Atmos DC50GSX käyttöönotto

[Repa]

Monta avointa kysymystä tuossa tallinlämmityksessä:
- jos haluaa tuolla tallissa autoa säilyttää/sulattaa, pitää lämmitystehoa ja tuuletusta olla rutosti
- glykolikierrossa nesteen lämmönsiirtokyky on pienempi, väkevyydestä riippuen 20 -30 % pienempi ?
-laitosmies-sormituntumalla 1000 - 1500 W riittää 10 - 15 asteiseen lämmitykseen, mutta luminen/märkä auto ei tuolla kuiva kovin nopeasti , ruostuu senkin herosammin

Pistä sinne ihan kunnollinen lämmityskierto käsi- tai automaatti suntilla, sen saa tarvittaessa pienelle/suurelle. Paluukiertoon kytkettynä lisälämmön joudut tekemään "virityksillä", jotka kuluttaa muuta energiaa kuin "ilmaisia"puita.

[ev3449]

Liitteessä yhden lattialämmitysmerkin käsitys tehon mitoituksesta...

[Repa]

Liitteessä yhden lattialämmitysmerkin käsitys tehon mitoituksesta...

0-energiataloon sopivat arvot 

[Pähkäilijä]

Monta avointa kysymystä tuossa tallinlämmityksessä:
- jos haluaa tuolla tallissa autoa säilyttää/sulattaa, pitää lämmitystehoa ja tuuletusta olla rutosti
- glykolikierrossa nesteen lämmönsiirtokyky on pienempi, väkevyydestä riippuen 20 -30 % pienempi ?
-laitosmies-sormituntumalla 1000 - 1500 W riittää 10 - 15 asteiseen lämmitykseen, mutta luminen/märkä auto ei tuolla kuiva kovin nopeasti , ruostuu senkin herosammin

Pistä sinne ihan kunnollinen lämmityskierto käsi- tai automaatti suntilla, sen saa tarvittaessa pienelle/suurelle. Paluukiertoon kytkettynä lisälämmön joudut tekemään "virityksillä", jotka kuluttaa muuta energiaa kuin "ilmaisia"puita.

Kukas sitä autotallissa nyt autoa pitää?  Mutta jos sinne jäisen auton ajaa niin minä laittaisin silloin talliin myös ilmankuivaimen, siitä saa vähän lisälämmitystäkin aikaan kun kyseessä on lämpöpumppu, kompuran käyttösähkö muuttuu lämmöksi + jokainen ilmasta tiivistetty vesilitra antaa 0,6 kWh lisää lämpöä talliin.

kun ottaa kosmoskynän ja piirtää kytkennät kunnolla työmiesaskin kanteen niin tuossa on sitten vain hanan asennosta kiinni meneekö autotalliin lattialämmityksen paluusta vesi vai jostain kuumemmasta paikasta. Jos sinne tarjoaa sitten kuumempaa menoetanolia (etanoli on puolta huonompaa kun vesi, sitten seossuhteen mukaan sen arvot paranee) niin voihan ennen lattialämmitystä sitten laittaa vaikka jonkun puhallinkonvektorin lämmitystä varten puhkumaan ja jäähdyttämään samalla lattiaan menevää vettä tallissa.

Näissä hommissa on aina syytä muistaa että hyvin suunniteltu on vasta puoliksi pilalla

[ev3449]

Tuollasiinkin törmäsin. Saisikohan näistätä ideoita ja/tai apuja esim. mitoitukseen yms. mietintään???

http://www.thermofloor.fi/download/18.16546a2812b790f16e6800013561/AO+L%C3%A4mm%C3%B6nvaihdinpaketti+TMix+E.pdf

http://www.lksystems.fi/fi/LK-Systems-Suomi/Dokumentointi/LK-Lattialampo-/Asennusohjeet/Lammonvaihdinpaketti/

[Marko]

Kiitos jälleen kommenteista, niitä onkin tullut mukavasti! 

ev3449:lle ensin: Käyttövettä kuluttaa tällä hetkellä kaksi. Sitä tarkoitin, että lattiaan riittää aina reilu 30 asteinen vesi, mutta suihkuvesi saisi olla se 38. Eli siksi kun suihkuvesi loppuu, pitää lämmittää. Tosin kun lämmin suihkuvesi loppuu niin, puolen vuorokauden päästää alkaa shuntti oleen jo reilusti auki. Joten varaajan energia saadaan mielestäni ihan mukavasti hyödynnettyä.

Repalle: Itselle kun tallin käyttötarkoitus on selvä, niin tulee annettua helposti liian vähän tietoja. Eli "autotallista" on tulossa jonkinlainen verstas, jossa autoa lähinnä huolletaan tai harrastetaan muuta. Eli ei meinata ruostuttaa autoa. Lähinnä olisi tavoitteena 10-15 lämpötila ja näin äkkiseltään tuntuisi jos lämpösen veden otan levarille samasta linjasta kuin talo, niin se pitäisi onnistua. Sekään ei ole katastrofi jos kovimmilla pakkasilla tallissa on viileämpää. Silloin voi kaivaa sähköpuhaltimen varastosta jos on ihan pakko silloin jotain touhuta.

[Marko]

Autotallin lämmitysjärjestelmä ei ole vielä edennyt, mutta pikku hiljaa..

Muutama kommentti kattilan toiminnasta nyt kun lämmityskausi on käynnistynyt. Kuten viime helmikuussa kommentoin, niin kattilan sytytyksessä on ollut vaihtelua. Välillä lämpiää nopeammin välillä hitaammin. Kesällä kuitenkin huomasin, että kattila lämpiää helteillä todella nopeasti käyntilämpötilaan. Siitä sain idean, että mitäköhän paloilman esilämmitys vaikuttaisi. Varsinkin meillä kattila on tällä hetkellä  kylmän autotallin vieressä, ilman varsinaista lämmitystä. Niin sisälämpötila laskee lämmitysvälin aikana jopa alle 10 asteeseen.

No tuumasta toimeen ja seuraavanlainen viritys paikoilleen: http://aijaa.com/il4Neo

Eli ensiöilma kulkee jonkin matkaa hormin putkea pitkin ja lämpiää matkalla.

Nyt kuusi lämmityskertaa takana tuolla virityksellä ja kattilan toimintaan on tullut selkeää ryhtiä. Pesällisen palamisaika on lyhentynyt, varaaja lämpiää nopeammin ja savukaasut on noussut 220 => 250

Kohta on tulossa kunnollista koivua, niin mielenkiinnolla odotan miten paljon vesi lämpiää täydellä pesällisellä. Tällä hetkellä tarvitaan 1.5 pesällistä suulin purkujätettä, jotta varaaja lämpiää 30/20 => 80/80

Vielä kun saisi lambdan säätään ilmoja 

[sakarif]

Marko, millä tuossa säädetään kokonaisilmamäärää (en ainakaan kuvasta hoksannut säätöä)?

[Marko]

Tuossa kattilassa on ensiö ja toisioilmalle oma säätönsä. Ensiöilman säätö on tuossa kuvassa ilmastointi putkesta noin 30cm ylempänä. Se on ihan kiinteä säätö, tappi jonka päähän on hitsattu pyöreä levy. Tuosta otin pois sen lämpötilan mukaan säätyvän läpän, koska en oikein ymmärrä sen hyötyä, koska kuitenkin kanavassa on kiinteä säätö...

Toisioilman säätö on kattilan etupuolella, alemman luukun yläpuolella. Se saakin sitten ihan raikasta ilmaa.

[Marko]

Nyt sain laudanpätkät ja vanhat päreet toistaiseksi poltettua ja sai nostaa kunnon tavaraa väliliiteriin! Keväällä tuli klapisäkit täyteen niin tein muutaman tuollaisen lavan, johon pinosin puut. Bilteman halpis mittari näytti 18 rosenttia kosteudeksi, aikalailla puut ainakin vajonnut kun olivat yläpienaan saakka keväällä.

http://aijaa.com/ICOADz

[repa]

Nyt sain laudanpätkät ja vanhat päreet toistaiseksi poltettua ja sai nostaa kunnon tavaraa väliliiteriin! Keväällä tuli klapisäkit täyteen niin tein muutaman tuollaisen lavan, johon pinosin puut. Bilteman halpis mittari näytti 18 rosenttia kosteudeksi, aikalailla puut ainakin vajonnut kun olivat yläpienaan saakka keväällä.

http://aijaa.com/ICOADz

Päädyin aikalailla saman näköiseen lavaan. Hiukan siinä tulee rukkasenjälkiä kun latoo kalikat lavalle mutta on aika helppoa siitä niitä ottaa, puhumattakaan siitä että pieneentilaan mahtuu paljon puita verrattuna esim säkkitavaraan. Huonopuoli ehkä se että ihan nopeinta kuivumista ei saa kun kalikat tuppaa menemään liian tiiviisti pinoon.

Itelle lipsahti hiukka liiankin iso lava, liki 2 mottia, mutta on niitä helppoa ja nopeata roudata paikasta toiseen, jopa sateeen alta sisälle ja taas ulos 

Jatkossa olis tarkoitus tehdä niihin peltikatot.

[Marko]

Tuohon mahtuu vajaa puoltoista mottia, ja oli kyllä keväällä ihan maksimi kuorma Valmetille. Meinas olla etupyörät kevyet. 

[sakarif]

Onko Markolla kuinka paljon noita lavatelineitä kierrossa? Minulla oli tuollaisia muutama mutta purin ne pois, koska vievät niin älyttömästi tyhjänä tilaa. Sen jälkeen olen käyttänyt noita rautakehikollisia lavoja, jotka eivät vie tyhjänä tilaa.

http://www.puulammitys.info/index.php?topic=578.msg11109#msg11109

Noita on kierrossa noin 60 kpl. Parin vuoden puut on aina valmiina.

[AnssiKo]

Onko Markolla kuinka paljon noita lavatelineitä kierrossa? Minulla oli tuollaisia muutama mutta purin ne pois, koska vievät niin älyttömästi tyhjänä tilaa. Sen jälkeen olen käyttänyt noita rautakehikollisia lavoja, jotka eivät vie tyhjänä tilaa.

http://www.puulammitys.info/index.php?topic=578.msg11109#msg11109

Noita on kierrossa noin 60 kpl. Parin vuoden puut on aina valmiina.

Toisella oli häkeissä klapeja ja toisella halkoja. Mites noi rautaversiot toimii klapien kanssa?

Täällä logistiikka hoidettu lavapohjaisilla laatikoilla, klapikoneen kuljettimella suoraan laatikkoon ja hanskanjäljet säästetään myöhemmäksi.

[sakarif]

Mites noi rautaversiot toimii klapien kanssa?

Täytyy myöntää, että en ole koettanut isommassa mittakaavassa. Rautoja voi siirtää helposti poraamalla reiät toisiin kohtiin, jolloin niiden väliksi saa noin 55 - 60 senttiä. Näin ainakin puolimetrinen pysyisi paremmin. Sen verran on tullut kokeiltua, että olen vetänyt sahalla yhden lavallisen puoliksi ja ne ainakin pysyivät vielä hyvin kyydissä kun veli-matilla lavaa siirteli.

Toinen mitta mitä taloudessa menee on n. 30 cm saunaan, tuvan hellaan ja takkaan. Niissä kuitenkin tulee polteltua niin vähän verrattuna tuohon päälaitokseen, että ei ole ollut tarpeen miettiä logistiikkaa uudestaan.