmaksi, ja kaiken huippu oli kaksi täyttä pesällistä ja varaaja jäi 80/60 lämpöihin. Tässä vaiheessa päätin, että laitetaan tuo esilämmitysputki. Se onkin parantanut kattilan käytöstä, ainakin siinä mielessä että nyt toiminta on loogista. Joka kerta kattila syttyy samoin, puita ei tarvitse millilleen asetella, hiiliä ei tarvitse kasata mihinkään ym.

Nyt mielestäni alkaa oleen edellytykset hakea kattilaan oikeita säätöjä ja pitäisi kai olla mahdollista löytää kiinteät säädöt, joilla päästään ainakin lähelle valmistajan antamia lukuja savukaasun lämpötilassa ja kattilan tehossa. Ymmärtääkseni säätyvillä puhaltimilla ja ilmaläpillä haetaan viimeiset prosentit hyötysuhteesta, mutta ennen niitä kattilan toiminta pitäisi olla muutoin kunnossa? Mitatuista käyristäkin näkee, että aika vakiona ilmamäärät ovat suurimman osan palamisesta.

Seuraavaksi teen u-putkimanometrin, jotta saadaan selvyys vetoon. Ja jos siellä selvästi paukkuu yli 25 Pa:n, niin vedonsäädin lisätään. Teen myös kunnollisen säädön toisioilmalle. Puiden punnitseminen alkaa myös olemaan ajankohtaista. Viime talvena se olisi ollut hukkaan heitettyä aikaa.

Ja aika ekologisia taitaa kaikki puulämmitäjät olla loppupeleissä..  ;)
Atmos DC50GSX, Akvaterm 4000, Laddomat 21-60

ev3449

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 830
Vs: Atmos DC50GSX käyttöönotto
« Vastaus #130 : 01.12.2014-14:49 »
Juurikin noin. Perustoiminta se on jonka pitää olla ensin kunnossa jotta automatiikat tms hienosäädöt voivat tuoda toimintaan halutunlaista parannusta.

Kuten tuoltakin voidaan nähdä, asetusten ja olosuhteiden ollessa kunnossa, kaasutuspalon aikana tehdyssä testissä, automaattisesti säätyvän attackin ja kiinteillä asetuksilla toimivan atmoksen kohdalla ei eroa juurikaan ole hyötysuhteissa jne. Erona kotioloihin, laboratoriossa esim. nyt paljon keskustelua herättävä veto on kuitenkin vakioitu valmistajan vaatimusten mukaiseksi kyseisen polton ajaksi.

http://www.bafa.de/bafa/de/energie/erneuerbare_energien/biomasse/publikationen/energie_ee_biomasse_liste_handbeschickt.pdf

Kyllä ne kaksoispesäkattiloilla kituuttelevat ym. toimintaansa mielipiteillään tms. perustelevat, aika kaukana ekologisesta toiminnasta ovat  ;).
40kW "viritelty" alapalo Högfors vm. 1981, 3000 l varaaja, patterilämmitys. ~10t/vuosi.

Marko

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 140
Vs: Atmos DC50GSX käyttöönotto
« Vastaus #131 : 02.12.2014-12:00 »
Eilen nikkaroin yksinkertaista u-putkimanometriä ja jos tänään varaaja on riittävän viileä niin voisin kokeilla mitata vetoa. Samalla nuohosin kattilan ja aika kuumana on käynyt, tuhkakin oli sellasta paakkuuntunutta ja sivukanavissa olevat savujarrut oli taipuneet lämmön vaikutuksesta.

Lueskelin google kääntäjän avulla tuota ylemmän linkin tekstiä samaisesta kattilasta. Pikkusen jäi vielä kesken, mutta kakkos sivun tekstin mukaan, tuokin kattila oli käynnistellyt itseään sen 70min? Ei auttanut vaikka kuinka on viimmesen päälle säätimet. Ja tuo kaveri ilmeisesti piti ohitusluukkua auki ja avasti alempaa luukkua? Jolla sitten lähti pelittään, sitä voisi myös kokeilla.

Kiitos vielä kaikille kommentoijille. Toivottavasti näistä jorinoista on hyötyä muillekin!
Atmos DC50GSX, Akvaterm 4000, Laddomat 21-60

Marko

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 140
Vs: Atmos DC50GSX käyttöönotto
« Vastaus #132 : 02.12.2014-21:47 »
Jahas, sitten kommentit päivän lämmityksestä! Tosiaankin sain kytkettyä painemittarin kattilan ja piipun väliputkeen, putken toinen pää oli pannuhuoneessa (olisko pitänyt olla ulkona?). Lyhyt yhteenveto: lähtötilanteessa varaaja 46/26, täysi pesällinen koivua, paloaika 3,5h, savukaasut maks 245 (eilen nuohottu), veto noin 30Pa, ensiöilma 43 cm^2 ja toisioilma 3cm^2, lopuksi varaaja 82/73  Kuvassa vielä tarkemmin: http://aijaa.com/maqmSM

Sitten vielä muutama kuva mittauslaitteistosta:
Vedon mittauslaitteistosta, hinta 5e. http://aijaa.com/Py6ZjV

Kuva lähtötilanteesta, ei tulta kattilassa. http://aijaa.com/XwaRLJ

Puulataus, tuli juuri sytytetty. http://aijaa.com/6ysRSL

Kuva mittarista kun täysi palo päällä. http://aijaa.com/gAvBj3

Tuulinen sää näkyi vesipinnan heilahteluna. Sitten vain asiantuntija raadilta kommentit, kiitos!  ;D
Atmos DC50GSX, Akvaterm 4000, Laddomat 21-60

repa

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 265
Vs: Atmos DC50GSX käyttöönotto
« Vastaus #133 : 03.12.2014-14:23 »
Jos manometrin putket kallistaa vaikkapa niin että metrin matkalla nousua olis 10 cm, niin paineen vois lukea nesteen vaakasuuntaisesta liikkestä, joka tuossa tapauksessa on kymmenkertainen pystysuuntaiseen liikkeeseen nähden.

Ilmeisesti vetoa piisaa niin että voit vielä hiukan kutistaa ensiöilmaa, koska savukaasunlämpötila on suoraan verrannollinen tehoon.

Jos et halua tinkiä tehosta niin sitten askartelemaan savujarruja, niillä voi jopa lisätä tehoa ilman että savujenlämpö nousee liiaksi. Jarruille sopivia mittoja joutuu hakemaan kokeilemalla.

ev3449

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 830
Vs: Atmos DC50GSX käyttöönotto
« Vastaus #134 : 03.12.2014-14:38 »
Itse joskus yritin liitteen mukaisella rakennelmalla selvitellä vetoa. Pienikin vuoto jne. aiheutti niin suurta epätarkkuutta mittailuihin, etten viitsinyt jatkaa. Totesin vedon olevan "liikaa" kattilan vaatimaan nähden.

Paine ero (Pa) = p*g*h*sin(horisontin ja u-putken välinen kulma)

p nesteen tiheys/m3 (manomertissä)
g 9,81m/s2
h vesipatsaan kohdan ero metreinä

40kW "viritelty" alapalo Högfors vm. 1981, 3000 l varaaja, patterilämmitys. ~10t/vuosi.