Atmos DC75 otettu käyttöön

[Markku]

viitaten edellisen edelliseen. Asensin siis Tigex vedontasaajan en vedonsäädintä

Terminologisesti kyseinen laite on vedonrajoitin ei vedontasaaja, vaikka vedon aiheuttamiin muutoksiin pyritäänkin.
Kyseisen laitteen " tulkinta " tulee vieraskielen käännösvirheestä.

Vertaan esimerkiksi kaasuttimeen / kaasuttajaan...jäähdyttäjä ...jäähdytin...lauhdutin...lauhduttaja, mikä näistä on oikea termi moottori/ konetekniikassa.
Oikea vastaus kaasutin...jäähdytin...lauhdutin

[att57]

Terminologisesti kyseinen laite on vedonrajoitin ei vedontasaaja, vaikka vedon aiheuttamiin muutoksiin pyritäänkin.
Kyseisen laitteen " tulkinta " tulee vieraskielen käännösvirheestä.

Vertaan esimerkiksi kaasuttimeen / kaasuttajaan...jäähdyttäjä ...jäähdytin...lauhdutin...lauhduttaja, mikä näistä on oikea termi moottori/ konetekniikassa.
Oikea vastaus kaasutin...jäähdytin...lauhdutin

Olkoon sitten vaikka vedonrajoitin, tempasin tuon  Tigex-vedontasaajan myyjän sivuilta. No joka tapauksessa hormiin asennettu ja rajoittaa vetoa. Kelpaako?

[seppol]

Ei ole olemassa mitään vetoa. On vain paine-ero uunin "yli", jota tuo läppä mittaa. Tätä eroa se pystyy vain pienentämään, ei koskaan suurentamaan. Läppä on rinnan uunin ja sen ilmansäätimien kanssa (ensiö ja toisioilma).

Yleensä kait ajatellaan että puu poltetaan uunissa täydellisesti. Tämän läpän kohdalla savukaasuissa ei pitäisi olla palamatonta hiiltä tai häkää. Lanttaamalla päästöt ei pienene vaikka savukaasujen pitoisuus pienenee.

[Markku]

Ei ole olemassa mitään vetoa. On vain paine-ero uunin "yli", jota tuo läppä mittaa. Tätä eroa se pystyy vain pienentämään, ei koskaan suurentamaan. Läppä on rinnan uunin ja sen ilmansäätimien kanssa (ensiö ja toisioilma).

Yleensä kait ajatellaan että puu poltetaan uunissa täydellisesti. Tämän läpän kohdalla savukaasuissa ei pitäisi olla palamatonta hiiltä tai häkää. Lanttaamalla päästöt ei pienene vaikka savukaasujen pitoisuus pienenee.

Veto syntyy paine-erosta. Fysikaalinen lämpöliike tämän aiheuttaa.
niinpä...panospoltossa ei koskaan missään olosuhteissa päästä täydelliseen palamiseen.

[seppol]

Käsitteeseen veto kuuluu käsittääkseni myös kaasumäärä. "Vetää että Humisee" sanotaan. Paine-ero saa aikaan kaasun liikkeen.

Ai että lähtökohta on ettei palamista saada kunnolla tehtyä. Mitä sitä siten täällä käsitellään. Paljonko nokea savukaasussa lähtökohtaisesti pitäisi olla.

[att57]

Ei ole olemassa mitään vetoa. On vain paine-ero uunin "yli", jota tuo läppä mittaa. Tätä eroa se pystyy vain pienentämään, ei koskaan suurentamaan. Läppä on rinnan uunin ja sen ilmansäätimien kanssa (ensiö ja toisioilma).

Yleensä kait ajatellaan että puu poltetaan uunissa täydellisesti. Tämän läpän kohdalla savukaasuissa ei pitäisi olla palamatonta hiiltä tai häkää. Lanttaamalla päästöt ei pienene vaikka savukaasujen pitoisuus pienenee.

Ei ole vetoa eikä imua.

Mieluummin kehaisen kuitenkin tuttavani itsemuuraamaa tulisijaa sanoin: hyvinhän se vetää
kuin:onpas hormin ja huoneen välillä hyvä paine-ero.

Onhan moottorissakin kansankielessä imusarja vaikkei siellä mitään imua ole, vain ulkopuolella olevan ilmanpaineen alentuma.

[Nuohooja]

Nuohousilmoitus: Aihe siivottu pahimmista aiheeseen liittymättömistä vastauksista.

Tämä viestiketju on projektikuvaus, ja tarkoitettu ensisijaisesti aloittajan projektin kuvaukselle, ikäänkuin projektipäiväkirja. Jos tulee tarvetta kommentoida, olkaa hyvät ja avatkaa rinnakkainen Keskustelu-alkuinen aihe syntyneelle keskustelulle.

[sakarif]

Aika rientää ja viides talvi lähdössä seiskavitosella tulille. Suurempia ongelmia ei ole alun opettelun jälkeen ollut. Arinakivet vielä ehjät ja oikeastaan tuo savukaasuimurin laakerien vaihto on ollut ainoa varsinainen korjaus, joka sekin oli itse aiheutettu.

Eilen lämmittäessä savukaasut nousi 280 asteeseen, joten taitaa olla aika nuohota. Viimeksi on nuohottu 18.2. Liian tiuhaan ei tarvitse pannua rassata. Alapesän tuhkat toki tyhjennetty useammin. Savukaasut normaalisti n. 240 astetta.

30 pinomottia otin varastoon talveksi puita, joten vähän kiukkuisemmankaan talven ei pitäisi tuottaa ongelmia.

Logiikan käyttöliittymää tuli viilattua mutta sisäänrakennettu web-server ei ihan pysty siihen mitä haluaisin. Sopivan ajan löytyessä pitää kirjoittaa oma softa käyttäen logiikan APIa.

Ihan insta-tiliä en viitsinyt alkaa tekemään, vaikka se muotia onkin. Mutta eikös tuokin ole jonkinlaista somettamista. 

[sakarif]

Kuudes talvikausi lähdössä käyntiin ja ilman ongelmia tähän asti menty. Varaosia tilailin Virosta hyllyyn. Pari imurin kehää sekä etuluukkujen eristeitä. Alaluukun eriste on kulunut tarkastusikkunan kohdalta suuremmaksi kuin reikä aluperin oli mutta tämä talvi vielä tuolla päästään.

Muutama muutos vuosien varrella on tehty lähinnä tilan puolesta. Lisää hyllyjä, jotta mahtuu paljon tavaraa. Parhaat lisävarusteet ovat kyllä olleet pyykkinaru ja allas. Eristeissä olisi vielä tekemistä, jos haluaisi hifistellä ulkonäön kanssa. Wyrtin ilmastointiteippi täyttä kuraa. 3M pysynyt paikoillaan eristeissä alusta asti.

Rakennusvaiheessa laitettu lattiapinnoite haukkunut hintansa. Lattia niin helppo lakaista, roskat sopivaan pahvilootaan ja uuniin.

Edit: kuvat liitteenä

[vesar]

Moro

Sopiiko udella tarkennuksia tuohon talo- pannuhuone varaajakytkentään, tai tarkemmin sen käyttöön? Luin ketjun, mutta hiukan jäi vaivaamaan.

Onko sinulla koko ajan kierto talolle päällä, vai ajetaanko talon varaaja (lähes) tyhjäksi, ja vasta sitten käynnistetään kiertopumppu ja vaihdetaan talon varaajan jäähtynyt vesi pannuhuoneen lämpimään? Kierto taas seis kun talon varaaja on ladattu ja pannuhuoneeseen palaava vesi alkaa olla lähellä lähtevän veden lämpöjä? Eli 90% ajasta vesi ei kierrä eikä siten tule pitkähkön kanaalisi lämpöhäviöitä muulloin kuin latauksen aikana?

Omassa projektissakin alkoi houkuttamaan moinen vaihtoehto nyt kun tämän luin. Josko uhraisi tallista muutaman neliön ja hankkisi vielä kolmannen varaajan tuonne tallin puolelle...

Vesa

[sakarif]

Onko sinulla koko ajan kierto talolle päällä, vai ajetaanko talon varaaja (lähes) tyhjäksi, ja vasta sitten käynnistetään kiertopumppu ja vaihdetaan talon varaajan jäähtynyt vesi pannuhuoneen lämpimään? Kierto taas seis kun talon varaaja on ladattu ja pannuhuoneeseen palaava vesi alkaa olla lähellä lähtevän veden lämpöjä? Eli 90% ajasta vesi ei kierrä eikä siten tule pitkähkön kanaalisi lämpöhäviöitä muulloin kuin latauksen aikana?

Hei,

Pannuhuoneen kaksi varaajaa on sarjassa ja talolta paluu on sarjan viimeisen alaosaan. Siirrosta talolle huolehtii Termomat 2, joka tällä hetkellä on asetettu niin, että kun talon varaajan ylälämpö laskee 32 asteeseen, käynnistyy siirtopumppu. Pumppu sammuu kun talon varaajan alaosan lämpötila nousee 50 asteeseen tai jos päävaraajan lämpötila on 3 astetta pienempi kuin talon varaajan yläosa (päävaraajassa ei ole enää energiaa). Lisäksi voidaan asettaa energiamäärä (lämpötila), joka jätetään päävaraajaan. Myös sähkövastuksen ohjaus onnistuu tai muun vaihtoehtoisen energialähteen ohjaus.

Antureihin tarvitaan siis 1 x 4-napainen johto talon varaajalta Termomatille sekä yksi anturi päävaraajalta Termomatille.

Koko homma kiertää erillisen logiikan kautta, jossa voidaan asettaa siirtopumppu käsikäytölle (kesä) tai automaatille (talvi). Kesäaikaan siirto tapahtuu logiikan kautta talossa ja pannuhuoneessa olevien kytkimien kautta, jotka ajavat siirtopumppua 30 minuuttia per painallus (suihku- tai asianpesuvesi). Talvikäytöllä logiikka noudattaa Termomatin vakiokäyttäytymistä.

Muutamia ongelmia tässä on:
- pumppauksen aloituslämpöä joutuu säätämään kelien mukaan
- jos molemmat varaajat tyhjiä, aloittaa Termomat siirron heti kun päävaraajaan lämpötilan vähänkin nousee (laitettava manuaalille vähäksi aikaa). Turhaa kiertoa, koska kattila ei lämmitä niin nopeasti mitä siirtopumppu siirtää.

Nämä ongelmat voi helposti poistaa tuon erillisen logiikan avulla mutta laiskuutta ja muiden "tärkeämpien" tekemisten vuoksi jatkojalostus on jäänyt vielä suunnitelma valmis -tasolle.

Kysy, jos jotain jäi epäselväksi.

Edit. Lisäystä:

Logiikassa myös ohjelmoitu niin, että jos latauspumpulle tulevan veden lämpötila nousee yli 65 asteen ja savukaasuimuri on päällä, ajetaan siirtopumppua 5 minuuttia.

[vesar]

Moro

Eli suunnilleen niin kuin ounastelinkin. Pikkuvaraajan lämpötilan mittaus haetaan talolta asti, joten saadaan parempaa tietoa. Kierron aikana mittaus onnistuisi pannuhuoneenkin päässä, hiukan enemmän virhettä mittauksessa. Mutta varaajan lämpö, joka käynnistää kierron, pitää kyllä hakea talolta asti. Ilmaisesti Termomat on muuten hyvä laite, jos et ole sitä jo kokonaan korvannut logiikalla.

Jossain aiemmassa postauksessa mainitsit, että talolle viedään 70-asteista vettä. Muovikanaalithan eivät ihan sataa astetta kestä, joten hyvä niin. Tekeekö tuon ihan termostaattinen sekoitusventtiili varaajan vedestä ja paluuvedestä vai mikä laite siinä on? Ja onko hyvä valinta vai tekisitkö nyt toisin, jos uusiksi tekisit?

Kiitokset valaisusta!

Vesa

[sakarif]

Ilmaisesti Termomat on muuten hyvä laite, jos et ole sitä jo kokonaan korvannut logiikalla.

Tarkoitus on jossain vaiheessa korvata tuo omalla logiikalla mutta ei ole ollut kiire kun se toimii tyydyttävästi noinkin.

Jossain aiemmassa postauksessa mainitsit, että talolle viedään 70-asteista vettä. Muovikanaalithan eivät ihan sataa astetta kestä, joten hyvä niin. Tekeekö tuon ihan termostaattinen sekoitusventtiili varaajan vedestä ja paluuvedestä vai mikä laite siinä on? Ja onko hyvä valinta vai tekisitkö nyt toisin, jos uusiksi tekisit?

Speksien mukaan tuo kanaali kestää 85 astetta jatkuvalla käytöllä. Hetkittäin 95 astetta sallittu (100 h / vuosi). Varaajat lämpiää noin 80 - 84 astetta, joten en ole siinä sekoittajaa käyttänyt, vaikka 3-tieventtiili siinä onkin asennettuna.

[sakarif]

Pitkästä aikaa inspiraatio iski ja aloitin "prosessi"-näytön koodailun. Tässä ensimmäinen versio, josta vielä puuttuu toinen varaaja, kiertovesien lämmöt ja pumppujen ohjaukset. Tuota värien blendausta piti hieman laskeskella ja vieläkin siinä on säätämistä, jotta tulee tyydyttävä. Loput 1-wire vehkeet tuli tänään mutta sitä ei tiedä milloin ehtivät paikoilleen.

Ohjelmisto tehty Visual Studiolla kielenä C# ja arvot haetaan asynkki HTTP:llä (Loxone-logiikka).

[sakarif]

Liekö tämä oikea paikka mutta samaan projektiin menee niin laitetaan tänne.

Systeemi päivittyi aurinkopaneeleilla. 45 kpl 310 W paneeleita nakeltiin katolle. SMA:n 10 kW invertteri syöttää ja WattRouter huolehtii siitä, että verkkoon ei valuteta turhaan sähköä, vaan ohjataan varaajan 9 kilowatin vastukselle. Tavoitteena jonkin moinen sähkön säästö sekä kesäksi vapaata puulämmityksestä (voiko tällä foorumilla tällaista sanoa  ). Saksasta tilailtiin kaikki vermeet ja itse asenneltiin sähköjä lukuunottamatta.

Perjantaina käännettiin tulille ja sunnuntaina sain WattRouterin konffailtua, joten tämä päivä oli ensimmäinen kokonainen päivä kun ylimääräinen sähkö puhallettiin varaajaan. Lämpötilan eiliseltä illalta ja tältä illalta. Sen verran tuo WattRouter tuotti jo hyödyllistä dataa, että vaihekuormaa pitää hieman optimoida. Mielenkiinnolla odotellaan ensimmäistä kokonaista viikkoa ja kuukautta, jolloin vasta pääsee dataa kunnolla vertaamaan aikaisempiin.