Käänteispaloisen sytytys

[kahe]

Tuohan olisi paha ongelma. Ei muuta kuin endoskoopilla katsomaan reiät ja ovatko kohdillaan. Tuo kyllä selittäisi monen ongelmia.

Apalle, niin itse myös polttelin noita tikkuja syksyllä aiemmin, kylläkin puolimetrisiä, mutta paksuudeltaan ohuita, niin niillä ei vaan saanut aikaan toisiopaloa oikein koskaan. Pieninä puina pääsevät palamaan yläpesässä koko könttinä. Isommilla haloilla ei enää ongelmia lainkaan.

Oma sytyts nykyään: Hyvin käynnistyy nyt palo kattilaan jääneillä kekäleillä. Ne vaan kasaan reiän päälle, isot halot ympärille, tuohia väliin, pesä täyteen puuta tiiviisti ja tuli perään tuohiin. Hetken pitänyt luukkua rakosellaan, niin alkaa kattila jytiseen kunnolla, vanhat hiilet hehkuen ja ensimmäisistä puista tulee liekit, jotka eivät pääse pesässä nousemaan ylöspäin.

[tjh]

Mutta ymmärsinkö oikein että puut pitää pinota tiiviisti koko pesän alalle myös tuon hiillosvaiheen jälkeen? Eli jos on limittäin tai ei esim takaseinässä kiinni niin sekin häiritsee prosessia?

Kyllä puut pitää saada koko pesän alalle hiillosvaiheen jälkeen, muutoin tuo hiillos häviää samantien. Itse huomasin tuon kun alussa yritin polttaa 78 cm pesässä pelkkiä puolen metrin puita (kun nyt ei mitään muuta juuri siinä kohtaa ollut). Niitähän nyt ei saa mitenkään perin koko pesän alalle ja lopputulos oli suurinpiirtein tuollainen kuin alussa kuvailit.

Luulisin kyllä että 33 cm pulikoilla metrisessä pesässä pohjan saa riittävän piiloon ihan vain heittelemällä luukusta sisään, ainakin sen verran että jonkinlainen toisiopalo toimii. Nythän sitä ilmiötä ei kai ole juuri näkynyt..?

[tjh]

Vielä tuohon äskeiseen asiaan, olen poltellut muutaman kuution 20-30 cm pätkiksi katkottuja ruikuja. Niitä kun nakkelee sikin sokin hiilloksen päälle niin mukavasti on palanut. Ei se polttopuiden latominen pesään ole mitään ydinfysiikkaa, kuten ei se hiilloksen tekokaan.

Ei nuo lyhyet puut kyllä mielestäni sinällään selitä miksi kattila noin huonosti pelaa.

[Juhani]

Olen edelleen vahvasti sitä mieltä että mitään alkutulia ei tarvita käänteisissä, vaan alimmaisiin puihin tiivis ladonta silleen että
liekki ei pääse nousemaan ylempiin puihin. Liekin tila/kanava pitää huomioida, sen voi muotoilla vanhasta tuhkasta ja hiilistä mitä on jäänyt viime lämmityskerrasta.
Sytytys mahdollisimman alhaalta ja vetoa päälle, jos tuolla ei syty kaasuttamaan niin ilmoissa vikaa.

Polttopuiden latominen ei ole ydinfysiikkaa mutta jos tuolla saa kattilan toimimaan kuten on suunniteltu niin miksi niin ei tekisi ilman turhia työvaiheita. Ainakin itse toimin noin.
Jokainen kattila polttaa kaiken palavan materiaalin mitä sisään syötetään hiilien päälle, en epäile hetkeäkään.

[tjh]

Pitänee testata tuota Juhanin systeemiä kun seuraavan kerran lämmittää. Jos homma toimii niin varastopesän tilavuuden saa hyödynnettyä paremmin, täyttöä kun ei viitsi kovin tarkkaan hieroa jos pohjalla on jo hiillos. Sormet palaa ja savuakin pukkaa ikävästi sieraimiin..

[pelti]

Just Juhanin kuvaamalla tavalla syksy sytytelty ja hyvin toimii. Ainoat huonot lämmöt on tullut, kun pieniä klapeja on käyttänyt pesässä sytytysvaiheessa. Silloin heti sytytyksen jälkeen iso osa liekkiä nuolee yläpesän kattoa. Jos liekki pysyy sytytyksessä (tai valta osa siitä) pinottujen puiden alareunassa, ohjautuu palo sinne alas eikä yläpesä ala palaa itsekseen.

[teelaakso]

Komppaan Juhania, pesä täyteen, tuli alaosaan, hetken varastopesän luukku auki että syttyy kunnolla. Sitten luukku kiinni. Ei muita krumeluureja. Mielestäni kaasutuksen pitää onnistua aina kun ylipäätään saadaan syttymään. Tai siis kattilan ei koskaan pitäisi palaa "väärällä" tavalla. Silloin on mielestäni saatu aikaan suunnittelun kukkanen.

[kahe]

Täällä olen tehnyt isoilla haloilla sytytyksen samaan tapaan. Kasannut vain jämähiilet keskelle reiän päälle kasaan. Isoimmat halot ympärille, tuohet hiilien päälle keskelle puiden väliin. Isoja halkoja täyteen ja muotonsa takia niitä ei mene kuin noin 25kg kerrallaan. Alle kymmenen vemputusta vipunuohous vivusta. Tulta tuohiin ja humina alkaa heti ja suljen luukun hetken päästä, kun jytinä turhan kovaa. Muuta putsausta en ole tehnyt yli viikkoon ja nyt kattila vesi näyttää 80 astetta ja savukaasut huitelee yli 190 asteen. Turha putsailu vie siis vain tehoja.

[Höökvorssi]

Minä olen myös kokeillut molempia tyylejä ja päätynyt siihen ei havaittavaa merkitystä tekeekö alkutulet pienellä puumäärällä vai lataako pesän täyteen kerralla. Nyt kun parin päivän välein on tarvinnut lämmitellä, olen usein ladannut pesän lämmityksen jälkeen tai seuraavana päivänä ja todennut että varsin mukavasti roihahtaa puut palamaan kun ulkoatuotujen puiden pintakosteudet kuivuu kuumassa/lämpimässä uunissa päivän tai kaksi.
Varsin paljon lambdakattila säätää palamisen aikana ilmaläppiä senverran usein surinaa säätömoottoreista kuuluu. Meinaan vaan että hankalaa olisi pelkällä korvakuulolla kun liekkiä ei pääse näkemään, saada säädettyä palaminen noin hyväksi mitä se tässä kattilassa on.

[savuttaja]

Olen edelleen vahvasti sitä mieltä että mitään alkutulia ei tarvita käänteisissä, vaan alimmaisiin puihin tiivis ladonta silleen että
liekki ei pääse nousemaan ylempiin puihin. Liekin tila/kanava pitää huomioida, sen voi muotoilla vanhasta tuhkasta ja hiilistä mitä on jäänyt viime lämmityskerrasta.
Sytytys mahdollisimman alhaalta ja vetoa päälle, jos tuolla ei syty kaasuttamaan niin ilmoissa vikaa.

Polttopuiden latominen ei ole ydinfysiikkaa mutta jos tuolla saa kattilan toimimaan kuten on suunniteltu niin miksi niin ei tekisi ilman turhia työvaiheita. Ainakin itse toimin noin.
Jokainen kattila polttaa kaiken palavan materiaalin mitä sisään syötetään hiilien päälle, en epäile hetkeäkään.

Taitaa olla kattilamerkeissä eroja.
En ole saanut Orlania kaasuttamaan noilla konsteilla. Tuntuu vaativan aika paljon hiillosta että savukaasut syttyvät palamaan, kun ne sen läpi puhalletaan.
Tai sitten on säädöt vaan hakusessa vielä.

[Marko]

Toisessa ketjussa olikin jo jotain juttua, mutta kerrataan nyt tännekin.

Oman kattilan sytytän nykyään seuraavasti:
Alimmaiseksi ladotaan noin 8cm halkaisijaltaan olevia puita siten, että suuttimen kohdalle tulee kaksi puuta jotka muodostavat tulelle selvän reitin. Tämän päälle tuohia tms sytykettä. Sitten sytys ja puhallin päälle. Samantien latoo toisen kerroksen suurin piirtein samanlaisia puita päälle. Seuraaville kerroksille voikin laittaa jo isompiakin puita, mahdollisimman tiiviisti. Kun pesä on täysi, voi vielä hetkisen pitää luukkua raollaan, jotta pesä syttyy varmasti.

Tällä periaatteella tuo oma kattila ainakin pelaa hyvin ja saa pesän ladottua mahdollisimman tiiviisti.

[savuttaja]

Osaiskohan joku vanhempi alan harrastaja auttaa kun en meinaa millään saada käänteispaloprosessia käyntiin?

Olen juuri hommannut Termaxin Natura 80 -käänteispalokattilan, ja olen nyt muutaman päivän opetellut sitä käyttämään. Saan tulet tehtyä ja kattilan pikkuhiljaa lämpenemään, mutta siis käänteispaloprosessi ei lähde käyntiin, vaan kattilassa on "normaali tuli". Eli savua tulee piipusta sekä alaluukusta jos sinne kurkistaa (savua tulee myös yläluukusta puita lisätessä melkoisesti). Kattilan lämpötila ei myöskään nouse kuin korkeimmillaan 75C asteeseen.

Olen kokeillut erilaisia variaatioita, ja esim hiilloksen laatuun olen panostanut kunnolla - parempaa hiillosta ei enää pysty tekemään. Olen lisäksi kokeillut erilaisilla puun määrillä, sekä eri puhaltimen nopeuksilla. Myös varaajan (5000 litraa) lämpötila on ollut sytytyshetkellä erilainen (täytön jälkeen noin 5C, sitten 20C, 40C, 60C).

Kaikki ehdotukset ja vinkit otetaan vastaan.

Minulla oli vähän samanlaisia ongelmia alkuun. Toisioliekki ei tahtonut palaa kovin pitkään, vaikka oli hyväkin hiillos alkuun tehty.
Kun viimeksi kiroilin savukaasujarrujen kanssa, kun kiskoin niitä irti nuohousta varten, päätin jättää ne pois kokonaan.
Sen jälkeen on kattila pelannut kuin unelma. Sytytän pienellä sylillisellä pieniä puita vanhan hiilloksen päälle.
Annan palaa noin 10 min ja sitten lyön pesän täyteen.  Minulla syttyy ja toisioliekki palaa parhaiten jos puut pinoo harvakseltaan pesään. pieniä alle ja isompia päälle. Kun täytin pesän tiiviisti, tuppasi alkaan savuttamaan .
Yläpesässä pitäisi kuitenkin puiden jonkin verran palaa.
Mitä enemmän puut yläpesässä palaa, sitä voimakkaampi on toisiopalo ainakin minulla.
Ensiöilmalla saa palon voimakkuutta säädeltyä.
Mutta se veto oli ratkaisevin juttu tässä tapauksessa.

[Apa]

Sain oman kattilani toimimaan kun rohkenin avata masiinan ja ryhtyä tarkastelemaan ilmansäätöjä. Huomasin että ensiöilman säätimet oli miten sattuu. Toinen oli aika nätisti 9mm kohdalla mutta toinen oli ihan vinossa siten että yläpäässä auki oli ehkä 11mm ja alapäässä 6mm.

Kokeilin ensin pienentää ensiöilmaa, mutta jotenkin tuntui että kattila "tukehtui". Sitten kokeilin suurentaa ensiöilmaa ja laitoin säätimet 15mm kohdille: Johan lähti toimimaan!

Olen myös säädellyt toisioilmaa ja puhaltimien aukinaisuutta, mutta en saa niistä suuria eroja ilman radikaaleja muutoksia. Nykyiset säädöt on 4.5 kierrosta toisioilmaa ja 50% puhaltimien piirakkasäätimelle.

Minun kokemuksien mukaan myös hiillos on ehdoton vaatimus jotta kaasuuntuminen lähtee käyntiin.

[-ESE-]

Itsellä palaa ainakin omasta mielestä oikein hyvin 
näillä s. 18 säädöillä
Sankollinen puupurua ja giljotiinikoneen halkomistähettä vanhojen hiilien päälle, puut ladotaan tiukasti ja alakautta puhalluslampulla tulta perään. Parin minutin odotus ja alaluukku kinni, sitten  kattila käyntiin.

[kahe]

Omissa sytytyksissä olen nyt huomannut, että edellisen polton jämähiilillä on iso merkitys. Ei kannata käydä pöyhimässä polton lopussa niitä, jotta palaisi kaikki loppuunsa, koska uudella sytyksellä hiilet saavat paremmin kaasutuksen puista käyntiin. Koivun tuohien sytytyksen jälkeen pidän luukun raollaan ja heating palkit nousee nopeasti korkealle Attackissa, kun hiillos syttyy nopeasti. Tuon jälkeen kuuntelee, että ilmasäädöt lähtevät liikkeelle, niin voi lyödä luukun kiinni. Aikaa menee tuossa pari minuuttia. Eilen kun katsoin näyttöä, niin toisiosäätö oli 65% heti kun heating palkisto oli poistunut näkyvistä ja savukaasut yli 110. Noin 20 minuuttia, niin 30 asteinen pannu on lämmennyt yli 70 ja kierto päällä. Pari kertaa joulun aikoihin kylläkin epäonnistui sytytys ja sen kyllä huomasi tehoissa.

Tulipa joululomilla vuoden tuhkat seulottua saavista ja jäljelle jäi kottikärryllinen tuhkaa pihalle levitettäväksi ja kaksi kassillista vanhoja hiiliä ja kasa nauloja viime vuotisesta lavojen polttelusta.