Attack DPX 45 Profin käynnistely ongelmaa...

[Repa]

Niin, toi pannuhan sitä vetoa tarvii, eikä hormi. Oikea paikka vedonmittaukselle olis mielestäni pannun ja imurin välistä verrattuna pannuhuoneeseen, koska vain se vaikuttaa pannun toimintaan.

Jos imuri on päällä ja pannu ( savukaasut ) suht kylmiä, ei hormissa ole vetoa juuri lainkaan, sen tietää mittaamattakin.

Noita savukaasun lämpötiloja on turha katella jos palaminen ei oo kunnossa, toki toistenpäin: palaminen ei ole kunnollista jos savukaasut ovat kylmiä.

Tuo alkusytytys on tärkeä vaihe, ilman kunnollista alkuhiillosta ei toisiopalo voi syttyä. Puiden koosta ja laadusta riippuu paljon miten alkuhiillos syntyy. Oireista päätellen alkuhiillos ei ole riittävä.

Luulen edelleenkin että vetoa ( tarkoitan itseasiassa puhallusta ) on liikaa ja se taas jäähdyttää palamisprosessia niinpaljon että kunnon palamislämpötilaa ei saavuteta.

Itellä 20 v sitten oli samoja ongelmia, silloin ei taidettu tuntea termiä "käänteispalo", se taisi olla jonkinlainen "uusi alapalo". Nyttemmin imuri katolla horminpäässä ja ilmakanvat tehty täysin uusiksi.

Hmm. Ketjuihin kirjoittelevien olisi hyvä lisätä oman lämmitysjärjestelmän tiedot allekirjoitukseen niin olisi helpompi seurata
mistä järjestelmästä kirjoittaja kertoilee kokemuksia.

Senverran modattu ja merkiltään tuntematon pannu, etten kykene tuohon vastaamaan, käänteispalo ja n. 100 l puupesä kuitenkin.

[syrjaki]

Vedon mittaus pitäisi tehdä tiiviillä hormilla pannuhuoneen ja hormin väliltä. Ongelmana tuossa on, että veto riippuu savukaasujen lämpötilasta ja tuo ilmoitettu alipaine/veto ilmeisesti kuvastaa tilannetta, jossa x lämpöiset savukaasut ovat hormissa, mutta hormi on "tiivis" eli ei siis oikeasti käytössä. Teoreettinen tilanne siis.

Yksinkertainen tapa lisätä testien ajaksi vetoa on jatkaa hormia jollain tilapäisellä putkella ylöspäin ja katsoo vaikuttaako tämä kattilan toimintaan.

Alla vielä selitys tuosta vedon laskennasta Lontoon murteella.

http://www.engineeringtoolbox.com/chimney-sizing-d_175.html

[pelti]

Jos haluaa kokeilla kunnon alkusytytyksen vaikutusta, niin suosittelen ostamaan pussillisen grillihiiliä (ei maksa montaa euroa). Sen pussin kippaa pohjalla, poltelee siinä tuohia, tms sytykettä, että saa hiillokset kauttaaltaan punaiseksi. Sitten puut hehkuvan hiilloksen päälle. Jos tuolla ei kaasutus lähde, niin jossain on sillon vikaa

[Repa]

Jos haluaa kokeilla kunnon alkusytytyksen vaikutusta, niin suosittelen ostamaan pussillisen grillihiiliä (ei maksa montaa euroa). Sen pussin kippaa pohjalla, poltelee siinä tuohia, tms sytykettä, että saa hiillokset kauttaaltaan punaiseksi. Sitten puut hehkuvan hiilloksen päälle. Jos tuolla ei kaasutus lähde, niin jossain on sillon vikaa

Kyllä, ite pyrin aina jättämään vähän palamattomia hiiliä pesänpohjalle kun lopetan polttamisen. Turhaa muutenkin yrittää viimeisiä poltella huonolla hyötysuhteella.

Sytykkeenä käytän sanomalehteä, semmosia missä on kuivia juttuja. Oikeassa suunnassa repien siitä saa parin sentin siivuja, jotka roihahtavat aika kuumasti eikä tule hirveesti tuhkaa.

[Jortsu]

Eipä tuo sytytyksestä ole kiinni. On sytytetty sen miljoonalla eri tavalla ja jos polttaa kaksi pesällistä peräkkäin niin entisen hiilloksen päälle lyöty uutta puuta ja silti sama tulos vaikka olisi minkälainen hiillos... Nuo työt tuppaa haittaamaan harrastuksia niin en vielä tänään kerennyt mittarin hakuun mutta huomenna toivonmukaan pääsee mittaushommiin. Profissahan tuo käyttölämpötila säädetään siitä taulussa olevasta nupista. itse olen kääntänyt sen 93 astetta. Käyttölämpö on 72 astetta kunnes 3000l varaaja on lähes täyttynyt sillä 72 asteisella vedellä ja alkaa tulla liki 70 asteista vettä kattilalle, toisella kierroksella lämpö on n. 80 astetta jne... Kattilassa veden lämmönnousu on siis n.10 astetta.

[Juhanisto]

Ehkä kannattaisi etsiä kuumempi termari, paremmin kattila toimii jos käyttölämpö on se reipas +90. Siis uskaltaisi laittaa 83 termarin joka on kai "kuumin" mitä saa. Saisi ainakin tuon varaajan helpommin kuumemmaksi. Tuo voi vaikka ratkaista koko toisiopalo ongelman.

[Repa]

Lukasinpa koko ketjun läpi.

Kun muistelee omia ongelmia ja samalla miettii Jortsun ongelmia niin olen tullut siihen tulokseen että ensiöpuolikin saa liikaa ilmaa. Häkäpöntöissäkin annetaan "ensiö"puolelle hyvin nirkosesti ilmaa ettei varsinaista palamista tapahdu vaan sopivasti kaasutusta. Itekkin yritin ensin palamista parantaa lisäämällä puhallusilmaa, muttei toiminut. Pannuhuone oli melkoinen savustamo.

Kahdella imurilla ei voi olla kyse vedon puutteesta vaan tosiaan päinvastoin. Eli puhallinten ilmamäärät ihan minimille ettei varatopesä ole ilmiliekeissä. Kun varastopesässä voimakaat ilmiliekit niin luukkua avatessa savua tuppaa tietysti tulemaan pannuhuoneeseen.

Itseasiassa tänään tuli attackilta vastaus. Edelleen ovat sitä mieltä ettei veto riitä.  

Tuo lienee jonkinlainen "patenttivastaus", joka annetaan kaikille kysyjille.

Käänteispalon "mysteerit" alkoivat avautua kun tutustuin tohon häkäpöntön toimintaan.

[Jortsu]

Joo tuo patenttivastaus on nykyään joka firmassa arkipäivää... "Vika ei voi olla meidän tuotteessa vaan se on jossain muualla..."

Äsken nasautin mittarin seinään ja tein mittaukset kylmällä hormilla ja suht viileällä pannuhuoneella kun edellisen kerran lämmitetty toissa päivänä. Eli painepuoli pannuhuoneeseen ja "-" letku hormiyhteen vierestä palokatkomassa/villahöttöön reikä ja siitä letku piippuun. Mittari näytti noin 2Pa, kun käänsin darcon savuimurin täysille sain mittariin ihan aavistuksen reilu 20Pa, kun käynnistin attackin oman puhaltimen niin paine-ero putosi n. 16Pa:han mikä hieman ihmetytti?!? Kaikenjärjen mukaan puhallin kuitenkin toimii oikeaan suuntaan koska muutenhan kynsitulia tehdessä alkuhiillosta varten tuli ei menisi alaspäin vaan ylöspäin ja savut tulisi tupaan?!? Vaikka helposti savuttaakin sisälle kun koko varastopesä on liekeissä niin silti uskon puhaltimen toimivan oikeinpäin.  Seuraavaksi poistan letkut ja lämmitän padan ja koitan illalla vielä tulen sammuttua työntää letkun kun hormi on kuuma luontainen veto on huipussaan, polton aikana en arvaa pitää noita letkuja paikoillaan kun näkyy tuo mittausneste olevan tulenarkaa kamaa. Mutta jos kylmällä hormillakin tuolla imurilla saa aikaan 20Pa paine eron niin se Attacin manuskassa vaadittu 20-30Pa täyttyy...

[Maatilallinen]

Joo tuo patenttivastaus on nykyään joka firmassa arkipäivää... "Vika ei voi olla meidän tuotteessa vaan se on jossain muualla..."

Äsken nasautin mittarin seinään ja tein mittaukset kylmällä hormilla ja suht viileällä pannuhuoneella kun edellisen kerran lämmitetty toissa päivänä. Eli painepuoli pannuhuoneeseen ja "-" letku hormiyhteen vierestä palokatkomassa/villahöttöön reikä ja siitä letku piippuun. Mittari näytti noin 2Pa, kun käänsin darcon savuimurin täysille sain mittariin ihan aavistuksen reilu 20Pa, kun käynnistin attackin oman puhaltimen niin paine-ero putosi n. 16Pa:han mikä hieman ihmetytti?!? Kaikenjärjen mukaan puhallin kuitenkin toimii oikeaan suuntaan koska muutenhan kynsitulia tehdessä alkuhiillosta varten tuli ei menisi alaspäin vaan ylöspäin ja savut tulisi tupaan?!? Vaikka helposti savuttaakin sisälle kun koko varastopesä on liekeissä niin silti uskon puhaltimen toimivan oikeinpäin.  Seuraavaksi poistan letkut ja lämmitän padan ja koitan illalla vielä tulen sammuttua työntää letkun kun hormi on kuuma luontainen veto on huipussaan, polton aikana en arvaa pitää noita letkuja paikoillaan kun näkyy tuo mittausneste olevan tulenarkaa kamaa. Mutta jos kylmällä hormillakin tuolla imurilla saa aikaan 20Pa paine eron niin se Attacin manuskassa vaadittu 20-30Pa täyttyy...

Kattilan puhallin vähentää paine-eroa hormiyhteessä koska se painaa ilmaa hormiin päin, eli mittaat paine-eroa kahden puhaltimen välistä. Jos mittaat paine-eroa kattilasta niin silloin kattilan puhallin lisää paine-eroa.

Ainakin noissa alapaloisissa ensiöilmaa lisäämällä saa savukaasun lämpötilan nousemaan, ei se liiasta ensiöilmasta ainakaan laske. Tietysti toisioilma ei sitten välttämättä riitä ja kattila savuttaa sekä palaa huonolla hyötysuhteella, mutta savukaasu on kuumaa, puu häviää pesästä ja lämpöä syntyy.

Tietysti jos se toisioilma nyt ihan pienellä on tai kokonaan kiinni niin silloin palaminen tosi huonoa.

[Marko]

Onko tähän löytynyt mitään ratkaisua tai parannusta toimintaan?

[Jortsu]

Ei ole selvinnyt... Laitoin eilen Latomaattiin 83 termostaatin tilaukseen. Ajattelin kokeilla saisiko tuon paremmin toimimaan jos kattila kävisi vähän kuumempana. Tällähetkellä 72 termostaatti paikoillaan niin lämpö ei nouse yli tuon ennenkuin koko 3000l varaaja alkaa olla n.65 asteista.

[Marko]

Mutuilen tähän nyt jotain oman kattilan käynnistysvaikeuksista viisastuneena.

Äkkiseltään tuntuisi että tuossa on nyt vetoa liikaa. Isokokoinen piippu 30x30 900cm^2 vs halkaisija 20cm, 315cm^2.
Voiko noihin mataliin savukaasuihin olla syynä, että se vetää toisioilmaa savukaasun sekaan niin paljon että savut ovat noin alhaiset ja samalla estää toisiopalon syttymisen? Oletko kokeillut laittaa molemmat ilmaräppänät minimiin ja savukaasuimurin pois päältä. Sitten se paljon mainostettu alkuhiillos ja isompia puita päälle.

[Jortsu]

Nyt oon muutamana viime kertana saanut savukaasut liki 160 asteiseksi ja toisiopalokin näyttäisi palavan, ilmeisesti veto ei meinaa vieläkään kun sunnuntaina myrskyllä pelasi parhaiten mitä koskaan ja nyt kun on pakkaskelejä niin pelaa paremmin. Toisio ilmaa käänsin jonkinverran pienemmälle mutta sitä olin kokeillut jo aiemmin. Akvatermiltä oli latomaatin termostaatit tilapäisesti loppu mutta tulee 83 asteinen jahka saavat niitä. Tuntus tuo palo toimivan paremmin kun kattila käy kuumempana, nyt kun latomaatissa on 72 asteinen termari paikoillaan niin kattilan lämpö pysyy tuossa samaisessa 72 asteessa olipa kattilassa miten infernaaliset liekit tahansa jos vaan varaajan alaosasta palaava vesi on alle 60 asteista.

[Klapi]

Morjes Jortsu,

Meillä on tämä sama kattila ollut jo kaksi talvea ja hyvin se on kyllä pelannu.. ajattelin laittaa sinulle listausta omista kokemuksista.

1. Tyhjennä tuhkat varasto- ja alapolttopesästä ennen sytytystä. (eihän sinne taho mahtua puitakaan jos on monen viikon tuhkat pesässä ja vaikuttaa todella paljon polttoon)
2. Tee kunnon tulet pesän pohjalle pienellä sylillisellä, pienillä (ohkasilla) puilla ja anna niiden palaa niin kauan että saat niistä hyvän kerroksen hiiliä (n.5-10 cm) siihen tulipesän pohja-aukon päälle.
3. Lataa puita täyteen ja lado ne siten että ei mene isoja puita just sen pohjareiän kohdalle.
4. Anna palaa pesällinen lähes loppuun asti siten että hiillosta on pohjalla se n. 10 cm kerros jäljellä
5. Lataa tarvittaessa uusi pesällinen.
6. Lämmityskaudella kun on kunnolla kulutusta kattilaan voi ladata pesän täyteen vaikka olis jo varaajan ja kattilan lämmöt säädetyssä max. (85-90 ast.) asetuksessa ja jättää kattilan ns. valmiustilaan. Kun lämpö laskee kattila alkaa taas polttamaan ja pitää lämmöt halutussa. Itse käytän tätä ominaisuutta helpottamaan uudelleen sytytytystä siten että säädän kattilan termarin lämmityksen jälkeen minimi asentoon ja aamulla on vielä hyvät hiillokset pesässä. (kannattaa olla kytkettynä se ylilämpökierukkakin)

Meillä on kattilan ilmapeltien säädöt seuraavasti:

Yläpuolinen pelti (ensiö), noin puoliksi auki.
Alapuolinen (toiso) pelti, tehdasasetuksen kolmiolla merkatusta hieman isommalla (n. reilu 1/3 auki)  

Sitten sen pienen oikeanpuoleisen vääntönamiskan (savukaasun minimilämpötila) asetus on n. 50-60 asteessa.

Puut on hyvin sekalaista seurakuntaa ja aika lailla halkaisematonta rankaa, joitakin isompia aina mukana.

Onko sulla alkuperäinen attacin savukaasulämpömittari piipussa kiinni? Sen näyttämä kannattaa tarkistaa kylmänä (siis onko se siinä 20-30 astetta) Tuntuu helposti asteikko puörähtävän väärään kohtaan.

72 asteinen termari on meillä laddomatissa.

Joka tapauksessa olen ollut tyytyväinen kattilaan, mutta nyky tiedoilla ottaisin ehdottomasti lambda mallin, kun sattuu torppa oleen taajamassa ja kaikki ylimääräiset savutukset tuppaa ketuttaan naapureita.

[Jortsu]

Sain tuossa viikko takaperin latomaattiin 83 termostaatin mutta en ole kerennyt sitä vaihtamaan paikoilleen. Samalla tyylillä on menty kun klapin tekstissä. Kokeilin muuten piruuttaan laittaa nuo ilmansäädöt noin samalla tavalla niin en saanut savukaasun lämpöjä kuin 90 asteiseksi. Olen tuon omani saanut joten kuten toimimaan on toisio-ilma melkein kiinni, ehkä 1/8 auki, ensiö ilma täysille ja kattilan sisäpuolelta irrotin ne ensiö-ilman ohjaimet jolloin savukaasut nousi vielä n.5 astetta. Toiminta tuolla lienee jotain alapalon ja käänteispalon väliltä mutta sentäs sillä nytten talo lämpiää, savukaasut pyörii n. 150-170c. Ylikuumenemiskierukka on minulla sulusta kiinni kun alkaa vesi juosta läpi jo kun kattilavesi on n.80-85 asteista vaikka varo on 95asteinen, säätöä siinä ei ole mutta onhan se hyvä noinkin niin voi hätätilanteessa tempasta sulun auki ja jäähdyttää manuaalisesti kattilan. En tiedä onko termostaattitasku niin lähellä savukaasukanavaa vai mikä lie vika...

Mökinhän tuollakin lämmittää mutta nykytiedolla kiertäsin nuo attackit aika helvetin kaukaa ja  laittasin jonkun alapaloisen, samaa suosittelisin muillekkin jotka arpoo kattilan ostoa ja jotka ei halua istua aina koko iltaa kattilahuoneessa turaamassa. Hyvää attackissa oli halvempi hinta esim arimaxin alapaloiseen, huonoa löytyy sitten pidempi lista. Kattila on kaikinpuolin vähän heppoinen, pelti heppoista ja kaikin puolin viimeistelemätön. Mukana ei tullut yhdeputkea savuhormiin ja se piti _teettää_ itse haponkestävästä koska kattilasta tuleva putkenpätkä oli hitsattu niin soikeaksi että mikään valmis putki ei käynyt siihen lähimainkaan. Lisäksi miinusta tulee tehtaan tech support osastosta jotka vastaili sähköposteihin reilun viikon viiveellä, eikä muita apuja löytynyt kun liukuhihnavastaus että mittaa veto, veto ei riitä. Kun viimein hankin paine-ero mittarin ja mittasin vedon mikä täytti ohjearvot ei vastausta enää kuulunutkaan. Viimeiseksi laskisin miinuksena tuon käänteispalotekniikan joka taitaa olla pelkkää satua niinkuin hobitit ja lohikäärmeet