Attack DPX Lambda 35kw käynnistys ongelmia

[nyysis87]

Onko kukaan laittanut näitä attackin dpx lamdba kattiloita muurattuun hormiin, vai vaatiiko välttämättä jonkun haponkestävänputken?

[pelti]

juu on muuratussa piipussa, täystiilen kokoinen reikä. Toimii. En tosin tiedä mitä 30 vuoden kuluttua on piipulle tapahtunut.

[nyysis87]

Juu. Paljonkos tuossa on käytännössä nuo savukaasujen lämmöt pöhinän aikaan?

[pelti]

käytössä vain attackin oma mittari ja se näyttää 150-170 astetta, Useimmiten alle 160, nyt taitaa olla putsin tarpeessa pannu, kun huitelee 170 astetta. (tosin pari lastulevyn palaa pesässä....)

[Juhani]

Mulla rst hormilla savukaasujen lämmöt pyynti 180 kattilalla ja useimmiten 170-180, jos tulet alkaa hiipua niin 160.

[kahe]

RST-hormin savukaasut monesti 178 kattilan näytön mukaan, mutta nyt viime aikoina on alussa noussut myös 200 asteeseen ja luulen tuon johtuvan pesään laitetuista 3-4:stä briketistä, jotka palavat liian iloseen pois puiden seasta.

Sen sijaan muille kysymys tuosta kattilaveden lämmöstä. Mitä lämpötiloja kattila näyttää vedelle eri aikoihin?

Täällä pyörii 75-78 asteessa lähes koko ajan. Regumat termari on 6:lla ja sen mittarit näyttävät kattilaan meno n. 70 astetta ja lähtö n. 80 astetta. Pitääkö ottaa ja nuohota jo tuubit, kun ei lämmöt nouse yli 80 asteen.

[pelti]

Ihan samoissa asteissa pyörii. Eilenkin 170 astetta kaasut ja 78 astetta vedet (varaajasta hörppi sellaista 55 asteista sekaan).  Termaria olen veivaillut 5,5-6,5 välillä enkä ole merkittävää eroa huomannut. Sinällään mulla siellä yläputkessa (joka menee varajaaan) on  lasinen lämpömittari näyttää 85 astetta parhaimmillaan. Ja varaajan (yläosa) ulkopinnalta mitaten olen päässyt sellaiseen 91 asteeseen. Mutta eilisen keikan jälkeen hetken näytti 86 astetta, sitten putosi 84 asteeseen. Oventropin mittarien lukemat on ihan samoja kun sinulla.

Toinen hämmästely on lämpöjen kerrostuminen varaajaan; yösähköllä (okei lämmitys klo 22-06 about) kun lämmitti, kovimmilla pakkasilla putosi alalämpö 39 asteeseen (iltapäivällä klo 17) ja samoin yläosa jäähtyi voimakkaasti (vastukset siis alhaalla eli lämmitys alhaalta ylös...), Nyt kun illalla ajan varaajan niin kuumaksi kun saan (puhallin sammuu noin klo 22), niin jo nyt näillä ulkoilman lämpötiloilla klo 17 mennään 40-50 asteen alalämmöillä. (ylälämmöt 76) => ei tule riittämään yksi lämmityskerta illalla pitämään mökin lämpöisenä kovilla pakkasilla veikkaan (mutta suihkuun tulee kuumaa).... siksi vaikka 5 astetta lisää olis tarpeen varaajaan

[Juhani]

Kyllähän tuonne varaajaan kuumempaakin menee jos ylhäällä on esim +90c niin 78-80 vesi ei muutu noin kuumaksi millään.
Mittarit ei reagoi niin nopeasti kuin lämpötilanvaihtelu kattilavedessä on, kuumin vesiosa kerrostuu pienissä palasissa ylös kuten minulla seuraavassa kuvassa näkyy. Kattilan lämmöt yleensä noin 80c ja silti varaajassa ylhäällänoin 86c.

[kahe]

Täälläkin eristeiden seassa oleva putkimittari näyttää yli 80 asteen lukuja varaajan menoputkessa, vaikka oventropin mittari näyttää aika tasan 80. Yläosa nousee 82 asteeseen, jos vain viileempää tulee vielä alaputkesta tilalle. Nyt sain vihdoin logtemp koneen palautettua mittailemaan, joten pääsee taas käsiksi parempiin mittauksiin. Noiden varaajan kyljessä olevien uunimittarien perusteella tehot ovat jääneet heikoiksi vielä toistaiseksi. Puita yli 21kg, niin olen jo lisännyt noin 5kg hiillokselle.

[Juhani]

Minkäslainen klapi kahella on käytössä jos ei kerran tuu tehoja?

[kahe]

Isältä hain taas peräkärryllisen puolimetrisiä noin 5 vuotta varastossa seisseitä sekapuuklapeja. Ovat ehkä liian pieniksi pilkottuja. Seassa sitten brikettejä aina kolme kappaletta. Ei tuo noilla kyllä tehoja nosta korkeaksi näköjään. Aiemmin polttamani isot täyspitkät halot paloivat paremmin ja niitä säästänkin talveksi. Aikamoinen terva on syntynyt puupesän seinämiin.

[kahe]

Tuntus olevan iso merkitys sillä, kuinka lämmintä vettä varaajalta tulee. Nyt tuli lähes 50 asteista heti alusta lähtien. Varaajan lämmöt nousi nopeasti. Kaksi alinta anturia tekee oudon vaihdoksen kesken lämmityksen. Ikään kuin alin lämpiäisi välillä nopeammin, kunnes lopulta toiseksi alin menee lopussa ohi. Kattilalähdön anturissa on jotain ongelmaa, kun näyttää noin 10 astetta alle todellisen, vaikka on eristeiden alla putkessa. Optimistisin laskelmakin antoi 80% hyötysuhteeksi. 19 kg puita ja 2,5kg brikettejä. Sytytys pienillä tikuilla aluksi.

[pelti]

Omia kokemuksia tän päivän lämmityksestä. Pystyyn kuivutta kuusta (about 40 cm pitkiä), reilun viikon ollut pannuhuoneessa (jossa lämmin ) 18,5 kg onnistuin survomaan pesään. Alla eilistä hiiltä. Niiden päälle kourallinen puusälää pilkkomisesta ja sytykkeenä pahvia. Eli siis ei alkutulia vaan puut pesään ja tulta perään. Kattilan vesi oli 52 astetta eilisen jäljiltä.  Varaaja (3m3) alalämpö 49 astetta, varaajan yläosa 76 astetta. Lopputulema oli ylälämpo 87 astetta ja alalämpo 73. Pöyhin hiillosta jossain kolmen tunnin kohdalla, kun oli isoja kekäleitä seinien vieressä. Jotain tuostakin tulee hyötysuhteeksi jos vain osais laskea

[Pähkäilijä]

Isältä hain taas peräkärryllisen puolimetrisiä noin 5 vuotta varastossa seisseitä sekapuuklapeja. Ovat ehkä liian pieniksi pilkottuja. Seassa sitten brikettejä aina kolme kappaletta. Ei tuo noilla kyllä tehoja nosta korkeaksi näköjään. Aiemmin polttamani isot täyspitkät halot paloivat paremmin ja niitä säästänkin talveksi. Aikamoinen terva on syntynyt puupesän seinämiin.

Minkä kokoisia palikoita yleensä kannattaa polttaa käänteispaloisessa? Jäspin Econaturessa oli seikkaperäiset ohjeet jossa koivun kuoripuoli (ei tuohipuoli?) piti laittaa ylöspäin mutta puiden suhteen 32 kg 18-20 kalikkaa = 1,6-1,8 kg painoisia 

Eli yleesäkin painaako yksi klapi monta kiloa vai monta klapia mahtuu kiloon? Perstuntumalta ensimmäinen vaihtoehto tuntus paremmalle, turhaa silppua on syytä välttää, hakekattilat on asia erikseen 

[pelti]

meneekö hyötysuhteen laskenta oikeen? (samat luvut kuin tuossa yllä)

alkutilanne ennen lämmitystä (49 + 76 ) / 2 => 62,5 keskilämpö
loppulämpö  (73 + 87)  / 2= 80 keskilämpö

muutos 62,5 -> 80 = 17,5

 Kuution varaajassa toi olisi 17,5 x 1,2 kWh => 21 => ja kun kolmen kuution varaaja => 3 x 21 =63 kwh

18,5 kg puuta = 74 kWh

hyötysuhde 63 / 74 => 85%

Voiko olla noin?